Addisu Adoola
Awuroppu kiiro garinni Wocawaaro 21/1999 hashsha Ingilizete Quchumira Lendenete mitte tuntu’mote heewo qixxaabbino. Hatte yannahu mereerima qelpheepho shaampiiyoonooti Mikaeeli Waatisenihunna Kiriisi Ubaankihu qara heewora tuntu’mote qale giddoonni afantanno; quqquxunni wo’mitino daa”ataanono haru giddo dargansa amaddino. 12 doycho noose tenne heewo qeelletenni gumulannohu Ingilizete muxxe tuntu’maanchimmate aayiirrinyu danna hattono wolootta barrarshubba baraaranno.
Ikkinohurano heewisamaano aayiirrinyu anna ikkate dandiissiissanno qeelaanchimmate ayyaana uddidhino. Heewo hanafantuhunni hanafe lamunku tuntu’maasine soorrantanni ku’u ko’ee ganatenni haraho afantino daa”ataano wodana qorqorte keeshshitu. Xaphooma 11ki doycho geeshsha noo heewonni Waatiseni qeelara dandaanno yitanno hedo afisiissinosi ikkadimma heewisamaanchisi aana leellishino.
Qara jeefote dooycho heewo shiima fooliishsho gedensaanni hanaffu yannara ikkino coy hendoonnihunni gobbaanni ikka hanafi. Qeelamate kaayyoso hala’litara dandiitanno yine agarroonnihu Ubaakini heewisamaanchisi aana duuchu ragi aliidimma adhe leelli. Waatiseni albinte gede gana hoogamasi geeshsha tuntu’mote barada dirritusi. Marro marro tuntu’mote qale aana irkisiise heewisamaanchosi ganannoha Ukubaani daanyu marro marro uurrisannosi;Waatiseni kaayiinni albasi angasinni diphe umosi gargardhate gobbaanni doorshu dinosi.
Jeefoteno heewote gumulo bilbili macciishshami; daanyuno Ukubaani anga alira qole kaaysatenni qeelasi lallawi. Irkisaanosinna qajeelsiisaanosi haxosira xaaxantanni hagiirrensa xawisa hanaffusi. Dodanshotenni wolu midaadira kaayiinni mararsannohu qeelamaanchu Waastiini umosi hawe uwino. Xa baalunku manni illachi korkaata anfikkinni umosi hawe uwino tuntu’maanchi aana ikkanna, agarroonni gede rahe baqqi yaa hoogasi qole batinyu giddo yaaddo kalaqi. Roorenka akata busha assinohu qole gawajjamaano fayyimmate mereersha iillishara dandaanno kaameelino ikko fayyimmate ogeeyye hoogansaati.
Konni akatinni settu xiqqeessi kiirami gedensaannino fayyimmate ogeeyye hashshi uddano uddidhino gedeenni dargaho leeltu. Hospitaale iillino gedensaanni hakkuy akati giddo 28 xiqqeessa keeshshe wodanu xaginaati ogeeyye la’usirono, Waastiini umosi afikkinni 40 barra keeshshi; kuri yannubba giddono umu giddo kalaqantino mundeete ge’ne korkaatinni lee ikkitanno yannara darre gomboonnisi. Umosi afi kawano mittu diri geeshsha umisinni mitore assa dandaannokkiha ikkinohura xagisi’ranni keeshsha gadado ikkitusi. Fayyimmasi woyyimma leellishshu kawano leewu dirira millisanno barcimi aana ikkatenniiti heeshshosi sufinohu.
Tini hedeweelcho yannate masissannota hattono batinyu giddo hanqo kalaqqinoteno. Tuntu’maanchu Waatsiini taginaate ranketenni afi’ra hoogasi korkaatinni heeshshosi qarru aana uwasenninna jawa gawajjo iillitinosiha ikkasinnino Ingilizete Tuntu’mote Boorde mitte miiliiyoone paawunde kaasa uynannisi gede yoote mine gumullisi. Tuntu’mote heewo hadhanno dargubbarano okisijiine, fayyimmate
ogeeyye hattono ambuulaance heedhanno gede gadachanno seeri fuli. Lubbosi hoogatenni hilire gatino Waatseni aana loonsoonni tenne so’ro korkaatinni ispoorte soorritanno muro aana iillinoonni.
Waastiini iillitinosi gawajjo gedensaanni dirra adhitino ha’rinshonni woyyara dandiino. Fayyimmasi qo’late kaa’lannosi gedeno soodonna hashsha lame saate lekkate doogo ha’ratenni Lendenete maaratoone gumulate geeshsha iillino. Jaddote gedensaanni mannimmate xe’ne noonsa ispoortenyootira loosino loosinnino Ingilizete aayiirrinyu baraarsha ikkino Niishaane Ingilizete mootitte Elzaabeexi baraarara dandiino.
Heewisamaanchisi Ubaanki hattono fayyinatesi harunsitanni keeshshinohu wodanu xagisaanchisino xaa geeshsha mulisinni faffannosikki muli jaallasi ikkitino. Ubaakini hatte yannara kalaqaminocoy daafira tuqu xaadooshshi ogeeyyenni xa’mami yannara hindiiddiranni “ane korkaatinni ikko wolunni diafoommo” yaatenni saosinna gaabbosi xawisino. Dirrate gedensaannino lamunku lubbote jaalla ikkitino.
Bakkalcho Wocawaaro 20, 2014
