Seennu lekkate kaase labballunnite gede kalqete aana taalo illacha uynannise yaa kaphisiissanno. Seennu lekkate kaase Afriku gedee lophitinokki gobbara gateenna lophitino gobbuwarano labballunnite ledo taalo illacha uynannisekki gede diyekkeersiisanno. Hakkoyeno ikkeenna seennu lekkate kaasera danchu laooshshi noonsa boodu mannootinni kuni laooshshi ajanna muli yanna kawa woyyino illacha afidhanninna lophitanni dagginota moroma didandiinanni.
Konni daafira addi addi mannooti cinca gudisiissanno sharro assansanni techo galatantanno assinonsa.
Itophiyu gede noo labballu lekkate kaase nafa jawaattinokki gobbuwara seennu lekkate kaasera yanna, egennonna womaashsha fincate seedinse la”anna jawa hexxo assi’ra xa’mitanno.
Qajeelshiishaanchu Biraanu Gizawuhu, konnira jawa lawishsha ikkasi batinyu sumuu yitanno. Seennu lekkate kaasenni hexxo mudhikkinni seeda diro loose jajjabba sewoora iillasinnino aleenni sewoote iillate saysino heeshshote eaa fulle batinyeho rosicho ikkitannohura; tenne lamala ispoortete gafinkenni gaazeexinkera Qajeelshiishaanchu Biraanu Gizawuhu heeshshosi dhagge haa’ne shiqate banxoommo.
Lamalate albaanni Keeniyaho ha’rinsoonni Mereerimunna Soojjaati Afiriki(Seekaafu) Gaamubbate shaampiyoonsi-Liigete godo’lera Itophiyu Daddalu Baanke Seennu Gaamo qajeelshiishatenni massage dhaggeeffachishshanno godo’le assinohu Qajeelshiishaanchu Biraanu gaamo xaaddinonsa gaamubba aana shoole godo’lenni lame ero (daarzaana) ale eo kiirsiisatenni gumulote iillasi qaanganni.
Gumulote godo’lera kayinni xawo ikkino daanyimmate miiconni zoonete Boowe kaysikkinni gatasinni aananno diro faajjete hadhanno Afiriku gaamubba Shaampiyoonsi-Liigete heewora dhaggete umi yannara beeqqate hexxo wo’mitukkinni gattino. Hakkooyeeno ikkiro Seekaafu heewora gumulote geeshsha ha’rino doogonna ijaarshino gaamo jawa hexxo leeltinonna maalalo afidhinota ikkitino.
Qajeelshiishaanchu Biraanu ilaminohu 1972M.D Aliyye Shawu Zoonera Munisha yinanni baadiyyete olliira ikkanna maatesira qole umi beettooti. Anjesinni hee’reenna amasinna annisi babbaxxansanni ahaahisi/ hesiwa hee’rate gadachaminohu seennu lekkate kaase massagaanchi, amasinna annisi babbaxxite Addis Ababa dagge haaro heeshsho hanaffuta isi kayinni ahaahisi/hesiwa baadiyyete gati.
11 dirisinni amasinna annisi quqquxi qarrisisita maatesi hasi’ranni mininni bae Addis Ababa daynohu Biraanu hedino gede Addis Ababho maatesi shotu garinni afi’rate dandaa hoogasinni doogote uwa kaayyasi ikkitu. Mannu wo’mino Markaattote olliira mannu quqquxammesi amaxxe aju qaaqqi doogote hose doogote gali.
Lamu barri gedensaanni Addis Ababaho hee’rannohu wosiilisi abbinore hire higanna Qaaqqu Biraanu qole Goojjaam Berenda yinanni qarqarira hudi’re sagale huucci’ranni doyaanna hedeweelcho xaaddanno. Lamunkura kaayyaataamo barra ikkinsa. Wosiilisira dikko xaaddusi; isi qole kaayyaataamo ikke itisannosinna uddisiisannosi fiixasa afi’ri; minirano haa’resi ha’ri; mitteenni hee’ra hanaffu. Biraanu roso rosanni fano yannasinni buuronna quuphe hiranno wosiilasi kaa’lanno.
Barrunni mitto barra sonkoonnisi buuronna quuphe hire gude 140 birra haa’re minira higanna mittu manchi uurrisesi “laamba hirte’’e amo” yee 11 birranna jaarkiina ee soynosihurano qole 5 birra uysi; 140 birrasi qole amadisiishshaho anewa hee’rona yee haa’risi. Isino ontu birrinni itanno maalu sagale hedanni jaarkaana haa’re ha’ri. Hinkiillanniwiinni laamba hire higanno woyte manchu dino; birra adhe baino. Isino wosiilisi hanqonna siqqo waajje maa haa’re higo yee wirro doogo fuli. Tonne barra doogote gale doogote hosi; 11 barrano hasame afami; minirano higi; wosiilasi kaa’lanni rososino sufi.
Anjesinni hanafe galinosi kaasete baxillinni Jaanimeedaho hosa hanafi; eote agaraancho ikkateno mudhi. Mitte gaamora “C” eote agaraancho ikke duuchu ledo heewisami. Jeefote 5tu giddonnino mitto ikkate dandii. Ikkollana filaanchu qajeelshiishaanchi kayinni “anga ola didandaatto” yiisi. Hakkoyeeno taahshate Jaanimeedaho kaajje loosi; jeefote kay “anga ola didandaatto” yaamaminohu woxe abbiteenna gaamote eesseemmohe yaa ikkitinota huwati. Dooramikkinnino gati.
1987 M.D lekkate kaase godo’laanchimma ikka gibbusita woyyaabbino heeshshora darama doodhi. Jaallasi ledo ikkite Susudaanete widoonni Gibitse tayse Isiraeelete danna iillitu. Shoole jaallasi Siina Halallira lubbonsa sa’u. Isono lendeenna gattino lee jaallasi kay Isiraeelete dannira amadante mitto dironna lee agana usurante wirro gobbansa higgu.
Tenne baala guffanna hexxo mudha gedensaanni 1989M.D haaro heeshsho hanafate yee gaamote gibbo cee’mishshinonsa qarqaru darawosi wedella gamba asse Jaanimeedaho qajeelsa hanafi. Konne lainohu woradu gashshootino woradu gaamo qajeelsanno gede kaayyo uysi. Hakkonni gedensaanni godo’laanote ledo ikke Boowe abbi; Jaanimeeda roorenka baxi; qajeelshiishaanchimmano coommitannisi daggu.
Gaamote hanafora duucha eo e’annansa qeelamatenni hanafonsa dancha ikka hooggurono hexxo dimudhino. Seenne holginni xawo fushshatenni yannate laooshshe, hasaawanna xiiwamme dandee wo’ma illachasi seennu lekkate kaase aana assi; ga’a wole barra ikkannota ammani.
Yekka Sinu Quchumi 5 dirira gaamo amadi; lame Booweno adhitu. Aaneno tenne gaamo seennu lekkate kaasera jawa qeecha fulinohu Kalaa Abinneti Mesayi annimmanni massagantanno Senteraali Kolleejje woyyaawino baatooshshinni adhitu. Umi baatooshshisino 100 birraati. Gaamo 5 diri giddo sase godo’le qeeltu; baatooshshisino 1200 birra iilli.
Mitte hedeweelchonni sagalete mine laino xuma wodanasi adhitu; baxami adhami; isi eo garita ikkitinokki daafira galtesi Arawete gobba hadhe lame diro loosse daggu. Isino qaleelshiishaanchimmasinni sufi.
Jaanimeedunni Yekka Sinu Quchuma; Yekku Sinu Quchuminni Senteraali Kolleejje reekkantinoti tini gaamo ontu diri Senteraali Kolleejje keeshsho gedensaanni Itophiyu Daddalu Baanke hidhitu. Osoo amade dironna rosicho gamba assi’re xaa geeshsha tonne diro Itophoyu Daddalu Baanke qajeelshiishatenni 11 Boowe gaamote ledo afi’ra dandiino.
Itophiyu Daddalu Baankera seennu gaamo qajeelshiishaanchimmanni tenne lamala lamu dirira sheemaatesi seedisinohu Qajeelshiishaanchu Biraanu, malaateho mitte miiliyone ali birra adhino. Xibbu birri baatooshshinni hanafantinoti caabbichu doogo xa 50 kumi ale aganu baatamaanchimma iillino. Isi seenne 1992M.D qajeelshiisha hanafinoha ikkanna Biheeraawe gaamo kayinni 1994M.D uurritino. Tenne Biheeraawe gaamo (Luusi) shoole aleenni ikkitanno yannara dayee higanni qajeelsino; xaano Itophiyu seennu Biheeraawe Gaamo Qara Qajeelshiishaancho ikke owaatanni afamanno.
Xaa geeshsha xaphooma 22 Boowe adhino; gobbate giddonna gobbate gobbaanni “E saysisi” (umi dirima) iillino. Dartunni kaxxino Gibitsete gobba Biheeraawe gaamo qajeelshiishaancho ikke massaganni mare higino; mitte gaamo Itophiyu Daddalu Baanke calla tonnu dirira qajeelshiishatenni gobbanke giddo seeda diro mitte gaamo qajeelshiishaanchimma keeshshonni ayirrinyu danna amadino; xaano hakko no; heeshshosinni batinye mitiimmubba sae sewoote guunxo iillino; ledosi heeshsho sharrantino galtesi ledo baxillunni dukkisantino dirra sayse sase oosono ilino.
Itophiyu Daddalu Baanke Keeniyaho Seekaafu Shaampiyoonsi-Liigete keeshshosinni gumulote godo’le lendikkinni shoole godo’le godo’lite baalanka qeeltino. Godo’litino godo’lenni 25 eo kiirsiisse 3 calla e’eennansa gumulote iillitinoha ikkirono xawo ikkitino daanyimmate miiconni Boowe kayissukkinni gattino. Gaamote albisa godo’laano Looza Aberritinna Mediina Awwoliti godo’lete maalalo ikkino. Kiirantino 25 eo mereerinni 21 eo 13 Loozanna 8 Mediina kiirsiisatenni dhagge loosinoha ikkanna godo’lete badheenni Qajeelshiishaanchu Biraanu afamanno.
Kuni manchi tunsichoho anga diuyno. Soodannota hedanni, caabbichu daannota ammananni dirra jifote giddoonni saysino. Gobbasinni kayse Israeelete danni geeshsha, doogote galatenni kayse biifadu mini geeshsha, dartunni kayse kalqe doyaate geeshsha, usuru mininni kayse mootoollete mini geeshsha, 100 birri baatooshshinni kayse miliyoonetenni kullanni baatamaanchimma geeshsha, buurunna quuphu daddalaanchimmanni kayse yannaasinchu baattote loosi gati annimma geeshsha, Jaanimeedunni kayse Biheeraawe gaamo geeshsha iillitino sewoote doogo lawashshaati.
Addisu Adoola
Bakkalcho Wocawaaro 13, 2014 M.D Hamuse
