– Xaa geeshsha 112 daddalu uurrinshuwa aana seeru qaafo adhinoonni
Gobboomu deerrinni assinoonni maakro ikonoomete woyyeesso harunsite laalchu aana bikku aleenni waaga ledde hirtanno daddalaano aana seeru qaafo adhinanni hee’noonnita Sidaamu qoqqowi daddalunna dikkote latishshi biiro xawissu. Maakro ikonoomete woyyeesso assinihu gedensaanni Hawaasi quchuma lendanna qoqqowu giddo waagu lexxonna laalcho maaxate akatubba leeltinota biiro xawissino.
Hajote aana Itophiyu pireesete uurrinsha ledo hasaawa assitinnoti Sidaamu qoqqowi daddalunna dikkote latishshi biiro sooreette dukko Selaamaawit Mekuriyiti coyidhanni; gobbate gede maakro ikonoomete woyyeesso assinihu gedensaanni qoqqowoho waagu lexxo, laalcho maaxatenna hattono daddalu uurrinshuwa cufate akatubba leeltino. Konni kaiminni gaamo uurrinse eeli geeshsha dirrine loosate wo’naalloonni yitinno.
Assinoonni wo’naalshinni tenne odoo qixxeessinummo yanna geeshsha qoqqowoho xaphooma 1 kume 710 daddalu uurrinshuwa aana harunso assinoonniha ikkanna;assinoonni harunsonnino waaga ledatenna laalcho maaxate ledo amadaminohunni 112 daddalu uurrinshuwa aana seeru qaafo adhinoonnita buuxissino.
Harunso assinoonni daddalu uurrinshuwa giddonni 394 uurrinshuwa qorophishsha uyinoonnire ikkansa ledde buuxissino.
Hawaasi quchuma lendanna qoqqowoho baxxinohunni industirete laalchinna gatamarshu uduunni aana waagu lexxo leeltinota egensiissinoti dukkoSelaamaawiti; kuri daddalaano usuratenna daddalu uurrinshansa cufate geeshsha iillitanno qaafo adhinoonni.
Hattono Wodiidi Sidaamu zoone Alatta wondi quchumira luphi yino garinni laalcho maaxatenna waagu lexxo xaaddinonke yitinnoti sooreette; konninnino 250 kuntaala Gaashe, Badalanna Ruuze maanxoonnita anfoonni; 230 kuntaala Gaashe wole qooxeessa xooqisate wo’naalino kaameela amande seeru hundaanni honsiinsoonnita sooreette uurrinshankera xawissino.
Ledoteno Hawaasi quchumira mittu nadaaje beenkanni uurrinsha 5 kumenna 900 liitire beenzile wole base xooqisate hogombanna amande seeru hundaanni hosiinsoonni.
Mootimma xaa yannara baxxinohunni laalcho hala’ladunni dikkote shiqishate aana illachishshe loosa agarantannota kulte; biirote garinnino roorenkanni sambatu dikko lainohunni sase qara qara hajubba aana illachinshe loonsanni hee’noonnita kultino. Umihu haaruudde maamarra leda, layinkhui alba noo maamarra laalcho garunni shiqishshanno gede dandiisa ikkanna sayikkihunnino mittimma ejensuwate ledo qinaabbe loosa ikkinota coyidhino.
Konninnino xaa yannara sambatu dikko maamarra kiirotenni 80 iillitinota kulte, laalcho wolu qooxeessinni qoqqowo eessinannitanna gibrinnu laalcho shiqinshanni baazaare fannoonnita coyidhino. Woluno sukkaarenna zayte lainohunni xaa yannara dikkote aana zaytete anje leeltannota kayisse laalchu gobba e’’inotanna qeechinke qoqqowo e’’anno woyte shiqishaanote ledo hasaambe mittimmate maamarra widoonni dagate iillishate loonsanni hee’noonnita dukko Selaamaawiti hasaawisenni buuxissino.
Jeefoteno laalchu aana bikku aleenni waaga leddanno daddalaano konni assootinsanni qorowama hasiissannonsata kulte; daddalu seeri aana safante loossanno gede huwachishshino. Dagoomuno bikku aleenni waaga ledde hirtanno daddalaano xaadduro 6397 baatooshshiweelo bilblu kiironni bilbilte qummeessitanno gede sokkase sayissino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Woxawaajje 2, 2016 M.D
