Amsaalu Felleqe
Qoqqowunni dagate riqiwaano amaale mini miilla ikkite dooramansanni albaanni sai Amaale mini miilla laooshshinninna assootinni woyyaawinonna gobbbate soorrora illachishinonna jireenya abbate assinanni sharrora qeechansa fultanotano xawissino.
Hedonsa baxxinohunni Itophiyu Pireesete Uurrinshara xawissinori qoqqowunni haaru garinni IFDR dagate riqiwamaano amaale mini miilla ikkite muli yanna giddo e’annori mereerinni kalaa Aaneessi Malkohu coyi’ranni; gobbanke doorshu dhaggenni 6kiha gobboomunna qoqqowu doorsha keeraanchimmatenni, co’ichimmatenninna dagatenni ammanamooshshu noo garinni hasidhannonna gashshitannonke yitino paarte doodhitino.
Dagatenni ammanamooshshe afi’reenna harinsoonni doorshinni tayxe haaru garinni safantanno mootimma paarlaami miila ikkansinni daga haaro wolqanna dhukinni hattono egennonni gobbate soqqamate qixxaawinota kule; gobbate keerenna latishsha adda assate agarrannisi qeecha fulannota coyi’rino.
Xaa yannara gobbanke e’ino jifonni fultannonna gobbaydi wolquwa xiiwonni fushshatenni wolambinatesenna ayirrinyese agarsiisateno riqibbinonke daga ledo hasaanbaanni loonseemmo yino.
Gobbaydi diinna assitanonkeri dino; ninkewiinni agarrannihu halaalunni uurrine sharramatella yaanniiti hedosi uynonkehu kalaa Aaneessi.
Dagate garunni soqqamateno meessi wolootu xiiwo nookkihanna ammannoonnire assatenni qansichimmate qeechanke fula hasiissanno yinohu kalaa Aaneeasi;albillicho gumaamma loossa gumulleemmo gede riqibbinonke dagano amaaltankeranna seejjitankera agarreemmo yino.
Tayxehu haaru paarlaami albihunni baxxinoha assannosihu Sidaami daga gede seeda dirra sharro gedensaanni soorrote mootimmanni dawaro afidhe mootimma safidhino yannara ikkasiiti yitinoti kayinni haaro paarlaamu miila ikkite eate qixxaabbinoti dukko Alemitu Abbebete.
Konne calla ikkikkinni tayxehu haaru paarlaamira meentu beeqqo jawa ikkasenna labballunni taalo assinoonni gari gobbakera dimokiraase hala’litanni daghinota leellishannoho yitino.
Haaro paarlaamira miila ikkasennino dagatenna gobbate keerira, latishshiranna wolambinaatira kaajjite loossannotano dukko Alemitu coyidhanno.
Gobbanke xaa yannara soortote mootimmanni hanaffinoha hala’lado latishshanna dancha gashshoote hattono dagate ayimmate xa’mora dawaro qoltanni noota la’inori vgobbaydi diinna assitanni noo xiiwonni gobbanke hiikko garinnino insara guluphitannokkita kultino.
Haaru paarlaamu miillannino gobbanke buximatenni fushshatenni jireenya buuxisate amnmatenni loossannotano amadisiisatenni.
Itophiyu didiigantanno; Itophiyu diigamanna gawajjama la’’te hasidhanno wolquwano insanni diiganteenna gobbanke kayinni wolaphitanno yanna muleeti yitino dukko Alemitu hedosenni.
Tayxeehu haaru paarlaaminna qoqqowu Amaale mini albinni woyyaawino garinni haammata fullahaanonna rosunni bilchaattino miilla hanqafinoho yinohu kayinni Hawaasi yuniversitera Maarkeeting Maaneejimentete rosiisaanchinna xiinxallaanchi Pirofeeser Birhaanu Borjeho.
Sai gashshootinno uurtinsoonni paarlaami miilla ikkate balanxe kaadire ikka hasiissanno gede gadachinshanni yinohu pirofeeserchu; Amaaleti mini giddo shiqqino hedonna mixo kaajjinshanni garino ammannoonnikkirinna gadachamme ikkinota qummi assino.
Albaanni noo paarlaaminni dagate xa’mo garunni dawaro afidhukkinni
keeshshitinotanna baincho assoote sharrantanno fullahaanonna esgennaammi afoonsa fuqqite heedhanno gedenna hedeweelcho hedonsa xawissure kayinni gobba agurte ba’anno gede hortinani, shinanninna usurranni miincanni keeshshinoonniho yino.
Gobbankera soorto daghu kawa kayinni gobbate babbaxxitino handaarranni woyyeessinoonniri nootanna paarlaamu umisinni galannota kalqoomu wodho kaima assine qixxeessinoonnita coyi’rinohu pirofeeser Birhaanu;
Albaanni noo xe’ne taashshi’ratenna dagatenna gobbate elannore amaalammanni loosate baxxinohunni rosunni bilchaattinore miilla assa lowontanni naandannire ikkasi coyi’rino.
Fullahaanchimmasinnino dagate garunni soqqamatenna gobbate wolambinaatira agarrannisi qeecha garunni fulate qixxaawinotano pirofeeserchu uyinonke hedonni xawisino.
Bakkalcho Wocawaaro 20, 2014
