Alatta wondo ilante dirise fidala kiirate iilli woyteno hakkonni ilantino quchumira afantano addi addi rosi minnara doyite rossino. Adhamate iillitu woyteno hakkonni minese amadde ooso ilte hakkonni loosse miinjidhe techono hakkonni teesse afantanno. Loosse lophatenna heeshsho woyyeessate didaafurtanno; meyaate woy labbaahu loosooti yite looso didoortanno; loosa ayirrisiissanno. Konni daafira looso dooranna waajjine badhe higa dihasiissanno yite ammantanno. Tenne jawaantesenni xaa yannara quchumaho qaddonna macca loosu kalaqaanonni mitte ikkite afantanno; dukko Asteer Zelleqe.
Ilamasenna lophose wodiidi Sidaamu zoone Alatta wondi quchumi giddooti. Daddalaano maatenni fultinoti dukko Asteeri, xaa yannara Alatta wondi quchumi giddo afantanno ‘’Star Electro Mechanical Engineering” yaamantino uurrinsha safaanchonna loosu harisaanchooti.
Uurrinsha xaa yannara dagoomaho horote aana hosannoha addi addi siwiillate uduunnenna maashinna loossannoha ikkanna; qarunnino doogimaru hashshi caabbichi poole, addi addi maashinna lawishshaho; saadate sagale qineessinanni maashine, bunanna shunkurta daaqqinanni maashine, hayixe shuruntanno maashine, cancanantino bilokeette marro qolle horote aana hosiisate dandiisiissanno maashine loosanna addi addi maashinna haaroonsate looso loossannota xawissino.
“Star Electro Mechanical Engineering” 2004M.D nni safantinota kayissannoti techoonketi seyoote gafi wosincho dukko Asteeri; uurrinsha safasera albaanni umisenni shiima daddalu looso loossanni keeshshitinoha ikkanna daddalose halashshatenna woyyaabbino horo afi’rate noose hasattonni 2004M.D maatetenni tantanante liqoo adhite hattono looso hanafate dandiisiissanno maashinna afidhanno ijnoo mootimmate widoonni kalaqanteennase tenne kaayyo horonsidhe afidhino maashinnanni looso haaru garinni halashshite hanaffara dandiitinota xawissino. Konninnino, “lowo geeshsha woyyaawino looso loonsammora dandiinoommo” yitanno.
Dukko Asteeri tenne maashinna loosate kakkayisinosere xawissanni; “yanna tekinoloojennita ikkasenni ninkeno tekinoloojenniwa qole shiqqi assannore loosa hasiissannonke yine hedatenni dagoomu giddo hasamanno uduunnichonna dikkote hasatto aana xiinxallo assine hananfoommo. Konninnino, umihunni dagoomu hasi’ranno uduunne shiqinshanni ninkeno horonsiraano ikkinammora dandiinoommo” yitanno. Hattono laalchinke quchumu dagawanna qooxeessaho hasamaanchonna horote aana hosanni afamanno yitanni hasaabbinonke. konni gobbaanni qooxeessu daga heeshshonsa tekinoloojenniwa qolte shiqqi assitanno gede jawa kaa’lo assino yee hedeemma yitanno.
Baxxinohunni bununna shunkurtu daamma hattono hayixe shurummanni maashinna loosate jawa hekko ikkinonke. Korkaatuno, wo’manka mini giddi looso angansanna wolqansa dune gumu’la rosino dagoomi giddo togoo hayyo rosiisate wo’naala shota dikkitanno; babbaxxinohu so’rote laooshshi hee’ranno. Techo kayinni konne bude soorrineenna laalchinke daganniwa lowo geeshsha horote aana hosanna afamanno; hasamaanchimmano yanna yannatenni lexxitanni daggino yitanni dukko Asteeri coyidhanno.
Xaa yannara “Star Electro Mechanical Engineering” uurrinsha hundaanni 45 qansootira uurrinshunna yannate geeshshi loosu kaayyo kalaqantinoha ikkanna; addi addi Yuniversituwanni Injineringetenna labbanno ogimmanni qajeeltino wedelli afantanno. Hattono xaa yannara kaapitaalensa 10 Miliyoone ale iillitinota kultinonke.
Aanteteno mixonsa xawissanni; konni albaanni Sidaamu qoqqowira baalante qarqartora iillishate illachinshe loonsanni keeshshinoommo yitannoti dukko Asteeri; albillitte kayinni Sidaami gobbaanni iillonke halashshine baalante gobbate qooxeessubbara laalchonke iillishatenna gobbara sonke gobbayidinni e’anno maashinna gobbate giddo laalchinni riqiwate ajuuja noonke yitanno.
Dagoomittete yawo fulate widoonni babbaxxitino yannara mootimma shiqishshanno gobboomu woshshattora dawaro qolatenni qeechansa fultannota hasaabbinonketi seyoote gafi wosinchonke; konni gobbaanni babbaxxino korkaatinni bisu xe’ne xaaddinsonsari dagoomu bissara siqqiraancho loose aatenni hattono siqqiraancho afidhe heedheennanni hiiqqaminonsarira woy akkalinonsarira haaroonsatenni uurrinshansa kaa’lo assitannota qummeessitinno. Konni gobbaanni dhuka ajjino dagoomu bissa dandaami bikkinni kaa’lo assatenni beeqqo assitannota hasaabbinonke.
Dukko Asteeri techo iillitino deerra iillate albaanni hanafose gara kayissanni; “Ani konni albaanni gobba loosaasincho dikkoomma; mini giddo ooso lossatenniiti sayiseemmahu. Minaanni’ya tekiniketenna ogimmate kolleeje rosiisaanchooti. Isi afi’ranno aganu baatooshshinniiti heeshshonke massangeemmohu. Gedenso kayinni woyyaabbino e’’o afi’ra hasiissannonketa ammanne uminke looso kalanqe loosa hasiissannonketa amaalamme uminkenni shiima daddalu uurrinsha fanne loosa hananfoommo. Anino tenne yannaraati mininni fule loosa hanafoommahu.
Konninnino, amaalammoommo garinni 2 kume birra Oomotenni liqii’ne looso hananfoommo. Hattenne yannara minaanni’ya ledo qarunni loosate hendoommohu siwiilu daallasa lendanna babbaxxinoha siwiilunni loonsanni uduunneeti. Konneno loosa hananfummo. Tenne yannara baxxinohunni ane aana ragu ragunkunni batinye hananfoommo looso agursiissannotinna hexxo murisiissanno mitiimma xaaddurono cincine loosankenni konne deerra iillinammora dandiinoommo” yitanno.
“Korkaatuno, dagoomu giddo rosaminohu so’roter laooshshi no; kunino meyaatenna labbaahu looso yine bande la’’ate rosichooti. Duucha woyte siwiilu looso labbaahu looso assine la’nanni. Tini jawa so’rooti. Looso hananfummo yannara aninni siwiila xaadiseemma, aninni kuula buureemma; konninni kainohunni qooxeessu dagawa ‘meyaata xonsiisitta’ yaamamoomma yannano no. Tenne baala xiiwo sa’’eeti konne deerra iilloommahu. Techo aneno ikko ooso’ya naaxxisiisanno looso ikkino. Konnira, Magano galate sa’’a hasi’reemma” yitanno.
Konni daafira meentu dandaamannokkiha lawanno loosi giddora kaajjillunni karsame uminsanna maatensa heeshsho woyyeessanno gede hattono qooxeessinsa daga owaata dandaanno dhuki giddonsa noota huwachishate hasi’reemma yitinno.
Jeefoteno dukko Asteeri sokkasenni; “Duucha woyte meentu xaa yannara ani looseemmaha siwiillate ledo xaadanno looso xiiwe diloosanno; waajjanno. Siwiillate, kuula buurate buurate, hattono maashinnate ledo kikkisiisanno loosi lowo geeshsha ayirrannohanna labbaahu looso asse la’’ate rosichi no. Kuni so’rino laooshsheeti” yitanno. Meentu looso meyaatenna labbaahu loosooti yee badikkinni, mittowa qaxaramme calla aganu baatooshshe agadhantenni fule uminsa looso kalaqe loosanno gede jawaachishshanno.
Looso’yaati yine amandiro ayirrannori nookkitanna woyyaabbino e’’o afi’ra dandaannota huwachishshannoti dukko Asteeri; meentu mootimmate loosaasine ikkirono umonsa mitto darga agawa noonsakkita woyyaawino coyira umonsa jawaachisha hasiissannonsata qaagiissitanno. Konni daafira baxxinohunni meentu looso doorikkinni loosanna uminsare ikkinoricho kalaqa dandaanno dhuki giddonsa noota afa noonsa. Konne dhukano fushshe horonsira hasiissannonsa yitanni sokkase sayissino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Maaja 18, 2016 M.D
