Ayirado Pirezidaantitte Sahileworq Zewudeti, ayiradu Pirezidaantichi Yuweri Museveni, ayirradu pirezidaantichi Ismaeel Omaar Giile, ayiradu pirezidaantichi Salvakir Mayardit, ayiradu Pirezidantichi Makisa , ayiradu pirezidaantichi Uhuru Keniyatta, ayiradu Pirezidaantichi Muhamadu Buhaari, ayiradu pirezidaantichi Mehamed Abdullahi Formajo, ayiradu Afriku mittimma massagaanchi Musa Faki Mahamati, ayiradu Kongo xaphoomu ministrchi zhimi Shel Zamalo Kunde, ayiradu Worqineh Gebeyehu IGADI qaru borreessaanchi, ayiradu Olisengo Obasanjo albihu Nayijeeriyu xaphoomu ministrchi, ayiradu Ramatan Lamamra Aljeeriyu gobbayidi hajo ministrcha, ayirradu Hayilemaayyam Dessaaleny albihu IFDR xaphoomu ministrcha, ayirradu Mulaatu Teshaame albihu IFDR pirezidaanticha, ayiraddu Itophiyu daga; Itophiyaho seeda mootimmate gashshootu dirranni umi yannara xawadonna ammanamino doorsha harisatenni dagatenni adhamooshshe afidhino mootimma sanfeemmo dhaggete barra alba’neenni uurre hasaawa assate iillishino’’e magano balaxe galaxxate baxeemmo.
Tenne qaranna mitiinsitanno yannara gobbankeranna dagate aana danqarantino dano galchate dubbohonna boonnate, qorrunninna fooggalunni, luphiima sharro assitanni afantanno bareedda gobbate gargarooshshu olantora , wo’mante adawu bissaranna dagate wolqara wodaninni ikkino galatanna ayirrinye xawisate hasi’reemmo.
Ki’ne qarru barri ooso bareedda ayirrissanno Itophiyi loossinoonnire mamooteno ikkiro dihabbanno. Gobbanke albi bareedda gede tenne ilamarano lowo ayirrinye uytanno. Baattinanni kakkalo dhaggete tajeranna wodaninkera borreessante heedhanno. Batinye bareedda wolootta batinye bareedda kalaqqino daganni kalaqama’yanni duuchanka woyte naaxxeemmo gede assanno’’e coyi mereerinni daganketi kaajjado cincanna kissinoontenke yaa balaxote baycho amaddanno.
Daganketi duuchanka woyte ama gobba aana iillitanno gano, halchanno diini daanno woyte uminsa koffeenya badhera qolte gobba balaxisiissanno, wolambinatinsa aana yekkeerantannokkita ikkase anfoonnite. Konninni kainohunni daganke halenke, olu wonqonke olamaanonke ikkitino daafira naaxxisiissanno Itophiyu dagara noo’’e ayirrinye xawisammora hasi’reemmo.
Hattono Itophiyu irko hasi’ri yannara iillitinoonniserira, dhuku ajise woyte irko ikkitinoonniserira, wo’mante kalqete qooxeessira heedhinanni Itophiyu qansootanna Itophiyu baxillaano ikkitinoonni baalira dagatenna mootimmate su’minni lowo galata shiqishate hasi’reemmo.
Muxxenna ayirrado Itophiyu daga; Itophiyu hanqafaanchimmatenna balaxxino jawa dhaggenni Yowolotenni lawisantanno. Jajjabba ayyaanaame maxaaffara kulloonni garinni; Yowolo Itophiyu Farcote, taalleenyu, wolaphotenna jawa ayimma gobbaati.
Itophiya qullaawu maxaafira ‘’Dagunchu burriittaa’masi Itophiyu manni danasi disoorri’ranno’’ yinoonnisetenna; hundi ammanaano mereerinni mitto ikkinoha umosi kaadinoha Itophiyu soqqamaancho kalaqqino gobbaati. Masaalaanchu Mahammed Ali Weselat Weselami; harunsaanosi fooliishshidhannowa asse doorinose halaalunna farcote gobba yee guwisinotenna; umihu Muazin Bilaali kaima ikkitino gobbaati; Itophiyu. Ninke yaa mereerimu diri Porchugaalete guungeessaanchinna borreessaanchi Pedro Alvaleezi Itophiyu daga farconna yoo affinori; ijaarranna misillansa egennotenni seessinote yee farci’rinonke dhaggete dagaati. Itophiyu Ezoophi maattonninna Meenaanderi leellishonni adhantino; Girikennihu dhaggete anni Herodootesi culku budinna akatoomu annuwa ikkitino hayyitte daga yee borreessino dhaggete gobbaati; Itophiyu.
Yannankeri donu xiinxallaano hundita balaxaancho gobba ikkase buuxissino Itophiyi kadote gashshoote giwatenninna Apartayidete sharro yannara umisenni sa’e Afriku wolaphora bikkantino jirosenni ho’litukkinni uytino, koliddu daga qoosso sharro giddo jawu baychi noosi Maarkis Gaarvena Dubo Yisi wodani giddo lowohunni ofoltino , Afriku ayimma’ya xawissinote yaamante guwisantino halaalunna Afriku ayimma malaate ikkitino gobbaati.
Mitootu techo didandiitinanni yitannanke dhaggete maxaafa fanne annuwinke loossino dhagge kaysatenni ; layinkihunni, ninke ilama Itophiyu jireenyira mixidhinota gattannokki mixo harinsho gumaho soorra dandaankenna; Itophiya ikkanke buuxinsammora hasiisanno. Balaxxino qeellenkenni macciishshantannonke naaxxillu macciishshamme ledo heewisiinsanni woyte ga’a hexxo roorturo ikkinnina di ajjanno. Qara xa’mo hexxo calla la’nanni halaale assate mageeshsha murci’raanote? Yitanno xa’mo hinge hinge umonke xa’ma hasiissanno. Itophiyu jiroo’mannohu ninke gobbanke soorrate hasi’nummo deerrinninna gutu ajuuja amandummo bikkinni callaati.
Itophiyu haawiinowiinni gotti yaanno yanna xaati. Tenne gumulsate techoori Itophiyu ilama ikkitino daga jawa eeggo aanansa ubbino. Tenne eeggo adhine dirrate danchumma ledo guma lossi’ne, Itophiya yinanni Yowolo motore haaronsine bubbenna dambalu hembeelsitusekkinni hadhanno gede assa kayinni Itophiyu ilama eeggo ikkitanno.
Muxxenna ayirradda Itophiyu daga
Gobbanke sa’u bocu sanira dimokraase mootimmate amanyooti giddo kaasate luphiima sharro assitinno. Hexxonna yaaddo, kaayyonna Jifo soorramannase batinye shetto sa’e techora iillitino. Ayimmate, quchumunni baadiyyete geeshsha, badooshshu uddano uddi’rannohunni egennaammu geeshsha, wedellunni gaamaareeyyete geeshsha, fullahaanotenni rosinokkihu geeshsha, wo’manti Itophiyu daga beeqqitinotenna kakkalantino seeda dirra kiirsiissino dagate xa’mooti.
6kihu gobboomu doorshi guffatenni coichanna halchonke gede keerunni gumulaminoho yaa hoongirono; seeda dirra xa’mo ikkinoha dimokraasete amanyoote diriirsatenna keeshshiishate ajuuja gumulsate haaro fooliishsho faninoho. Mitte qaafono alba qole qaafisinonke. Biilloonyu sirchunni woyi qasamme hattono seerunna sharretenni ikkikkinni; halaalaancho dagate huuronni doorshu koshinni calla fulannoha assatenni; tenne daga gufichu tullo uurrissukkinni, yannate fonqolinni hexxo mudhitukkinni addi addi mannu loosino kiphonni hembeelantukkinni , koroonu fayya labbino kalaqamu fayyanni qeelantukkinni, gobbate wolambinati aana danqarantino danora anga uytukkinni, gobbaydi wolqanni iillitanno xiiwora guluphitukkinni, harinshote aana xaadino qarra baalanka sharrante qansichimmate qeecha naaxxisiisanno garinninna Itophiyimmate daninni fultino.
Muxxe gobba’ya ooso
Doorshunni borreessiinsoonni qeelle mitte Paartetanna mootimmannita calla ikkitukkinni; qeelle gobbate gede Itophiyu daga mittimmatenni qeelloommota ikkase huwante tenne hedeweelcho gobbate garinni qorophotenni horote aana hosiinsummoro batinye xulluwa tuate dandiissannota jawa kaayyo ikkase huwata hasiissanno. Dirrate duunantanni dagginota poletikunna miinju qarrubba mitte Paarte massagonninna tiro kalaqaanchimmanni horontanni gargadha dandiinannikkita anfe mitteenni xaaddinonke qarrubba halammenna ledamatenni qeelate ka’’a hasiissanno.
Ninke widoonni baalunkurinni, baalunkuwiinni, baalunkura ikkitino gobba gatamarate ajuuja gumulsate beeqqisiisaancho harinsho harunsate jawaante loonseemmo. Poletiku amanyootinke qeelaanote hasatto xawaabba calla ikkikkinni sumiimmanke guma ikkanno gede kaajjinshe loonseemmo. Dhaggenke giddo luphi yee leellannoha giddoydi qarra diinnanke haariimora buusa assine keeshshinoommo.
Oromote annuwi ‘’ Woli Gelen Ala Gelen’’ yitanno. Sumuu yinohu gobbanni e’’ona; hasaawinohu amaalaminohu mudditino hajora tiro afi’ranno. Hedonke mitte assi’ne, ayirrisama hasiissanno badooshshenke ayirrinse, daganna dagoomittenke kaajjishi’ne jireenyunniwa gugguunfeemmo yanna ikkitanno. Kunino gumulamanno gede poletiku babbadooshshenke ruukkisate baalanka hanqaffinota poletiku ba’re harinseemmo. Hasaawu harinsho noonke qarrubba hasaambe tira dandiinanni yitannore beeqqisiisannokki garinni piletiku fullahaano mereero calla assinanni harinsho calla ikkitukkinni baalanta dagoomu bissa beeqqo hedote giddo worino; xaphoomu harinsho baalanka hanqaffinotanna beeqqisiisaancho ; hattono Itophiyu qansootinni massagammanni gobboomu tiro kalaqate gumullannita ikkitanno.
Muxxenna ayirradda Itophiyu daga
Aliyye gobbate kifilera gobba diigate mixo kaiminni kalaqantino kipho sai diro gobbate gede luphiima waaga baatisiissinonke. Tini kipho kiirotenni kullanni mannooti ninke gashshineemmokki gobba, hasi’nummo gede mulqineemmokki gobba heedhara dihasiisanno yaatenni kayissino olaati.
Diinu borojjisinninna mootuullisinni irkisame siwiila kayise olu uduunne qodhe illenke diikkichi gede la’neemmota Aliyye olu hajajaano aana jifote jifo iillishino. Muli yannanni nafa ga’labbi yitanno yanna uynoonninsaha ikkirono bushanna dancha baddinokki qaaqquulle olu uduunne qodhisiisse dagate owaante uytanno uurrinshuwa nookkihu gede assitanni, rosu minnanna fayyimmate keellubba diigganni, maate billaallissanni, keeraano qansoota shitanni, baatto loosidhe galtinori oosichinsanni badde la’annokki Saada guddanni, amma’note uurrinshuwa batteessitanni, Itophiya qassanna banxe ikkikkinni gadachamme gobbanke gatisate gaadira eanke anfaranna illacha tungara hasiisanno. Dira fulloommohuno ikko bise adhine ka’noommohu qara gibbonke gobba diiggara, mimmito gudisiissara, barcimansa injeessidharanna kiisensa wonchidhara kaino sharrete kalaqaanonna Itophiya gibbanno wolquwa ledo calla ikkinota afa hasiissanno. Gobbanke giddonna gobbaanni xaadinose qarra dandiite sa’’atenna aanteteno gobboomu ayirrinyesenna horose garunni ayirrisiisa dandiitanno gede taalo uurrinshanna ikkado wolqa nooseti adawunna keeraanchimmate wolqa gatamadhitanno.
Muxxe Afriku roduuwanke
Ninke Itophiyu daga Afriku mitiimmara Afriku tiro yitanno massagonni halaminoha keerunnihanna jiroo’mino Afrika kalaqate hattono kalqete ba’rera horose agarsiisidhino Ahigure heedhannonke gede wole yannanni aleenni yawonke fulate sharrammeemmo.
Qooxeessinkera kiphisiissannonkerinni aleenni mittoonsitannonke hajubba batinyete. Gaamote annuwi ‘’Mannu ledo mitto diro hawuudhinokkihu lamala diro callichisi hawuudhanno’’ yitannonte gede, kaayyonke mittoo’mitinota ikkitino daafira qooxeessinkera noo qarrubba allamurchu albaanni uurritino ceicho gede shiiltanno.
Haaroo’mate kofatto gobbate gede abbitannonketi batinye miinjunna dagoomittete horo gobbaanni qoxeessu mittoo’manna dancha xaadooshshe kaajjishshanno jawa pirojekteeti. Abbayi yaa ka’anke lawishsha, uminke dhukinni uurranke xawishsha, mittimmanke siiwooti. Abbayi leeltannokki hedonni mittoonsinonke daafira, kinsannikki wolqasinni jaawaachishinonke daafiranna uminkenni ammana ledinonke daafira, qaaqquullunni geerru geeshsha , Quchumunni Baadiyyete geeshsha, Alichunni Gammoojjete geeshsha, Wodiidinni Aliyye geeshsha, soojjaatinni Galchimi geeshsha wo’manti Itophiyu daga barru e’’onsanni kayisse kofatto gumulsate mudhitino; Kofattono jeefantanno.
Qachu manninna Abbayi ooso konne halaalenke huwattini eega Abbayi lagi gutu horonsi’raanchimma buuxisanno qooxeessu mittoo’ma kaajjishannonna baalanka qeelaancho assanno garinni loosate duuchanka woyte Itophiyunna Itophiyu daga qixxaabbinore ikkansa buuxisammora baxeemmo.
Muxxe gobba’ya ooso
Gobbanke jireenyu doogora reekkisate mixonke gumaho soorrate miinjinke babbaxxino handaarinni tantanaminoha, batinyu beeqqitannohanna batinyoota horonsi’raano assanno gede kaajjine loonseemmo. Miinjinke hallanyu handaarinni balaxaanchimmanna dikko irkissanno mootimma kaa’lonni massagamannoha, heewisamaanchonna kalqoomu daddalinna investimente ledo mittoo’minoha rakkinotanna suwashsho lopho buuxisannoha, qansootinkera ikkadonna ammansiissannota loosu kaayyo kalaqanno miinja ikkanno gede loonseemmo.
Sa’u dirra giddo waagu lexxa gargaratenna heeshshote muxximma ajishate widoonni adhinoonni qaafo hasi’noonni geeshshi guma abbitinokkitanna buxanxe dagoomu bissa qarru beeqqaano ikkansa mootimma garunni huwattanno. Tenne dagoomu bissa tenne xiiwonni fushshate aantanno dirrara mootimma balaxo uyte loossanno miinju gashshooti loossa mereerinni mittu waagu lexxa uurrisate.
Hendeemmorinna e’’ote gede worreemmori danchummate loossa tiro afidhannohu noonkerinni gumulsatenna loosate dhuki hee’rinkerooti. Haaro mootimma heddannota, mixidhannotanna gumulsitannota ikkinnina danchumma halchitannota calla ikka dinose. Techo geeshsha mixotenni amadante loosu aana hossinokkirinna hanafante gufisantino mixonke uurrinoommowa calla kandeemmorenna mite yannara badhillitte qaanfeemmore assitinonke. Qansootu aana iillitanno shettonna tootayyaambe gatisatenni hananfe jeefisate bude uddi’ratenni teknoloojetenni irkisantinota xawadonna lifixxino owaante uynanni harinsho heedhanno gedenna dagate gashshooti hee’ranno gede kaajjine loonseemmo. Baxxinohunni moora shota gede ikkikkinni luphiima keeraanchimmatenna heeshshote dano gede assine la’’atenni aantino dirra giddo jawa illacha tunge loonseemmo.
Saynsummo soorrote harinsho aana hala’lado sewoo nooha ikkirono batinyu fonqoli xaadinonke. Farcho hala’lituro mullootinsa gattannori, dimokraase kaasanturo foo’la dandiitannokkiri, taalleenyu gadado lawannonsari kiirotenni shiima ikkitinokki mannootinna gaamo xaano gobbankera afantanno. albillitteno jireenyu harinshonke aana kalaqqara dandiitanno danqari hoogannokkita huwata hasiissanno.
Sa’u qeellenke aana duunne , soronke taashshi’ne haaro hedonni haaru laooshshinni ilamate ledo labbanno harinshonni, diro huwatino laooshshinni, dagganno ilamara woyyaabbino gobba saysate ledamme hashshanna barra loonsummoronna soorrote ka’nummoro illachinke danchummanniha ikkirono sa’e sa’e soronna huno dihoogganno. Wo’manka woyte soro nookki looso loonseemmo yitanno hedo dinonke. Ikkollana ninke gedensaanni daggannori so’noommore taashshitanno gede , hananfoommore bowirsitanno gede, wo’ma ammananna guma laalanno Itophiyi bero gede gotti yee leellanno yanna ikkitanno. Aantanno dirrara dhukanke garunni horonsi’ne mittimmanke huntanno gibbo agurre qeelaano ikkate jawaanteemmo. Gibbo sumiimmatenni. Gadado dimokraasetenni, buxima jireenyunni, diinaho reqeccaawanke jawaata gobboomu adawu wolqanni riqiwate baalunku mittimmatenni sharrama hasiissannonke.
Ayirradda Itophiyu daga
Jeefoteno aantino dirrara Itophiya yaanno su’mi qeelama hoogate ledo mittoo’minoha ikkinota leellinsheemmoha ikkanno gede huluullo dino’’e. xaaddanno mitiimma roore jawaachishshannonke gede ikkinnina usurte gatissannonkekkita leellinsheemmo yanna ikkitanno. Aantino dirra daganna dagoomittete mittimmase halete aana xintineemmoha, bayru su’mise jawunni kalqete aana woshshamanno gede ikkitanno yanna ikkitanno. Aantino dirrara buximate, gibbote, babbadooshshu, dartete, rewotenna jaddote wolqa gobbate ooso jawaata halamanni hiiqqantanno. Annuwanke ‘’Xurtino anganna bero daafurtino ayimma co’itte ikkase digattanno’’ yitannonte gede mitiimma Culku gede coeessite xawissino gobba bukote batinyinna ishinu duunama Culkimmase soorritannosekki, Itophiyu berono no, techono no, ga’a bukose giggishshidhenna ishinu tullo diigge kauro hakka woyte albaseenni uurritannoti hiittootino tenne uulla wolqa diheedhanno.
Konnira eeggo noonke. Xeenunna qiidu gufisinsakkinni, qorrunna fooggalu caacceessinsakkinni, hashshi goxanonni amadantukkinni, Itophiya doortino qansootinni uynoonni eeggo; Itophiya gatisate mundeensa duntinonna lubbonsa uytino muxxe gobbate oosonni uynoonninke eeggo, hashshanna barra Itophiyu qeellera hindiiddotenni huuccatto assanno amuwi uynonke eeggo; hattono hunkeensa dunte gobba owaattanno annuwinna amuwinni uynoonninke eeggo; ninke hexxo assidhe babbitanni Itophiyu daafira faarsitanno oosonkenni uynoonninke eeggo noonke. Konni daafira aantino dirra giddo tungoonninke eeggo agadhatenna luphiima ikkadimmanni gumulsate gonxeemmokkita, noonke wolqa horonsi’neemmota, deammeemmokkita, tenne hedeweelchonni qaalenke haaroonsineemmota mootimmankenna Paartenke su’minni buuxisammo’nera baxeemmo.
Huluullantinoonte; aantino dirra hexxonke halashshi’ne, yaaddonke gatinse, kaayyonke horonsi’ne, fonqolaanonke qeelle, gobbanke jireenyu doogo aana qaafinseemmo yanna ikkitanno. Itophiyu bikkinni, dagase bikkinni ammanama, moora giwa, gobbanna daga baxa, qinaambetenni soqqama, daga bandikkinni Itophiya gotti assa adhantannonkekki gede huuccattotenni irkissininanninke gede kalaqaanchuno kaa’lannonke gede lowo shaqqillinni huucci’reemmo’ne. Itophiyu oosose sharronni ayirritenna mookke hegerera heedho!
Maganu Itophiyanna dagase maassi’ro! Galateemmo!
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Wocawaaro 27, 2014 M.D Hamuse
