Kalaa Fisseha Fichoolihu Sidaamu dagoomu qoqqowi mootimmara quchumu latishshinna konistiraakishiinete biiro sooreessaati. Kalaa Fisseha massaganno biiro qoqqowoho afantanno quchumma latisatenna konistiraakishiinete handaara massagate dandiissanno mixo, istiraateejuwanna qixxeessate yawo uynoonnise jawa uurrinshaati. Sidaamu qoqqowo ikke tantanami kawa quchumu latishshinna konistiraakishiinete handaarrara loosantino loossanna leeltino gumma maa labbanno yitannote aana kalaa Fisseha Fichoolihu ledo hasaawa assinoommo.
Bakkalcho:- Qoqqowoho afantanno quchummara safote latishshi iillo halashshatenni dayno gumi no?
Kalaa Fisseha:- Qoqqowunniha qara xa`mo ikke keeshshinohu quchummate leellanno safote latishshi iillo qarraati. Safote latishshi iillo qarra sa`u 27 dirrara wonshate didandiinoonninka. Safote latishshuwa yinanni wote doogo, way sa’’anno xuruura diriirsate, caabbichunna wolootu labbannoreeti. Jawa balaxo uyinanni hajo kayinni doogote iillo halashshate hajooti.
Konne qarra tirate qoqqowu mootimma kaajjado qaafo adhatenni qoqqowu deerrinni luphiima baajeette gaamme 38 ikkitanno quchummara doogga loosate wo`naalloonni. Kuni handaari doogo loosa calla ikkikkinni looso afidhinokki qansootira loosu kaayyo kalaqate hajooti. Sidaamu giddo batinyu wedellaho. Kuri wedelli looso hasi`ranno. Konni daafira konne wedella loosu widira abbatenni noo pirojekituwara loossanno gede assatenni horaameeyyimma buuxisiisa hasiissannohura qoqqowu kaawine pirojekituwa gumulantanno yannara pirojekitete giddo gumulantanno loossa looso afidhinokki wedellira murroonni waaginni aamantanno gede assatenni; baxxinohunnino yuniverisitetenni maassante fultino wedella loosu giddora eessate looso loonsoonni.
38 quchummara doogga loossa gumulamansanni seeda dirrara doogote iillisho ragaannino qarra tira dandiinoonni. Qooxeessuwate doogga loosamasenni dagate jawa hagiirre kalaqqino. Daga dooggate loossa hananfi yannara lowo kaasa baatisiisara dandaanno jajja, minenna huxxa uminsa fajjonni kaasiweelo kayissino. Kunino mootimmate fulo gatisino. Kuni danchu rosichi gede adhinara hasiisannoho. Konni loosinni 402 ikkitanno yuniverisitetenni maassante fultino wedelli loosu kaayyo afidhino. Konni handaarinni loosamino loosi jawanna rosicho adhinanniho.
Bakkalcho:- Quchummannihu jawu qarri pilaanetenni massagama hoogate. Quchumma pilaanetenni massagantanno gede haaru qoqqowi mageeshsha qorophotenni loosanni no?
Kalaa Fisseha:- Quchumma yannaasinete yinanninsahu pilaanetenni massagama dandiiturooti. Pilaanetenni massagantanno quchumma kalaqa hasiissanno. Konni ragaanni Sidaamu giddo 71 uminsa pilaane noonsa quchumma no. Ikkollanna pilaane garunni loosu aana hosiisate ragaanni hala`lado xe`ne noonsareeti.
Pilaanete ragaanni leeltanno xe’ne tirate tittirshunni keenatenni xe`ne noonsa pilaanuwa qorqoratenni, woyyeessatenninna wirro qarra tiratenni pilaane uullara dirritanno gede assatenni loonsoonni. Konni gobbaanni haaro pilaane qixxeessatenni quchumma pilaanetenni massagantanno gede assinoonni; assinannino hee’noonni.
Bakkalcho:- Haaru Sidaamu qoqqowi baattote ledo amadisiisantanno qarrubba tirate loonsoonni loossa no?
Kalaa Fisseha:- Quchummate giddo duuchunkurira hasiissannoti baattote. Baatto muxxe jirooti. Garunni amandiro jireenya buuxisiisate qaraho. Kayinnilla baatto doogimale horonsi’nanniha ikkiro seerimalu assooti hala’lanno. Seeru aliidimma diagarantanno.
Seerimalu assooti quchummate latishshira elannokkihura dagoomu giddo huwanyoote kalaqatenni seeru gobbaanni ikkino garinni horrine amandoonni baatto qolsiisatenni baattote baankera eessine baatto seeru garinni shiqishate looso loonsoonni. Seeriweelu assooti latishsha gufisannohura kuri badatenni xaphooma dagooma lede sharramanno gede assate baattote shiqisho ledo amadisiisante ka`anno qarrubba tirate ha`noonni harinsho danchate.
Bakkalcho:- Konisitiraakishiinete handaari gobbate miinjira noosi horonninna babbaxxino qarrubbara reqecci yinoha ikkasi huwatatenni miinja lossi’rate kaa’lanno gede assate hiittoonni loonsanni hee’noonni?
Kalaa Fisseha:- Konisitiraakishiinete handaari gobbate gede jawa woxu fulo assinanni handaaraati. Kuni handaari luphima mannu wolqa amadannonna loosu kaayyo kalaqanno handaaraati. Handaaru muishshunna mooru hala’linoha ikke keeshshino. Baxxinohunnino Sidaamu gede sa`u dirrara handaara massangoonni gari jawu qarri noosiho. Muishshu laooshshi jawu garinni hala’le keeshshino. Konne sharrame adawa amadisiisa gadachahonka. Konni kaiminni handaaraho leeltanno muishshu bu’a ikkitinore badatenni tittirshunni la’ni gedensaanni qaruni laooshshu qarra tirate wo’naalloonni. Handaara shotu garinni loonsikkinni jiroo`minanniha asse hedatenna baalunku fajjo noonsari ikko noonsakki bissa fajjo fushidhe handaaru giddora eate akati leellanno.
Wolu dhuku anje qarraati. Kontiraakitere ikka noosihu handaaraho dhukunna egenno noosiho. Ikka hoogiro kayinni woxe afi`rino manchi dhuku noonsa manni ledo mittimmatenni ikke loosara agarranni.
Harunsotenna irkote amanyooti qarri noota baxxinohunnino pirojekituwa amandoonninsa yannanna baajetenni islanchimma noose garinni loosante dagoomaho hasiissanno owaante aate raagaanni Sidaamu qoqqowi giddo haammata pirojektuwa uurrite noota buunxoonni. Kunino harunsotenna irkote amanyooti hoonge qarraati. Kuri qarrubba tirate deerru deerrunkunni noori hajo la`annonsa bissa ledo malamatenni loonsanni hee`noonni. Konisitiraakishiinete handaari giddo beeqqitannori bacareeti. Loosiisanno loosu mini; qorqorsha assitanno bissa no. Hattono amaaltanno bissa no. Kuri mitteenni qinaabbeeti xaphooma konisitiraakishiinete loossa gumaamma ikkitanno gede massaggara agarrannihu.
Konni ragaanni konisitiraakishiinete pirojekituwara ikkitanno base balanxe dooratenni hanafe pirojekitete diizayine qixxeessine, ga`rafo fushshine loossannorira uyni gedensaanni loosate heewisame ga’rafo qeelinohu loosanno base loosiisidhanno bissawiinni adhe pirojekituwa loosante jeeffanno geeshsha noo harinshuwa garunni massaga xa`manno. Konni ragaanni biirote giddo mitto qarra ikkinoha muishshu laooshshi ledo amadisiisame loosamanni keeshshinoha baincho assoote gargara dandiinoonni.
Diizayinete qixxaawo ledo amadisiisante loosantanni keeshshitino islanchimmate xe`ne noonka. Konni albaanni diizayine hallanyu deerrinni qixxaabbanni keeshshitino. Hallanyu qixxeessi gedensaanni ga`rafote amanyoote harinsanninka. Diizayinna dikeenantannonka. Ga`rafote giddora e`ni gedensaannino diizayinete aana islanchimmate xe`ne leeltanno. Islanchimmate xe`neno ledote loossa abbitanno. Ledantino loossano yekkeerote doogo fantanno. Muishsha adhinanni doogga ikkitinota bandoonni.
Konninnino diizayinete loosi gaamotenni qixxaawanno gede; gaamotenni keenamara, hakkiinnino loosiisaannohu loosu mini bissa noowa xawishsha uyinanniha; loosiisi’rannohuno ledotenni ledama hasiissannorenna gatisa hasiissannoreno hedo woreenna jeefote diizayine qixxeessine loosiisaanchu loosi minira sonkanni amanyoote harunsa hananfoommo. Diizayinete ledo amadiisiisantino hasiissannokki muishsha gamba assi’rate akata gatisa dandiinoonni. Diizayine qixxeessate albaanni pirojekite uurritanno base no? Hattenne base anete yaanni yekkeramannohu nookkitero bande; kaasa baantannitenso baantannikkiterono buuxate looso illacha tunge loonsoonni.
Bakkalcho:- Ijaarshshu handaara qalxite amaddino mitiimmuwa giddonni mittu ga`rafote ledo amadisiisame kalaqamanno qarra ikkasinni konne qarra tirate hiittoonni loonsanni hee’noonni?
Kalaa Fisseha:- Albaanni sa’u yannara ga`rafo fultanno yannara taje maandiisetewiinni ga’rafidhanno bissara fushshine uyinanninkanni. Fushshine uyinoonnisi ga’rafi’raanchino hattenne taje wonshe qeelanna la’nanninka. Qeelteno diloossannonka. Baatooshshe adhite ba`annorino noonka. Konne gargarate xaphooma mihiindisinnu waaga fushshineenna qixxaawannohu ga`rafonnihu xaphooma ogimmatenni keenneenna goofi gedensaanni womaashshu keeno fannanni yannara calla fannanni gede assatenni mashalaqqe fultannokki gede konne qixxeessitanno bissara yawo aatenninna laooshshu aana loosatenni mashalaqqete fula ledo amadisiisaminohunni kalaqantanni keeshshitino sarraaqantino mitiimmuwa gatisa dandiinoommo.
2013M.Dra ijaarshu ga`rafo ledo amadisiisante keeshshitino xe`ne tirroonni. Ikkollanna pirojekituwa amandoonni yannanni gundeenna dagoomaho owaante uyitanno gede islanchimmate ragaannino garunni harunso assa lainohunni xaano gattanno loossa noota keennoommo. Kuri qarrubba ti`rate kaajjado millimillo assa hasiissannota sumuu yinoonni.
Bakkalcho:- Quchumu baatto doogimale horonsi’nannikki gedenna muishsha adhitannorira eote bue ikkitannokki gede assate yannaasincho kaadaasiterete amanyoote diriirsate widoonni qoqqowu maa loosi?
Kalaa Fisseha:- Quchumu giddo baattonna baattote ledo amadisiisantino tajubba maareekkenna egennotenni massaga xa`manno. Baatto muxxe jirooti. Tenne muxxe ikkitino jiro garunni kiire, afe massaga xa`manno. Konnirano yannaasincho kaadaasiterete amanyoote quchummate diriirsatenni, baatto tajete qafichora eessatenni, baatto hafanfartannokki gede assatenni baattote ledo amadisiisame loosamanno muishsha gatisa dandiinanni. Layinkihunni baattote ledo amadisiisame ka’’anno koffeenya shotu garinni tira dandiinanni. Konne assatenni daga yanna baala kayissanno koffeenya gatisatenni danchu gashshooti qarrubba tiratenna quchumu eono lossate dandiissanno.
Kaadaasterete amanyoote diriirsate loosi konni albaanni Hawaasi quchumira hanafaminoha ikkanna xa qoqqowoho afantanno lamalu quchumu gashshootira kadaasiterennita baattote borreessonna buuxo loosi kaajje loosamanni no. Kuni loosi loojistikise xa`manno. Haammata loosoho ikkanno uduunnenna mannu wolqa xa`manno. Batinyu woxino hasiisanno. Konne assate qoqqowu woxu wolqa anje hee`risirono federaalete minisiteerete loosi mini ledo qinaawatenni kaadaastere diriirsate looso gumaamo assate loonsanni hee`noonni. Konne looso konni dirirano kaajjinshe sufisate loonsanni hee`noonni.
Bakkalcho:- Qoqqowu quchummara leellannoha hee’nanni minna anje qarra tirate olluunnita mootimmate minna garunni gashshanna haaro minna minate ragaanni xaa geeshsha loonsoonnirinna albillicho loosate amandoonni mixo no?
Kalaa Fisseha:- Quchumaho qansootu ajanni ajeenna umo wortanno mini hee`ransara hasiisanno. Konni kaiminni gobbate deerrinni minu laitishshi loossa loosate mixi’noonniri no. shiima eo noonsari dagoomu bissa fulo ajishshanno minna minne shiqishatenni hanafe jajjabba dureeyyera ikkitanno jajjabba Riil Isteetuwa loosate amandoonniti minu latishshi pirojekite no.
Jawa mitiimma ikkanni noohu womaashshaho. Womaashsha hasate ledo amadisiisame dureeyyeno ikkito maamaarunni tantanantino bissa womaashshu shiqisho injeessineennansa minu latishshi giddora e`anno gede assate widoonni xe`ne no. Konni dirira federaalete minisiteerete loosu mini ledo qinaawatenni minu latishshira hasiisanno womaashshu shiqisho injeessine deerru deerrunkunni minu latishshi pirogiraame aana beeqqitino bissa minu latishshi pirogiraame giddora e`anno gede assate wo`naalsha assinanni hee`noonni. Kuni aanteteno hala`lado istiraateeje xa`mannoha ikkasi la`noonni.
Konni albaanni noori rosichunni olluubbate mootimmate minna yinanniti qoqqowoho 12 quchummara 12 kume meddi yitanno minna no. Kuri minna gashshanna heedhannorira sayinse aate ledo amadisiisante keeshshitino xe’ne no. Konne qarra tirate olluubbate mootimmate minna amadooshshi maa lawanno yaannoha lede xiinxallo assinoonni. Xiinxallo assinoonni qooxeessuwara seeri malu assooti hala`ladunni noota la`noommo. Kuri olluubbate mootimmate minna minnate annimma buunxanniri hee`rannonsa gede assatenni garunni amadantanno gede wodho qixxeessinanni hee`noonni.
Bakkalcho:- Qoqqowu giddo quchummate kiiro halashshate amandoonni mixo no?
Kalaa Fisseha:- Sidaamu qoqqowo ikki gedensaanni xaphooma noo quchumma kiirotenni lamalate. Tantanaminkunni mitto dirooti. Mittu diri giddono tantano leda fulo batisa ikkanno. Sidaami mannu kiiro batinyinni ikkinnina baatto albaanni noowalla no; hala’linyu dilexxino. Konni daafira noo tantanubba kaajishatenni kuri qooxeessuwara noo xe`ne tirranni, qooxeessuwate noore danchare kaayyote gede horonsi’ne aanteteno hiitto loosi loosama hasiissannosi yaannoha la`nummo gedensaanni harinshotenni quchumma lophitanni hadhannohura kuri xiinxallinanni illacha tunge loonseemmo. Kayinni xa illacha assine loonseemmohu tantano ledate looso ikkikkinni dagannita latishshu xa`mora dawaro qolateeti.
Aanteteno konni garinni xiinxallo assinanni quchumma noota buuxa dandiinanni. korkaatuno quchumu bikka gobbate deerrinni 22%ti. Muli yanna Hawaasi yuniverisitera assinoonni xiinxallora Sidaamu qoqqowiti 21%ti . Sidaamu daga 21% ikkitannoti heedhanni noohu quchumu giddooti yaate. Saeno Sidaamu giddo 3km badooshshinni quchumma no.
Bakkalcho:- Mite mite quchumma agarranninsa deerrinni lattinokkinna lophitinokki korkaati maati?
Kalaa Fisseha:- Sidaamu giddo seeda yanna albaanni xintantino quchumma hasi`neemmo latishsha abbitukkinni keeshshitinori no. Lakko calla dikkitino Yirgaalame, Aatta Wondo, Hula(Hagere Salaame)nna Yayye quchumma hattono wolootu 100 diro kiirsiissino quchumma no. Kuri quchumma konni albaanni xintantinohu amanyootinna uminsa korkaati noonsa. Diina gargadhate yine xintinoonni quchummaati. Hakkonni gedensaanni daggino mootimmuwano quchummate hasiisanno illacha uyite dimassaggino. Quchumma yineemmo woyte lophote, owaantete, jawa woxe millinsanni mereershuwaati. Kuri mereershuwa konni bikkinni latishshansa abbitara dandiitanno poolisenna istiraateeje qixxeessine hasi`nanni soorro dagganno gede massanganni keeshshinoonni garino umisi foonqe nooho.
Sa`u 27 dirrarano ikkiro baadiyyete uyinoommo illacha quchummate diuyinoommo. Quchumma gashshinanninna latinsanni mixo qixxeessatenni millimillo hananfoonnihu 1998M.D kawaati. Quchumma massagantanno poolise hee’ra hoogaseeti quchumma garunni lattannokki gede assinohu. Quchummate massagaano illacha uyite massaga hoogansanni jawa xe`ne noonka. Konni kaiminni quchumma hasi’noonni garinni lopho dileellishshino.
Bakkalcho:- Quchummate giddo noo ijaarshuwa islanchimma agarsiisatenna hananfoonni ijaarshuwa rahotenni jeeffanno gede assate widoonni konistiraakishiinete biiro hiittoonni loossanni afantanno?
Kalaa Fisseha:- Gobbate deerrinni fulino ijaarshu lallawi no. Kuni lallawi baalante quchummara loosu aana hosanno gedeeti wodhote giddo worroonnihu. Ninke qoqqowira xaa yannara lamalu quchumu gashshootira kuni loosu aana hosanni noo akati no. Kuni lallawi xaphooma quchumu giddo loosantanno ijaarshuwa diizayinete qixxaawonni kayse diizayine loosu aana hossanno gede kaajjishatenni ijaarshuwa hanaffe jeeffanno geeshsha harunso assate biilloonye uyinoonnihu konni miniraati. Konni daafira quchumaho ijaarsinanni ijaarshuwa islanchimmansa agarante suffanno gede assate widoonni konni albaanni kuni loosi kaajje sufanno gede assate ragaanni foonqe noonka. Konni kaiminni gama pirojekituwara islanchimmate qarri no. Xa kuni qarri hee’rannokki gede assate hanafantino ijaarshuwano ikkito loosante jeeffino ijaarshuwa isilanchimmansa agarte yannantenni gooffe owaante uytanno gede assate noo xe`ne tirama hasiissannohura illacha uyine loonsanni hee`noommo. Noo seerubba loosu aana hosiisate noo xe`ne taashshatenni aantete woyyino looso loosate wo`naallanni afammeemmo.
Bakkalcho:- Jeefote saysatto sokka heedhuro kaayyo eemmahe.
Kalaa Fisseha:- Danchaho! Jireenya buuxisiisate baincho assoote sharrama hasiissanno. baincho assooti noowa jireenya buuxisiisa didandiinanni. Qaqqowinke safaminohu mundeete waaginniti. Konni daafira Daga waaga baattinohu xaphooma latate hasattosi wo`mitara, danchu gashshooti qarri tiramasiraati. Deerru deerrunni hee`noommo mootimmate bissa baincho assootubba bande tira hasiissannonke. Konni gobbaaninino owaante uynanni amanyootira deerru deerrunkunni leeltanno xe`nubba no; daga tulteessate qarrubba no. Konne qarra bande lifixanna rakkino owaante aatenni daganketa danchu gashshooti qarra tira hasiissannonke.
Latishshu daannohu mootimmatenni calla ikkikkinni dagate beeqqo heedhurooti; baxxinohunnino quchummate giddo loosantanno loossa dagate beeqqo hasidhannoreti. Daganniwa woxu no, wolqa no. kuni qinaawanno woyte jawa jirooti. Konni daafira danchu gashshooti xa`mo tiratenna latate dagoomu qoteho uurre irkisankera hasiisanno.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite hala’ladunni oottoe xawishshira wodaninni galateemma.
Kalaa Fisseha:- Anino galaxxeemmo.
Abebech Maatewoos
Bakkalcho Birra 11, 2014 M.D Hamuse
