Awuroppu kiironni 2022 Kuwaataare qixxeessitannoha 22ki Kalqete boowera sa`ara Afiriku Zoonera harinsanni gaamote filora, gaamo sasete Gaanu, Wodiidi Afirikinnia Zimbaawete ledo gaammonniti Itophiyu Biheerawe gaamo layinki doycho godo`le Maakisanyote soodo yaano albi oyimbarra Zimbaawete Biheeraawe gaamo ledo Bahir-Daarete Istaadiyemera godo`litino. Waaliyootu qajeelshaanchi Wubetu Abaatehu godo`lete albaanni; “Tenne godo`le qeelle Itophiyu dagara haaru diri afansha uyneemmo” yinonte gede qaalesi agadhino.
Itophiyu Biheeraawete gaamo qeellete kaayyo ikkitino Bahir-Daarete Istaadiyeemera daa”ataano noyikkiha godo`liturono, Waaliyootu goofimarchu saatera Bagadaasine 1:0 ikkinno bixxilinni qeeltino. Haaro diro Itophiyu dagara qeellete afansha uytino. Godo`lete millimillonninna kowaase ku`u ko`oyra saysatenni roorrimma noonsari Waaliyootu; 30ki xiqqeesira godo`le iibbishannoha Shimellisi Baqqaliha, gawajjo iilliteennasi soorrineenna riqiwe einohu Taaffese Salamoonihunni kuwaasete xawinni fula harunse eote injiitanno kowaase biddi asse aannoha hoogatenni qarrantanni leeltanno. Bagadaasinu, xawinsa gobbayinni bixxille taalo beeqqite fulate noonsa mixonni gargartanni leeltino. Wirro godo`lite eo eesate illacha tugge godo`litanni noo daafira Bagadaasinu, Waaliyootu eote ikkitanno kowaase injeessite soyaate guficho ikkitinonsa. Godo`lete yanna gooffanni dagguta Waaliyootu lowo qarri giddora e`inori 78ki xiqqeessira qajeelshaanchu Wubetu Abaatehu assino godo`laannote soorronni woyyaabbino eote furchonna kaayyo kalaqate wo`naaltanni leeltanno.
Asiraati Tunjooni Suleemani Hamiidihunni, Ambellichanna eote albisaancho Geetanehi Kebbedeha Abeeli Yaalehunni hattono Mereeroho godo`lannoha Museedi Mehaammediha, Amaanueel Yohannisihunni soorre eessinohu qajeelshaanchu Wubetu Abaatehu, godo`le gooffara shiimu xiqqeessi callu gate hee`reenna eote albisaanchi Abubekeri Naasirihu aana eote hoowe mereero loonsoonni hunonni eote hoowera qoricha afidhino. Bagadaasinu eote mereeri qorichi kuwaase e`annokki gede assate tii”u aana xiiwo kalaqate looso loossino. Konne looso loosse eo kiirantannokki gede assate wo`naalturono; Aschaalew Taammenehu eote mereeri qorichi kuwaase qorophotenni gane Waaliyootu jeefote qeeltanno gede assino.
Waaliyootu Kalqete boowe filo heewora konni gedensaanni noo godo`lera lowo hexxonna tiro noota Zimbaawete ledo noo godo`lenni leellishino. Konniraati tini qeelle Itophiyaho haaru diri qeellete afansha ikkitinohu. Waaliyootu xawinsara filote godo`lera wolootu godo`laano ledo la`niro xiiwo kalaqqannokki Zimbaawete godo`laanonni qeelantinoha ikkeemmero, albilicho noonsa godo`le aana xiiwo kalaqanno. Xa afidhinoti sase bixxille albilicho noo godo`le aana kalaqamannore xa afa hoongirono gaamote hexxo aana kakkaooshshe kalaqaannota afa dandiinanni.
Baxxinohunni, sa`u Arbe hashsha xawisera Waaliyoota qeeltinotinna gaamote giddo jawaata gobba ikkinohu Gaanu, layinki filote godo`lera albi oyimabarra Wodiidi Afirikinni 0:1 qeelamase Itophiyunna Zimbaawe gaamote giddo noonsa heewora hattono kalqete boowera hoxxotenni godo`litanno gede assinonsa. Waaliyootu tenne godo`lenni hasidhanno guma amadde fulansa harunse gaamonsa taalo sase bixxillenni Gaanu ledo layinkiha ikkite massaga dandiitino. Wodiidi Afiriki Kolidda Beeddahe uminsa xawira qeelansa harunse sa`u Arbe Zimbaawete gaamonni taalo fultino guma lendiro gaamotenni umiha ikkite massaga dandiitino. Zimbaaweno 1 bixxillinni hurra ofollate gadadantino. Itophiyunna Zimbaawe sai barri godo`le agurranna Itophiyu ledo 1984M.Dnni hanaffe baalante heewora sase higge xaaddino. Lame godo`le Waaliyootu qeeltino.
Waaliyootu gambo Kalqete boowe filora lame godo`lera leellishino uurrinshanna dhukansa haammatu manni dhageeffatinoha ikkanna, qajeelshaanchu Wubetu Abaatehu wedellanna giddo keeshshitino godo`laano karse woyyaabbino gaamo kalaqate assino loosi luphi yino guma abbitannota leellishanno. Waaliyootu gambo albilicho kaajje ha`ra Arfaasu aganira Kaameeruune qixxeessitino Afiriku Boowe godo`lera beeqqotenni fulte guma ikkino looso loossannoti xaanni caakko leeltanno.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Fooqa 4/2013 M.D Hamuse
