Itophiyunna Ameeriku xibbuu diri ale kiirsiissino dippiloomaasete xaadooshshi noonsa gobbuwaati. Liigi of Neeshiineteno (League of Nations) ikko Halantino Mangistuwa Uurrinsha xintamara jawa qeecha godo’litino. Ameeriku Itophiyu latishshi hale ikkiteno keeshshitino.
Ikkollana Aliyye Itophiyi gobbanke qooxeessira kaino oli ledo amadisiisame Pirezidaantichu Jo Baydeni gashshooti addi addi xiiwo iillishatennino sae Itophiyu mootimma aana agawo tugate dandiissiissanno hajajo barruwate albaanni malaatisino. Ameeriku qaafo giddoydi hajubbara anga worate yitinoti Itophiyu qaafo lamente gobba sannate xaadooshshe gawajjannoha ikkinotano egensiissino.
Hajono mulimmatenni harunsitannori poletiku kalqete deerri dippilomaase fullahaano, gobbuwate giddoydi hajonsara hasiisannokki garinni anga woratenna wolqatenni tirate wo’naala “yanna yannasi sa’ino poletiki harinshooti; mittu wole xiiwe, mittu wolu aliidihanna hajajaancho ikke, wolu hajajamaancho borojjicho ikke hee’ranno yanna sa’ino. 21ki sani gobbuwa qarrubbansa mittimmatenninna halamme tirranni sana ikkinnina mittu wole waajjishiishe qarra tira dandiinanni sana di-ikkino” yitanno.
Itophiyu Sivili Serviisete Yuniversite Dippilomaasetenna Kalqoomu Xaadooshshi Rosiisaanchi Kalaa Indaale Nugusehu, “Itophiyu Afriku mudukkooti. Duumu Baarino poletiku nigaati. Hiitti gobbano gobboomu horose agarsiisi’rate Galchimino ikko Soojjaati gobbuwa Itophiyu ledo wolqatenni ikkikkinni baxillunni loosa gadacho ikkitannonsa” yaanno.
Kalaa Indaale xawishshi garinni; xa kalqe hasidhannohu uyte adhatenna ayirrisammetenni giddoyidi hajubba lainohunni anga wora hoogatenniiti. Ikkollana mite mite Galchimi gobbuwa wolqate bikkaancho agadha dandaa hoogge hadhanno dippilomaasete gari raga bainonsa. Gara baino raga taashshantenni roore wole mitiimma kalaqqanni afantanno.
Hasattonsano kankicha worte daga sherkitanni, bagado uytanni, hembeelsiisa ikkitinota qummeessannohu rosiisaanchu, tenne hasattonsano gumulate cancishaancho HWHT labbanno uurrinshuwa horonsidhanno gede huwachishanno.
Cancishaancho HWHT gaamo Galchimi gobbuwa hasatto gumulsiisaancho, hedoseno ikko assootise kadote gashshaano riqiwaano ikkasenni gobbate daafira heddanno yaa lowo geeshsha mitiinsannoha ikkinota xawisannohu Kalaa Indaale; “cancishaancho HWHT hajo gooffinote. Poletikunnino ikko miinju tantanonni fultino. Batinyu daganke wodani giddonnino fultino. Itophiyu daga tenne cancishaancho gaamo cira la”a hasidhannokkita faajjete leellishshino” yaanno.
“Xaa yannara kalqe Itophiyu qote no; jajjabba uurrinshuwanna gobbuwano hattonni. Mite mite Galchimi gobbuwa kayinni xaa geeshsha hexxo dimudhitino; hexxo mudhitinokkihuno gaamo direytino yite di-ikkino. Cancishaancho gaamo politikunni reytinota affino. Ikkollana xaano yekkeeramate furcho woy wolu canci hee’rakka? nna wole HWHT riqibbanno gaamo afi’nammokka? yite kajjeeltanniiti noohu” yaannohu Kalaa Indaale, tini gaamo wirro biilloonyeho daggannokki gedenna dagganno kaayyono xibbunni xibbe cufo ikkitinota seekkite affinota kaajjishe coy’ranno.
“Baxxeewo garinni yekkeerote daa noonsa yitanno sharro mangittete widoonni cira adhamooshshu noosekkita marro marro xawinsoonni. Itophiyu Dagate Riqiwaano Amaale Mini HWHT cancishaanchimmatenni gumuli gedensaanni HWHT cancishaanchimatenni fushshatenna mangittete gede lamenke taalo assite yekkeerote ofolle yaa danchumma noota dilabbannoe” yaanno.
Mangitte cancishaancho yaamante gumulantino HWHT ledo yekkeeroma cira hendannikkita ikkitinotano xawisino. Gaamo wirro dawadhitanno assinannihu hiikku wo’naalshino danchu gumi hee’rannosikkihanna ikkannokkiha ikkinotano kaajjishe coy’ranno.
“Itophiyu mangitte safantara ikkinohura hasaabbinanni; hasaabbiniha ikkiro agawa ditungeemmo yaa mayyaate?” yee xa’mannohu Kalaa Indaale, kunino Itophiyu aana agawa tugate dodamansa korkaataamenna taalo ikkitinokkita faajjete leellishannoha ikkinota qummeessanno.
Techo calla ikkikkinni berono Ameeriku agawi siqqo korkaataamenna taalo saeno gumaame ikkitinokkita xawisannohu Kalaa Indaale, konnirano Iraanenna Turke, Chaynanna Ruusiya la”a ikkado naqaashshe ikkitinota dhaggetenni qummeessanno. Agawu kuri gobbubba ledde kaajjado ikkite fultanno gede ikkinnina gaggabbanno assinonsakkitano huwachishanno.
Kalaa Indaale xawishshi gedeno, insa hasidhinohu odoo batidharaati ikkinnina gumu daannokkita seekkite affino. Shiqishshanno xa’mono 21ki sanira ikkitannokki yekkeerammete xa’mooti. Hiitti gaamo dhuku hee’reennase yekkeerantara daggannoro nafa diaffino. Itophiyu haja guddino; Itophiyu dagano kaajjishshino.
“Itophiyu daga duuchimmansa qeellensa kaimaati. Duuchanka woyte Itophiyu daga mitto ikkitanno yannara dippoloomaasetennino ikko gobbansa hajanni maalalo loossanno. Kuni ikkanno woyte Galchimi gobbubba waajjitanno; xiiwonsano kaajjitanno” yaannohu Kalaa Indaale, “batinye gobbubba wole gobba hajara mereero die’neemmo yitanni no. Ameeriku kayinni barru barrunkunni Itophiyu daafira hasaawanno. Kuni dippoloomaasete harinshonni saalaho. Galte hossanni eelallicho hadhanni dagginotano leellishanno” yiino.
“Agawa la’neemmo woyte harunsitannohu anna annaati. Kuni korkaatino bebbekke gashshi hayyo horonsi’ratenni qansootanna massagaano insa insawa giwanshiishateeti. Togoo loosi lowo geeshsha hadhote. Halaale ikkiro Itophiyu aana agawa tugisiisanno hili korkaatino dino. Qaaqquulle guddannoti, qarqara hembeelsitannoti, tenne kalqe aana bushaho yinanni coye baala loossannoti uminsa abbitino cancishaancho gaamooti” yaanno.
Galchimi gobbubbati mitte mittenti xiiwote loosinsa Itophiyu daga daafursantenninni roorenka mitto ikkitanno assitanni noota huwachishannohu rosiisaanchu, Itophiyu daga gobba mitte mittente hajo aana addi addi barera afamatenni dawaro uytannohu uminsa kakkaooshshinni ikkinnina mangittetenni biddissa adhite ikka hoogasi konnira dancha lawishsha asse shiqishanno.
Isi xawishshi gede, xaa yannara cancishaancho gaamo waamamansa rakkanni no. Itophiyu daga yanna xaphishshu looso loossanni afantanno. Muli yanna mangitte uurrisidhanno. Gargartote olanto Itophiyaho agurreenna Afirikaho wowe ikkitanno deerrinni tantanantanni no. Miinju ha’nura ikkanno gede assinanni hee’noonni. Galchimi gobbubba hiittoo xiiwono iillisha hasidhuro dhuku dinonsa. Baalankare maahoyye yite Itophiyu ledo loosa gadacho ikkitannonsa. Konni gobbaanni assinanni xiiwo adhamooshshunna horo diheedhannosi.
Mangittetenni uynoonni dawaro ikkadonna hasiissanno hajubba hanqafantinonna ra’ino dawaro ikkitinota kaysinohu rosiisaanchu, xa calla ikkikkinni aananno lowo diriria wilishshi yiino laooshshensa taashshidhanno assannoha ikkinotano lede kaajjishino.
Kalaa Indaale konnira massinayya yitanno xa’morano aantanno amaalete hedo uyno. Itophiyu yannate jifo taysate dippoloomaasete widoonni xa amaddino mereerima doogo roorenka kaajjishshe sufa noose. Hiitti gobbano gobboomu horose ayyirrisiisidhu eega Soojjaatino ikko Galchimi, Aliyyeno ikko Wodiidi ledo duuchu handaari dippoloomaasenni mittimma haranna halama noose.
Gobbate wolambinaate ayyirrisiisatenna agarsiisate widoonni mereerima yinanniri dino. Kalqete giddo noo Itophiyu qansooti gobbansara qixxaambetenni uurra noonsa. Amandoonni qansichimmate dippoloomaaseno kaajjite suffa noose. Gargarto kaajjishanna dhukunni tantanate loosi kaajje sufa noosi. Xaanni roore Afiriku daga amadannaa IGAD kaajjisha hasiissanno. Baalunku Itophiyu qansichi giddo mittimma kaajjanna dippoloomaasete anni aneeti yaa hasiissanno. Safantanno mangitte hanqafaancho ikkitanno assa hasiissannono yiino.
“Wolootta fullahaanono baxxeewo garinni lamenti gobbubba halamme baalunku handaari baxamaanchimma lowo geeshsha hasiissannota ikkitinota xuruurino. Itophiyu noose baattote ofollo garinni istiraateejike baychi aana ikkaseno ledo amadisiisame xaano Soojjaati Afirikirano ikko qarqaraho noo gobbubbanni Itophiyuho woyyaabbino baxillaancho afi’ra Ameerikaho qarrissanno yee ammananno gedeno coy’ranno. Itophiya kissanno gobba Duumu Baarira dargu dinonsa; albirano dihee’rannonsa” yaanno.
Itophiyu Soojjaati Afirikira hattono Afiriku buudira Ameerikaho cancishaanchimma olamatenni qiniiticho angaati. Kuni ikki geeshsha Ameeriku harinsho gobbubba cancishaanchimmate mitteenni gaarammeemmo yitanno pirojekkitte uurritanno diassannosekka? yee duuchu xa’mo kaysanno. Qaafo qarqara qarru aana tugganno hattono Itophiyu Alshebaabi gargaratenna keere agarooshshira noose qeecha lowohunni gawajjannoho yaatennino abbooshshidhanno.
“Itophiyu Afiriku politiki mereershaati” yaannohu Kalaa Indaale, “Itophiyu aana assitanno agawi Ameerikano ikko Itophiya gawajjanno” yaanno. Baxxeewo garinni qarqaraho keeru yaaddo kalaqanturo Itophiyaho calla ikkikkinni xaphooma Afiriku buudano ikko wole qarqara taraawannonna gawajjono hala’lado ikkitara dandiitannota xawisanno.
Seeru Ogeessi Kalaa Wubisheeti Mulaatihuno, “Ameeriku Itophiyu aana amaddino uurrinsha Soojjaati Afirikira cancishaanchimma halashshitannote” yaanno. Ameeriku cancishaanchimma faajjetenni sharrantanno gede coydhanni keeshshiturono Itophiyu mangitte cancishaancho yee gumulino HWHT gaamo irkisase Soojjaati Afirikira cancishaanchimmate halashshannoha ikkinota kaajjishe coy’ranno.
Ameeriku cancishaancho HWHT irkisaseno cancishaanchimma gaaramate noose mudhaanchimma huluullote giddo eessannoho” yaannohu seeru ogeessi, Ameeriku amaddino uurrinshano cancishaanchimma gaaramate fultino kalqete seerubbanna wodhubba qaafannoha ikkinota huwachishanno.
Isi xawishshi gedeno, Itophiyu wolaphitino gobba ikkasenninna gobbate paaralaamira gumulloonni HWHT cancishaanchimmate assoote ayyirrise adha Ameerikunnino ikko wolootta Galchimi gobbubbanni agarranni yawooti. Konninni guraanni adhinanni cancishaancho gaamo irkinsanni harinsho qarqaru aana cancishaanchimma mookkanno gede waalcho fanannoho. Baxxeewo garinnino Itophiyu giddose keeru ikka hoogironna halamaanchimmase gatturo Ameeriku Duumu Baari qarqarira keeraanchimmano ikko adawa abbate hattono xiiwo kalaqate jifo ikkannose.
Addisu Adoola
Bakkalcho Wocawaaro 13, 2014 M.D Hamuse
