Itophiyu tenne lamalara Maakiro Ikkonoomete (jajjabba miinju) poolise woyyeessitino. Kuri woyyeessinoonniri maakiro Ikkonoomete taqqa miinja ga’labbisatenna hegeraamo ikkino garinni irkisatenni keeraancho maakiro Ikkonoomete poolise hanqafo kalaqqannota kulloonni. Wolu garinni kalanqe loosate hayyo jawaachishshannoti Investimentenna daddalu loossa heewisamaancho assitanno. Qoleno, gobbate giddo xaphooma laalchonna lossate mixo kaajjishatenna isilanchimma noo owaante guuta ikkino garinni shiqishatenni mootimmate dhuka kaajjishshannota hendanni.
Tenne hajo laise IFDR Pilanenna Latishshu Ministere Latishshu mixonna mootimmate Investimente gashshooti loosu kifile qara loosu gumulsiisaancho ikkinohu kalaa Bereket Fissehatsiyooni ledo keeshsho assinoommo. Wosinchinke kaysino hedubba aananno garinni shiqinshooommo. Dancha nabbawate yanna.
Bakkalcho:- Itophiyu Biheeraawe baanke gobbaydi woxu soorro gashshooti woyyeesso assitinoha kinehu loosu mini hiittoonni la’aanno?
Kalaa Bereket:- Sa’u seeda dirrara maakiro Ikkonoomete (jajjabba miinjubba) ragaanni xaaddino hiiqqamme taashshatenna miinju taqqa ra gaanni xaaddino qarrubba tirate dandiisiissannota hala’lado miinju woyyeesso assinanni keeshshinoonni. Konni ledo amdisiisame tonne dirra latishshu mixonna umikki yannara ha’nura miinji rifoorme woyyeesso loosu aana hosiinsoonni. Kuri giddo qarunni bandoonniri Maakiro Ikkonoomete hajubba, laalchonna laalchimma lossa lainori, hattono Investimentete injoo woyyeessa la’ino hajubbaati. Kuri kaima assatenni umikki yannara gobbate giddo miinja woyyeesso assine loosu aana hosiinsoonni.
Baxxinohunni, konne loosu aana hosiinsi yannara maakiro Ikkonoome woyyeesso hajubba qarunni amaddino hajubba mereerinni woxu poolise woyyeessooti. Mootimmate latishshu uurrinshuwa fiskaale poolise ledo xaadde mootimmanniha asalu hekko ajishate, mootimmaha eote gashshoote, mootimmannita latishshu uurrinshuwa gumaamimma buuxisiisa yitannote. Woxu poolise giddono qarunni woxu poolise yannitte assine reekka, yannitte ikkitino woxu poolise hanqafubba loosu aana hosiisa yaannoha worroonni.
Konninni, ledo amadisiisame qarunni gobbaydi woxu soorro gummaamme ikkitanno gede miinju giddo xaaddino hiiqqamme sissate. Kuri baala loosu aana hosiinsanni dangoonni. Miinju woyyeesso ragaannino jawa qeecha fultino taqqaati. Qarunnino gobbaydi woxu soorro herreego la’anno hajooti. Tini woxu poolise woyyeesso babbaxxitino korkaattanni loosu aana hossukkinni keeshshitino. Ikkeennano, qarunni xaaddino qarrubba tirate loosa hasiissanno woyyeessote bisooti.
Konnira, umikkihu gobbate ha’nura miinji woyyeesso gundanni yannara babbaxxitino hajubba mereerinni mittu tenne yannara afi’noonni gumma kaajjishate. Hakkiinni sae, gumulloonnikki hajubba rifoorme kaajjishatenni loosu aana hosiisate. Konni ledo amadisiisame miinju giddo xaaddino qarrubba garunni bande tirate dandiissiisannoho. Konni ragaanni harinsoonnihu maakiro Ikkonoomete woyyeesso albaanni harinsoonni woyyeesso ledono xaaddannote. Layinkihunni, gobbate ha’nura miinji woyyeesso giddo amandoonniri duuchu handaari woyyeessubba mereerinni mittoho. Konne assa miinju woyaambe ragaanni hala’lado horo afi’rinoho.
Baxxinohunni harancho yanna giddo mootimmanniha asalu hekko shotisate gobbaydi woxu soorro finco dikkote aana gummaame ikkitannonna miinju aana woyyaawino qeechansa fultanno handaarrara woyyaawino gobbaydi woxu soorro heeshannonsa gede assatenni hattono laalchonn laalchimmano baqqeessannoha ikkanno. Qoleno, mereerimanna seeda yanna giddo xaphooma gobbaydi woxu soorro waaga taashshatenni miinjunni heewisamaano ikkineemmo gede assannoho. Konninni, kalqoomu deerrinni gobbaydi dokkora sonkanni laalchubba heewisamaano ikkitannonna afi’nanni eo lossannoho.
Saeno gummaamma ikkitinokkiri gobbaydinni eessinanni laalchubba gobbate giddo laalchubbanni riqiwate jawa horo afi’rinoho. Tini rifoorme duuchu handaari hanqafo amaddinota ikkasenni wolootta horono heedhannose. Lawishshaho, gobbaydi dikkuwara sonkeemmohu gobbate giddo laalchi heewisamaanchimma lexxitannohura gobbaydinni xaaddotenni dagganno Investimenteno lophitanno gede assate dhuki noosi. Qoleno, gobbaydinni eessinanni laalchubba gobbate giddo laalchubbanni riqiwate laashshaano beeqqaano ikkitanno gede kaa’lanno. Wole ragaanni, loosu kaayyo kalaqate dandiisiisanno. Maakiro Ikkonoomete poolise woyyeesso mereerimunna seeda yanna giddo dikkote waagu ge’ne heedhanno gede assanno.
Miinjinke halaalaancho waaga amade heewisamaancho ikkatenni dhukinke ledo taaltinoti gobbaydira sonkanninna eessinanni daddali hee’rannonke gede assanno. Daddalu taalo ikkannokki gede kora ikkitino hajubba bande tiratenni xaphooma baatooshshinke taalo ikkanno gede assate ragaanni luphiima horo noosi. Xaphoomunni, hallanya sekiterrara safaminohu wolaphinonna kaajjadu miinji hee’rannonna gummaamo ikkanno gede assannohu waagaho. Waaga yineemmo woyteno dikkote garinni murranniha ikka noosi. Dikkote aana babbaxxino waagi hee’ranno. Laalcubbate dikko garinni, shaqaxu dikko, gobbaydi woxu soorro dikko no. Hattono xaphoioma womaashshu sekiterra giddo dikko no. Kuri shiqqotenna hasattote kaiminni waaga murranniha ikkiro gummaamo waaga afi’neemmo yaate.
Gummaamo ikkinonna wolaphinoha miinju amanyoote kalaqate dandiisiisanno. Jiro gummamma ikkitino handaarrara gaammanni gede assanno. Kunino, xaphoomunni hegeraamonna isilanchimma noosi miinja kalaqatenna kalqoomu heewisamaanchimma buuxisisate ragaanni qrrchu noosi. Heewisamaano ikkinummoro kayinni maakiro Ikkonoomete hiiqqamme yanna yannatenni sissinanninna taashshinanni ha’neemmo. Konninni saeno, miinju taqqanke qarrubba tirranni ha’neemmo gede assanno. Xaphoomunni, maakiro Ikkonoomete woyyeesso Investimentete, laalchonna laalchimma lossi’rate, miinjunniha taqqate qarrubba tirroonnihu miinju amanyooti hee’ranno gede assanno.
Bakkalcho:- Aleenni kayisitto hedubba giddo mootimmate asali hekko ajishanno yoottona hiikko garinniiti asalu hekko ajishara dandaannohu?
Kalaa Bereket:- Mootimmannihu asalu hekko ajjannohu babbaxxitino doogganniiti. Asalu hekko yinannihu konni albaanni liqii’noonniha ikkara dandaanno. Konni gobbaanni kayinni miinjinke hasi’rannoti albillicho latishshu hasattubba heedhanno. Xa assinoonni woyyeesso giddo xawinsoonninte gede asalu reekko hattono asalinke hegeraamo ikkannokki gede assinoonni sumimme no. Baxxinohunni, konni albaanni noonkeha asalu hekko ajishate dandiinanni sumimme hanqafooti. Tenne sumimmete hanqafonni mootimmate asali reekkamannoha ikkanno. Konninni, asale baaxxineemmo yanna gede’nitanno gede assatenni fooliishshote yanna aannonkeho. Hakkiinni sae, miinju taqqanke mereerimunna seeda yanna giddo miinju giddo laalchonna laalchimmanna heewisamaanchimmanke lossatenni gobbaydira sonkanni dikko jawaaachishannoho. Daddalu taalinoha assanno.
Daddalinke taalinoha ikkanno woyte xaphooma mootimmate asale baatate dhuki lophanno. Lawishshaho, qarunni asalu hegeraamimma leellishshannori mereerinni mootimmannihu asale baatate qoodi xaphooma gobbaydira sonkanni dikkonni diru giddo hattono xaphooma gobboomu laalchinni noosi qoodi bikaanchu gede assine horoonsi’nanniho. Konni garinni miinju taqqa taashshinanniha ha’niro miinju lopho heedhanno. Miinju lopho hedhuro gobbanniti xaphooma laalchimma luphiima ikkitanno. Asalu bikki ajanni ha’ranno. Hakkonni bikkinni gobbaydi dikkuwara sonkanni laalchi batinyi lexxanni haranno.
Gobbaydi dikkuwara sonkeemmo laalchi dikkuwa hala’litanni hadhuro asale baaxxate dhukinke lexxanni haranno. Konni ragaanni worroonni faashono mootimmate eo lossate. Mootimmate eo lophitanni hadhuro asale baatate dhukinkeno lophanni haranno. Konni kaiminni, mootimmate asale sufino garinni baatate dhuki hee’rannonke. Kuni yaa, konni albaanni liqiinnoommoha calla ikkikkinni albillicho harinseemmo latishshubbara hasiisannonke womaashshano ledotenni afi’neemmo gede assanno.
Maakiro Ikkonoomete taqqa woyyeessohu qaru illachi dikkote aana halaalaancho waaga murate. Liqiissitannoke bissano halaalaanchu waagi heeriro dikkotenni afi’neemmo tirfe la”anni liqiissitannonke. Latishshaho horoonsi’neemmo womaashshano injeessitannonke. Konni garinni, miinjinke taqqa woyyaabbanno. Asale baaxxate dandiisiisanno dhuka kalaqi’neemmo. Ledotenni adhineemmo liqoo gumaamimmatenni horoonsi’neemmo. Asalu hegeraamimma yaa asale mitte yannanni baata ikkikkinni xaphoomu miinjinke asalenke sufino garinni qolate dandiissisannoha ikkanno yaate.
Asalu hajo miinju lophanni reekkamanno yannara soorro abbannoho ikkinnina mitteege soorro abbannoha dikkanno. Miinju hegeraamimma yaa yanna baala liqii’nanni hee’neemmo yaa ikkikkinni liqoonke gummaamu loosira hosiinse liqoo baante; laashshineemmonna dikkote shiqinsheemmo laalchinni suuqi’ra dandaate. Hatti suuqono ledotenni latishshu loossara hossannote. Tenne hanqafonniiti mootimmate asale ajisha dandiineemmohu.
Bakkalcho:- Tini miinju taqqa woyyeesso seeftineete lede wolootta dooggannino dagooma horaameeyye assitanno yineeti assinoonnihu. Ikkollana, woyyeesso hoodhise babbaxxino uduunni aana waagu lexxo la’nanni hee’noonnina toqo qarrubba kalaqantanni noo harinshonni dagooma hiikko garinniitiyya horaameeyye assinannihu?
Kalaa Bereket:- Maakiro Ikkonoomete taqqa woyyeesso harinsi gedensaanni adhinanniti babbaxxitino qaafono heedhanno. Tini miinju taqqa woyyeesso hala’lado ikkasenni hekko iillitansara dandiitannori dagoomu bissa heedhanno. Tenne woyyeesso harinsi yannara kuri dagoomu bissa hedote giddo worino hasaawa assinoonni. Konni garinni gawajjo illitannonsa dagooma seeftineetetenni irkisantanno gede assa; laalchonna laalchimma lossitannota seeftineetete harinshubba loosu aana hosiinsanni. Ledotennino, lowonta hasiissanno laalchubbanni doggommanninsa. Baxxinohunni, Nadaaje, bushshu madaabbara, xagga tenne hanqafo giddo nooreeti. Kuri laalchubbanni doggoma dikkote aana hee’rara dandaanno waagu oolto gargarate illachishinoho.
Konnira, tini woyyeesso abbitara dandiitanno xiiwo garunni tittire la’’atenni qixxaawono assinoonnite. Baxxinohunni, Sukkaare, zayte, bullee labbinori shaqaxu waagi lexxannokki gede mootimma sufino garinni adhitanno qaafo heedhanno. Ikkollana, seerimale daddalinni lendanni waagi hee’rara dandaanno. Konnira, babbaxxitino doogganni seeru qaafo adhinanniha ikkanno. dikkote ledo xaadooshshu noonsakkire waagu lexxo gargarate loonseemmo hayyo heedhanno. Hakiinni sae kayinni agarroonni aleenni ikkanno waagi heerannokki gede doggommanniri harinshora balaxote qixxaawo assinoonni. Miinju woyyeesso ledo xaadannokki garinni seerimale doogonni kalanqannita waagu lexxo gargarate sufino garinni seeru qaafubba adhinanni.
Assinoonniti miinju woyyeesso gobbaydi woxu soorronna hidhate dhuka dirrisinoha ikkikkinni tenne yannara nooha dikkote akata kaima assinoha gobbaydi woxu soorro herreego amanyooteeti kalanqoonnihu. Kuni herreegu amanyootino mootimma waaga murtannoha ikkikkinni baankuwanna owaatamaanonsa heedhannonsa xaadooshshinni woxu soorro bikkinni heeranno waaga ikkanno. Konni korkaatinni, gobbaydinni eessinanni laalchubba waagi boodu garinni lexxara dandaanno.
Roorima gobbanke daga heedhannohu baadiyyeteeti. Konni kaiminni, roore yannara horoonsidhanno laalchu uminsanni laashshitannoho. Waacote gede horoonsidhannohuno sukkaare, zayte, madaabbaranna labbinoreeti. Konnira, gobbaydinni eessineemmore gummaamma ikkitibnokki laalchubba bikki ajanni haranno. Gobbaydinni eessinanni laalchubba bikki ajanna waaguno lexxannoha ikkiro kuri laalchubba gobbate laashshinanni riqiwate kaayyo kalaqanno. gobbate giddo laashshaannoni jawaachishannoha ikkanno. hakkiinni sairo kayinni wo’manta daga aana xiiwo kalaqannokki garinni loonsoonni. Heeshshote oolto lainohunni roorima daganke baatooshshiweelo owaante afidhannoreeti. Roso, fayyimma, lawinore. Itophiyu giddo dagoomittenna safote Investimentuwa albillicho lexxitanni hadhanno. Isilanchimmanna gumaamimma woyyaabbanno gede assinanni. Kayinnilla, wolootta gobbuwa daga gede bidhato kalaqannore dikkanno.
Bakkalcho:- Dagooma qara qara laalchubbanni doggommannihu hiikkeeshshi geeshshaati?
Kalaa Bereket:- Miinju taqqa woyyeesso faajje assini kawa sae sae hi’naancho hedubba ka’anna macciishshinanni. Kunino, woyyeesso garunni huwata hoogate kaiminniiti. Tenne woyyeesso harinsi yannara assinoonni hasaawinni hekko xaaddansara dandiitannori dagoomu bissa hiikkuriiti yaannoha seekkine torbinoonni. Konni kaiminni, kuri dagoomu bissara doggomate ikkitanno jiro afi’ra dandinoonni. Seeftineetete widoonni xiiwo kalaqantannonsari dagoomu bissa lainohunnino torbinoonni hajooti. Tenne hajora ikkanno womaashshano injeessinoonni.
Xaphoomunni, gobbankehu eo gamba assate amanyooti miinju burqisanno jiro ledo taalinokkiho. Konnira, eote dhukanke agarranni garinni lossi’rate dandiisiissanno qaafo adhinanni. Miinju lopho buuxisiisatenna dagoomu horonsi’raanchimma buuxisiisate mootimmanniti dagoomittenna Investimente suffanno gede assitanno woyyeessooti harinsoonnihu.
Bakkalcho:- Tenne miinju taqqa woyyeessonni gobbaydi Investimentera fano assinoonni gari miteekke gobbate giddo laashshaano aana hekko kalqqannota dikkitanno?
Kalaa Bereket:- Tini woyyeesso qarunni miinja gobbate giddo miinji lophannikki gede qalxite amaddino daddalu assootubba, halaalaancho waaga leellishannokkire daddalu harinsho bande taashshate. Konni kaminni, miinjinke kalqoomu deerrinni heewisamaano ikkineemmo garinni laashshineemmo gede hattono ikkado gobbaydi woxu soorro heedhanno gede assateeti. Kunino, gobbate giddo Investerootira dancha kaayyo kalaqannoho. Hakkiinnino sae gobbaydi dureeyye haadhe daggannohu asale calla dikkino; laashshate hayyonna dikkote xaadooshshi hattono tekinolojete reekko kaayyono haadhe dagganno. Tenne hanqafonni Investimentete handaarinni hee’ranno kakkaooshshi gobbate giddo dureeyyera duuchu gari kaayyo abbitanno. Gobbaydinni eessinanni laalchono gobbate giddo laashshinanni riqiwate deerranke lossannoho.
Bakkalcho:- Itophiyu mootimma miinju taqqa woyyeesso assitinohu liqiissitanno bissa xiiwo kaiminniiti yitanno hedubba babbaxxitino bissanni ka’anni noona yininte gede kalqoomu liqiissitanno uurrinshuwa hekko no yite hedatto?
Kalaa Bereket:- Tini miinju woyyeesso dagginohu gobboomu miinja lossate dandiisiissanno garinni hananfoonni lossanniti. Gobbanke miinji lophannokki gede qalxite amadde keeshshitino harinsho tirate tenne woyyeesso assa lowontanni hasiissannote. Ane lao garinni gede’nitino. Gobbate horonna qoosso agarsiisate assinoonni hasaawi seeda yanna adhinoho. Noonketa miinju taqqa qarrubba tiratenni isilanchimma noo garinni jironke lossi’ra noonke. Asalu xiiwo boodu garinni shotisa dandiinirono xaano ikkiro luphiimu asali no. Konnira, kuri xiiwo shotisate addintanni qarrissanno bikkaano worroonnita sa’’ateeti wo’naalloommohu. Xiinxallotenni irkisamme ogeeyyeno beeqqaano assatenniiti hasaamboonnihu. Ajo batiro gobbanke horo agarsiisanno garinniiti hasaamboonnihu. Hasaawu yannara liqiissitanno uurrinshuwa widoonni babbaxxitino bikkaano shiqishate hasatto noonkanni. Hakkuri bikkaanono la’nanni gobbanke horono agarsiisanno garinniiti woyyeesso assinoonnihu.
Miinju taqqa woyyeesso gobbankera lowontanni hasiissannonkete. Miinjinke xaadinosi hiiqqamme sissate adhinoonni qaafooti. Ikkinohura, assinoonni woyyeesso liqiissitanno uurrinshuwa kalaqqino hekkonniiti yaate didandiinanni. Miinjinke lophanni ha’ranno woyte kalqoomu deerrinni womaashshu dhukinni hasaawatenna gumulo aate dhukinkeno lophanni ha’rannoha ikkanno. kalqoomu miinju amnyooti beeqqonkeno lexxitanno.
Bakkalcho:- Yannate hajo laisee oottonke xawishshi daafira wodaninni galanteemmo.
Kalaa Bereket:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Maaja 25, 2016 M.D
