Qiddist Gezaheny
Ella 14,2013 M.D harinsoonni 6ki gobboomu doorshira batinye dooraano huuro aansa harunsine Wocawaaro 24 /2014 M.Dni haaro mootimma sanfanni yine agarranni hee’noonni. Jireenyu paarteno mootimma safate dandiissanno huuro afirasenni techoo barra Wocawaaro 20ni harinsanniha gatinoha Paarlaamunna qoqqowu amaale mini doorshu guma agarrikkinni haaro mootimma safa dandiinannita buuxa dandiinoonni.
6ki gobboomu doorshi gedensaanni jireenyu paarte doorsha qeela dandiituro hettisamaaano peerte miilla mootimmate tantano giddo babbaxxitinota loosu yawo aatenni beeqqisiisannota xaphoomu ministrchi dr.Abiy Ahimedihu egensiisinoti qaangannite.
Itophiyu bayriidi seeri quwa 74 aana xaphoomu ministrchi biilloonyenna looso yaannohu hundaanni, ‘’xaphoomu ministrchi ministrootu amaale mini miilla lamunku amaale mini miilla woyi loosoho ikkadimma noonsa wolootu mannooti mereerinni dagate riqiwamaano amaale mine shiqishe mootoo’mansa kaajjishanno’’ yaanno.
Haaro mootimma safonni poletiku paartuwa beeqqo hiittonni la’nanni? , beeqqate deerrino mageeshshaati?, ma garinni beeqqisiisa dandaanno?, eweli koffi yaannokki gedenna ewelira gattannosikki gede yaatenniitinso? Yitannotanna woloota xa’mubba kayisatenni babbaxxitino xiinxallaanonna egennaammi ledo hasaawa assinoommo.
Ferensayete Paarisete ‘’school of advanced studies in social sciences paris’’ – (EHESs) PHD rosaanchi kalaa Geetaaneh Wuddinehi, ‘’ leyikkiha gobboomu doorsha harunsite mootimma safate dandiissanno huuro afidhinoti Jireenyu paarte haaro safantanno mootimmanni hettisamaano poletiku paartuwa miilla beeqqisiiseemma yaase lowo geeshsha xaggeeffachishshannotenna jawaachinshannote’’ yaanno.
Paartetenni gobbaanni ikkino garinni mootimmate kaabinete miilla assa Afrikaho lowontanni rosantinota di ikkitino yaannohu kalaa Geetaaneh; tini muro hexxo uytannotenna baxxinohunni hasattote kipho ajishate widoonni luphiima qeecha fultannota ikkase kaysanno. Mootimma woyyaabbino safo aana ofoltanno gedenna dirise seedanno gede assate dhuki luphiima ikkasi kaysanno. Gobboomu sumiimma kalaqate dhuki baxxinohunni mudditannota keeru xa’mo qolate widoonni luphiima qeecha fultannota huwachishanno.
Tini muro jawaachinshannita ikkiturono moootimma hettisamaano paartuwanninna mannooti ledo loosate heddu woyte uurrinshate badooshshi korkaatinnino ikko batinyunni baalanka iillate dimitii’mitanno ikka? Yitanno xa’mo babbaxxitino bissanni ka’a digattannote. Baxxinohunni cancishaanchimmatenni bandoonnirinna cancu jaddonni kassasantino poletiku paartuwanna uurrinshuwa ledo hiittoonni ledo loosa dandiinanni? yitannoti qara xa’mo ikkite shiqqanno.
Tenne hedonna yaaddo kaysannohu kalaa Geetaaneh; baxxinohunni beeqqisiisannoha assate loosi leyikki gobboomu doorshi aana beeqqitinokkire poletiku paartuwa ma garinni la’anno yitanno hedo huluullissannota ikkase kaysanno.
Baxxinohunni Addis Ababu gobbaanni wolootu qooxeessubbara gobboomu doorsha mite mite poletiku paartuwa beeqqitinokkita kaysannohu xiinxallaanchu; aantete kuri paartuwanna mannooti hedo hiittooni araarsa dandiinanni? yitannoti qara xa’monna hedo ikkase kaysanno. Tenne widoonni mootimmate jawa yawo nooseta huwachishanno.
Addi addi hedote badooshshi korkaatinnino ikko batinyunni baalanka iillate di mitii’manno? yitanno xa’mo isinkuranni dawarantinokki xa’mooti. ‘’Mootimma hettisamaano paartuwa ledo loossanno yaa baalunku ledo loossanno yaa di ikkino. Kunino horontanni dandiinannikkinna wo’naallannikki coyeeti’’ yaannohu xiinxallaanchu; dagate doorshinni gobba massagate yawo adhitino mootimma umise kaabine tanta’na, hasidhinoha doodhanna mootoonsate wo’ma qoosso nooseta kaajjishe coyi’ranno.
Mootimma egennonna ikkadimma afidhino; wodho’yanna istraateeje’ya gumulsiisanno’’e; woyyaawino dhuki noosi daafira ledo’ya loosa dandaanno yite heddino mancho woyi paarte hasi’riro bayicho doodhe daa dandaannota huwachishannohu kalaa Geetaanehi; ‘’Mootimma beeqqisiissannota ikkitanno yaa baalanka gamba assite biilloonye uytanno yaa di ikkitino. Togo yee heda sorote’’ yaanno.
Izeemu paarte loosu gumulsiisaano miili kalaa Girmi Seyfuhu tenne hedonni sumuu yaanno. Kalaa Girmi; tenne yaachishshanno yannara babbaxxino laooshshi noonsa paartuwano ikkito gaamo gobba danqarantinose danonni gatisate hedote babbadooshshi nookkiha mittimmatenni uurrite gargaransa dhaggete borreessante ofolla hasiissannose assooteeti yaanno.
Gobbate mittimmaranna sufo noo keerira yine babbaxxino laooshshi hee’rinsarono gobbansara huluullantanno wolqa ledo hasaawanna gobbate millimmo giddo beeqqaanonna qara ikkitanno gede assa gobbate aantino kaayyora qara hajo ikkase xawisanno.
‘’Haaro safantanno mootimma gobba diiggannori gobbaanni wolotu paartuwa ledo mitteenni loossanno yitanno ammana noo’’e’’ yaannohu kalaa Girmi; xa gobbate noo akatinni gobba diigate hedde loossanni noo cancishaano HWHTnna Shene ledo hasaawa hasiissannokkita xawisanno. Cancishaano uurrinshuwa macharaarrensanni qorowante loossino hunora xa’mamaano ikkate yawo heedhunsaro hattono jaddaaleeyye sayisse uytannoha ikkiro coyi baala xunsite la’’a hasiissannonsata huwachishanno.
Seeru ogeessi Kiyya Tseggayehu isi widoonni; Ella 14 2013 M.D harinsoonnihunna batinye dooraano huuro uytinohu gobboomu doorshi aana Itophiyaho seerunniha ikkino adhamooshshi noo mootimma heedhannosi gede assinota kaysanno. Hettisamaano poletiku paartuwano doorshu aana qajeelino garinni beeqqatenni gumansa ammante adhatenni Itophiyu diinna halchitinonna agartino gede ikkannokki gede assansanni jawu ayirrinyi hasiisannonsata huwachishanno.
‘’Konni doorshi guma ikkitinoti haaro mootimma tantanotenni hettisamaano paartuwa beeqqaano ikkitannota egensiisasi Itophiyu dhaggenni umi yannaraati; gumuno poletiku hala’lara baxxinohunni gobbate keeriranna lophora jawa kaa’lo assanno’’ yaanno.
Mitte paarte calla xaphoomu qeelaancho ikkitino daafira gobbate hajo mitte paarte qotira calla uwa noosikkitanna hettisamaano paartuwa giddo hedo, egennonna rosichu noonsa mannoota beeqqisiisa jawa tiro afidhinota kaysannohu seeru ogeessi; gashshitino paarte xaano ikkiro gobba kaa’litara dandiitannotanna gobba mereersino woyyaawino deerrinni owaattara dandiitanno yinannire poletiku paartuwanna massagaano babbaxxitino mootimmate tantano giddo eessasenna mannootuno owaante uytanni afantannota qummi assino.
qineesso amaale mini borro mini qara dayirektere dokter Aregaawi Berihehanna polisete xiinxallo inistituute aantaancho qara loosu harisaancho pirofeeser Beyyene Pheexroosiha lawishsha asse kaysanno. Konni gobbaanni babbaxxitinore poletiku paartuwa massagaanonna miilla babbaxxitino uurrinshuwara bordete massagaano ikkite owaattanni noota kaysanno. Kunino poletiku laooshshi babbadooshshi noowa hee’reennanni hettisamaanchono ikkito gashshitino mootimma mitte assitannonsa hajo aana mitteenni loosanna halama dandiitannota leellishannoha ikkasi qummi assanno.
Togo yaa wo’munku ledo loosa ikkitinokkita sumuu yaannohu kalaa Kiyya; Itophiyu giddo paartetenna doorshu beeqqo daafira hasaambiro Itophiyu doorshu boordenni afanshanna tajete woraqata uynoonnisiha ikka noosita kaysanno.
Hedonsa uytino ogeeyye yitanno garinni; gobbate mittimmaranna sufo noo keere abbate babbaxxino laooshshi hee’rinsarono gobbansara huluullantanno bissa ledo hasaawanna gobbate millimmo giddo beeqqaano ikkitanno gede assa gobbate albillitte kaayyora qara ikkitinota sumuu yitanno. Ikkollana hettisamaano paartuwa beeqqaano assate loosi base ikkikkinni ikkadimma kaima assinoha ikka noosita ammantanno. Beeqiisiisaanchimmano paartenna mannoota ikkikkinni daganna gobba hagiirsiisate ikka nooseta qummi assitanno. Cancishaanote yine bandoonniri hettisamaano poletiku paartuwanna uurrinshuwa horontanni hanqafama dihasiissannonsa yitannoti hedonsa uyitinori laooshsheeti.
Haaro safantanno mootimma gobba xaa yannara xaaddinose mitiimmanni la’niro batinyu mini loosi agarannose. Hittenne mootimmahu balaxote loosi seeru aliidimma agarsiisatenni keere halashshanna qansootu keeraanchimma agarsiisa ikkasinni safantanno mootimmahu qari illachi gobbate aana keere halashshanna qansootu keeraancimma agarsiisa ikka hasiissannota ogeeyye kultanno.
Bakkalcho Wocawaaro 20, 2014
