Sidaamu Qoqqowi Mootimma Amaale Mini 6ki doorshu diro 3ki loosu wogga 7ki uurrinshu songo Maaja 4-6 geeshsha harisino.
Qoqqowu Amaalete Mini sasenka barra babbaxxitino songaalle aana seeda yanna adhe hasaawi gedensaanni Kaajjishino.
Sidaamu Dagoomi Qoqqowi Mootimma Pirezidaantichi Kalaa Desta Ledamohuno Amaalete Minira 2016 M.D loosu jeefishshanna 2017 M.D mixo Amaalete minira shiqishino.
Amaalete mini miillannino addi addi xa’’mo ka’ino. Amaalete Mini miillanni ka`ino hedonna xa`mora Kalaa Dasti hala’lado xawishshanna dawaro qolino.
Ninkeno Sidaamu qoqqowi Amaale Mini 6ki doorshu diro 3ki loosu wogga 7ki uurrinshu songo Maaja 4-6 geeshsha harisino hasaawira Pirezidaantichu dawarino, shiqishinonna uyino tittirsha haranchunni shiqinshoommo.
Pirezidaantichu shiqishino ripoortenna qolino dawaro xaphi assine qara qara hedo aana illachishatenni konni woroonni noo garinni maareekkinoommo.
Gibirrinnu loossa lainohunni
Gibirrinnu loossa widoonni loosantino loossa lainohunni, Qoqqowu mootimma miinju widoonni noo loossa baxxinohunni Gibrinnu laalchonna laalchimma lossate baca loossa mixi’ratenni loosu widira e`noonniha ikkanna; jawa guma maareekkano dandiinoonni.
Baajeettete dirinni baatto qatume galtannokki gede assate widoonni babbaxxino laalcho winxoonnihanna kaansoonniha ikkanna; haammata ikkino kuntaala gamba assinoonni. Konne laalcho leddanno waaco yaano bushshu madaabbara, dooramino wixa, jajju aana dhibbu kalaqamannokki gede du`namaancho kemikaalenna addi addi tekinolooje dagoomaho iillisha dandiinoonni.
Loonsoonni loossa giddo, rumuddaamenna gati kaashsho yinanni laalcho wixatenni 9.8 miliyoone ikkanno kuntaala gamba assinoonni. Xaano goyrete loosinni rumuddatenna gati kaashshinni 32 kumi heekitaare baatto latisatenni 7.2 miliyoone kuntaala gamba assinoonni. Gumulono 90 anga ikkitino. Konni loosinnino haammata daga horaameeyye assa dandiinoonni.
2015/16 M.D laalchu diro goyrete loosinni 91,870 hekitaare baatto latisatenni 2.4 miliyoone kuntaala laalcho gamba assa dandiinoonni.
2016/17 laalchu diro yaano sai badheessu loosu yannara badalanna wahe xaphoomunni 66,524 ikkitanno baatto wixunni diwantino; 46 kume heekitaare baatto aana gati kaashshinna rumuddaametenni diwa dandiinoonni. Konninnino haammata kuntaala laalcho af`nanni yine hendanni.
Badheessu yannara Weesete latishsha la`nohunni, 4824 heekitaare aana latisate mixo amande, 69 kume 450 hekitaare aana kaasa dandiinoonni.
Konninni sufe arri gorsu latishshu lossa lainohunni uminna layinki doyichora 64 kume 832 hekitaare baatto aana latisa dandiine 15 miliyoone kuntaala gamba assinoonni; 350 kumi ali Sidaami dagano horaameessa ikkino.
Goyrete yannara Gibrinnu waaco shiqishate widoonni 6.6 kume kuntaala xibbuunni 17 anga calla shiqisha dandiinoonni. Konni aana albiha galo horoonsi`ratenni gide diwa dandiinoonni.
Gorsu yannara ikkannoha dooramino wixa 26 kumi kg ikkannoha loosidhe galtino dagara shiqisha dandiinoonni. 2016/17 M.D hattonni badheessu yanna badalate loosi latishsha lainohunni 12,393 kuntala dooramino wixa,xibbuunni 80 anga dagate shiqisha dandiinoonni.
Kalaa Desta yaatto garinni, dooramino wixa ikkadu garinni shiqisha hoogate qarri wixa batinsanni dhuki ajinoha ikkino daafiraati. Albillicho wixa batinsanni loosi aana illachiinshe loonsanni. Wixa qixxeessi’ratenna batisi’rate widoonni gatto noota ammaneemmono yiino.
Bushshu madaabbara /Harishsha/ lainohnni:- Goyrete, gorsunna badheessu loosira MKS na Yuuriya 357 kume madabBara shqishate mixi`ne, 322,586 kuntaala shiqinshoonni. Addi addi dhibbi jajju aana uwe gawajjannokki gede, du`namaanchonna bulleete keemikaallano xibbuunni 96 anga ikkitannota shiqisha dandiinoonni.
Bunu laalchi ledo amadaminohunni:- Bunu laalchi chiginye qixxeessate yine, 24 milyoone 480 kume ali chiginye qixxeessinoonni; Bunu laaLchonna laalchimma buuxisiisate mixotenni 97 anga harishsha qixxeessa dandiinoonni. Sai dirira gamba assinoonni buni mixote garinni dikkino;korkaatuno, ikkado kalaqamu harishsha shiqisha hoogatenniti. Konnira, bunu laalcho gamba assate dandiinoonnihu 1.3 miliyoone ali toone callaati. Mereerima dikkora shiqanno buna la`niro 25 kumi toone calla shiqisha dandiinoonni.
Haanja haruma lainohunni:-Niri yanna haanja harumi looso buuxisiisate widoonni noo loosi Irshunna kalaqamu biironna Qarqaru, Dubbunna Diilallote gadi Soorro Biiloonyi widoonni Xaphoomunni 296, miliyoone ale kaasate dandiinoonni. Kaansoonni chigginyeno 85 xibbuunni muqaaqqino.
Saadate jiro widoonni loonsoonni loossa lainohunni:- Saadate jiro widoonni loonsoonni loosi addintanni naaxxixiisanno. Wole qoqqowubbano dagge gade adhitanni no. Sircho woyyaabbino saadanni isilancho laalcho afi`nannihura sircho woyyeessate widoonni loonsoonni loosi 153,588 ikkitanno goombillu saadara sircho woyyeessinoonni. Adote laalchinni 452 kume ali toone gamba assinoonni; 3 xibbee kume liitire dikkono shiqinshoonni.
Hooffillanna saada lainohunni yaano me”enna gereewu sirchono hattonni woyyeessine woyyaawino wi`liille qaltanno gede assinoonni.
Hakkiinni sunfe maatete jireenya buuxisiisate lukkuwu ceattora baxxitino mixo qixxeessine dooramino sircho dagate tuquisate mittu barri caacurre 7.7 miliyoone mixo amande 90 anga jeefinsoonni. 8 miliyoone lukkuwano beenkoonni. Konninino, 20,893-toone quuphe mixote aleenni gamba assinoonni.
Qansootaho Loosu kaayyo kalaqate widoonni
Wedellaho loosu kaayyo kalaqate widoonni jawa illacha tunge loonsanni dangoonni. Hegeraamu loosu kaayyo kalaqate diroho 63,262 ikktano qansootira loosu kaayyo kalanqoonni. Wedelluno 124.4 miliyoone birra suuqidhanno gede assinoonni.
Interipirazyootaho 251,893,637-miliyoone ikkanno birra liqoo shiqinshoonni. Liqiidhino woxe 207 miliyoone ikkitannota qolsiisa dandiinoonni.
Tekiniikenna Ogimmate Looso la`niro
Konne diro Mootimmatenna hallanya Tekiniiketenna Ogimmate kolleejjubbara qajeeltano gede xaphoomunni borreesinnoonni rosaano 26,193 ikkitanno; harammadda dikko illachiishino qajeelsha uynoonni rosaano kiiro 63 kumeeti. Laashshaano industire gobbate miinju lopho giddo jawa qeecha amaddanno gede bandoonniha ikkanna; bura uduunne, womaashshanna xintu latishsha shiqisha hasiisanno. Konninni laalchimma buuxisiisate, tekinoolojete reekko heedhanno gede assate illachiinshe loonsanni sa`noonni.
Konninni laashshaano industirrara bura uduunne woyyeessate 38 kume toone shiqqanno gede assinoonni. Caabbichu wolqa qarra tirate 7 kumi kw shiqishano dandiinoonni. Konninni 48 industirra horaameeyye assinoonni. Addi addi maashinnano afidhanno gede assate looso loonsoonni.
Jajjabba Yirgaalametenna Hawaasi industirranni laashshinoonni laalchinni gobbara soyaate bikka lossate assinoonni loosinni 2144 toone gobbara sonkoonni. Konninni, 105 miliyoone doolaare gobbaydi woxu soorro afi`ra dandiinoonni.
Quchumummate Latisha lainohunni
Quchumma biiffinotanna teessaanote injiitinota ikkitanno gede hattono owaanteno woyyaabbannota assate looso jawa gede loonsanni hee`noonni. Quchummate xintu latishshi tuqishshi gashshoote woyyeessatenna haaro culuuta doogo ijaarate widoonni 1.5 km gumula dandiinoonni. 27 km seesallicho kinchono loosano dandiinoonni. 365 km bushshu doogo fanate looso loonsoonni. Caabicho xuruura diriirsate 129 km jeefinsoonni. Waa iillishate doogo 116 km gumulloonni.
Lolahu gadawano 17 km loonsoonni. 177-akkala carete dooggano gatamara dandiinoonni. Dagoomu beeqqo halashshate 92 miliyoone birra fushshaato assitanno gede assinoonni. Xintu latishshira wole widoonni dagoomuwiinni 331 miliyoone gamba assine loosu aana hosiisa dandiinoonni. 45 pirojekte ijaarante gumulantanno yine mixi`ne 35 pirojektuwa jeefisa dandiinoonni.
Daddalunna Dikkote latishshi loossa lainohunni
Daddalu borronna fajjote owaante hattono daddalu uurrinsha qorqorshinna murrisate loossa lainohunni Amaalete Minira shiqqino ripoorte geexaanote qoosso agarooshshe kaajjisha, dikkote safilatote shiqqonna harunso lossate amanyoote halashshate qara hajooti.
Haaro daddalu borro lainohunni 10,684 ikkitannore borreessate mixotenni 84 anga borreessa dandiinoonni. Galo daddalu fajjo haaroonsate loosino hattonni loosa dandiinoonni. Uynoonni daddalu fajjonna borreessate owaantenni 10.9 miliyoone eo gamba assinoonni. Daddalaano borreessiissanno kaapitaale lainohnni diroho 6.9 biliyoone borreessiisa dandiinoonni. Hattono daddalaanote tajete owaanteno uynoonni.
Qoqqowu giddo noo nadaaje xorshitanno maaddeyubba buuxo assate looso loonsoonni. Seerimale laamba xorshitanno lamu maaddeyubba aana 160 kume birra qorichinshe qaafo adhinoonni. Seerimale doogonni nadaaje xorshite wolewa massite hirtanna 7655 litire amande 581 kume eo assinoonn. Xaphoomunni kontirobaandete gede assine amandoonni uduunnichinni 1,456,386 ikkanno birra eo assinoonni.
Halalaancho ikkitinokkita 27 baattote aani bikkaanchi (mizaane) aana qarru noohura qaafo adhinoonni. Xaraapheezzu aani bikkaanchono hattonni buuxo assine qarru noore hunate looso loonsoonni. Kapho bikkaancho woy uduunne mazzannanni miizaane “Kiilo” amaddino daddalaano aana qorophishshanna minnansa cufate geeshsha iillinoonni.
Adi addi laalcho gobbaydi dikkora uurrinshu saada, wahete laalcho, goganna landeno soyaa dandiinoonni.
Eo lainohunni
Eo gamba assa lainohunnino Amaalete minira ripoorte shiqishanni, daganniha latishshu hasatto wonshate 2016 baajettete diro 13.1 biliyoone birra gamba assate mixi`ne 10 biliyoone birra gamba assa dandiinoonni. Gamba assinoonni eo niri yanna togoote ledo heewisiinsiro 1.9 biliyoone birra, xibbuunni 24 anga lexxitinota huwachishino.
Way jiro lainohunni:-Suffinotanna qinaabbinota way jiro xiinxallonna gashshoote buuxisiisate baadiyyete anganni way uurrinshuwa dizaayne loonsoonni. Quchummatenno anganni way dizaayne xiinxallo assate loosi kaajje sufanni no. Anganni way isilanchimma buuxisiisate uurrinshuwate deerrinni xagisate looso loonsoonni.
Xaphooma anganni wayinni horaameeyye ikkitino daga kiiro ledate diroho 353,244 dagara xalala waa iillishate looso loonsoonni. Konninni xalallu way tuqishshi mereerimunni baadiyyete 58, quchummate 66 mereerimunni 6.4 gumula dandiinoonni. Addi addi way pirojektuwano loosate mixo amande danchu garinni gumula dandiinoonni. Xaphoomunni xalala waa iillishate fulino woxi bikki 698 miliyoone ikkannota Pirezidaantichu coy`rino.
Doogote Latishshi loossa lainohunni
Miinjunna dagoomitte handaari hundaani doogote latishsha taalino garinni tuqisa diru giddo yuuraappetenna biiloonyunni konne diro 17 pirojekte 163 km gumulloonni. 14 doogga 15 km 85 anga iillisha dandiinoonni. Gatamarshu widoonni no loosate mixi`noonni doogga giddo haammata jeefisa dandiinoonni. Wolootta doogga ijaarate xiinxallotenna dizaynete loosino jeefino.
Buusa karate looso lainohunni diroho mixi`noonni buussa giddo 5 buussa gumulate dandiinoonni. Gattino buussa hananfe loonsanni hee`noonni.
Rosu Loossa lainohunni
Rosu qansootu dhuka lossatenni qansootu umonsa, maatensa, dagoomunna gobbansa lopho ranke buuxisiissanno gede ikkadimma kalaqate qeechi luphi yiinoho.Konni kaiminni rosu tuqishshi taashshaanchimmasi beeqqo kaajjishate loosamino loosi jawachishannoha ikkanna; rosu isilanchimma abbate giddoydi ikkadimma guutisiisate qoleno addi hasattonna gaamareeyyeteno tuqisate rosaanonniha rosu gumanna amanyoote woyyeessate hixamanyine loonsanni sa`noonni.
Xaphoomu rosu taashshaanchimma buuxisiisate rosaanote maarekko beeqqo ragaanni rosaano borreessa hasiissanno daafira, mootimmatenna hallanyootunni balaxote mereershuwa aana illachiinshoonni. Konninni daaimu hoshsho halashshate 5-6 diri rosaano kiiro 222, 566 ikkitannore borrreessinnoonni. Xaphoomunni 1-12 kifile geeshsha noo rosaano 1,165,923 rosaano konne diro maareekkineenna rossino.
Rosu isilanchimma woyyeessate, rosu minna giddoyidi ikkadimma lossa hasiissannohura mootimmate wolqa callanni ikkikkinni dagate beeqqono hasiisannohura 699 miliyoone birra gamba assate mixi`ne 1 biliyoone ikkanno woxe gamba assinoonni. Konninni haaro rosu minna 1082 ijaara dandiinoonni. Akkala rosu minna 4744 gatamarate dandiinoonni. Rosu minna uduunne xarapheezza, kolishhso saleeddanna woloottano wonshate looso loosnoonni.
Rosu haaroonshi pirojektenna halashshate ijaarshi widoonni mootimmatenna dagoomu hallamenni 74 rosu minna hananfe 42 mucci assine gumulloonni. Gattinori loosantanni no. Kuri giddo 30 dureeyyyetenni 20 mootimmate loosaasineenni hattono 20 mootimmate baajettenni ijjaarroonnireti.
Fayyimmate widoonni noo loossa
Amuwunna qaaqquullu keeraanchimma agaratenna reyoono ajishate hattono taraawannonna taraawannokki dhibba gargarate, hedeweelcho dagganno danono hoolate, isilanchonna ikkado owaante shiqishatenni dagoomu fayyimmansa agarate widoonni illacha tunge loonsanni keeshshinoonnitano Kalaa Desta Ledamohu buuxisino.
Maatete damboowishshira owaante aate looso loonsoonni. Amuwu mine ila agure fayyimmate mereershira ilanno gede assate loonsoonni loosinni jawu gumu maareekkamino. Giddonsa Eeddisi dhibbi noo mannino xagga garunni horoonsiranno gede hattono godowu giddo noo qaaqquulli HIV nni amadannokki gede assate looso loonsoonni.
Konne diro 118,412 dagoomira shekkeerete dhibbi leellinoha ikkanna;garunni xagisate owaante uynoonninsa. Dagoomu hanqafo Fayyimmate wowe kaaajjado massagonninna halamme lossatenni dancha gede gumullonni. Dagoomu hanqafo fayyimmate wowe eanno manniwiinni fushhsinoonni woxi 185 981,006 ali gamba assa dandiinoonni. Dagano fayyimmate widoonni xaadannonsa dhibba hiikkono hadhe owaante afidhanni no. Xaggate shiqqo woyyeessate 16 xagga hirranni minna Hospitaallate albaanni fana dandiinoonni. 15 fayyimmate mereersha minate mixi`ne 5 mucci assine gumula daniinoonni.
Meentu, wedellunna dagoomittete loossa lainohunni
Meentu wedellunna qaaqquullu qoosso agaranna taalo miinju beeqqaanchimma buuxisiisatenni;kaa`laaha hoogge noo qaaqqqullenna geerra hattono babbaxxitino qarrira reqecci yitinore duucha doogonni irkinsanni sa`noonni.
Dagoomu giddo kalaqamannoha busha rosicho huntanno woy gargartanno gutu wolqa uurrisa dandiinoonni. Quchummatenna olluubbate deerrinni dagate giddo addi addi rosicho uytannore uurrinse qeechansa fultanno gede assinoonni. Meyaa beetto ofoshshiishannokkiha co`icha ollaano kalaqate looso loonsoonni.
Babbaxxino anga ajjino dagoomira addi addi irko assinoonni. Rosamino dancha fajjo owaantera bobbahino wedelli 775 kume 585 ikkannohu bobbahe dagoomu horo afi`ranno gede jawa irko assinoonni. Qarru giddo noo maaterano 1327 mine mina dandiinoonni. 2522 uniite mundee hasiisanno mannira gamba assa dandiinoonni. Xaphoomunni wedellu dancha fajjo loosinni 1.7 miliyoone ikkanno dagoomu horaameeyye ikkino.
Woga, Turizimenna Ispoorte loossa lainohunni
Sidaamita fakkanna woganna donna xiinxallotenni qorowe agarooshshe assate widoonni danchu garinni loosamanni saino.
Saiha Sidaamu daga diru soorro Fichee Cambaalaallate ayyaana balchoomasinna budesi agadhino garinni Sooreessu gudumaalira ayirrisamanno gede assinoonni. Sidaamu sharro leellishanno maxaafano borreessinanni hee`noonni. Sidaamunniha ha`nura budesi bowirsate “Affini” yaannohunni filmete industire e”e Sidaamu bude egensiisate hosanno gede assinoonni.
Sidaamu turizimete jiro badatenninna agaratenni turizimete gawalo halashshatenninna latisatenni baca looso loonsoonni. Turizimete gawalo ikkinoha mitto Lokka Abbaayyu paarike latisate looso loonsoonni. Abbaayyu Garbi qooxessanno tirizimete injiinoha assate loosi sufe leellanno.
Dagoomunnita ispoortete tantano kaajjishatenni hattono ispoortete amaale minna halashshate looso loonsoonni. Qoqqowu ispoortete amaale mininni kayise eela ollaaho ispoortete tantano hanqafinoha ikkanno gede e danchu garinni gumulamino.
Dagitte Owaantenna Mannu Jiro loossa lainohunni
Dagittenna mannu jiro latishshi widoonni mootimmate loosu minna giddo gumulaano bissa looso badde mixidhanno dandoo kalaqanna bikka hattono xa`mamooshshunna afanshu seera diriirsate, gummaamimma lossate, 39,400 ikkitanno loosaasinera qajeelsha aate mixi`ne 28,775 aa dandiinoonni.
Mannu jiro seeri loosu aana hosasi buuxate hattono mitte mittente uurrinsha kaphu rosu taje qorqorshunni badate seerimale qixirenna deerra hoolate kaajjado looso hananfe hee`noonni.
Farcote handaari loossa lainohunni
Farcote handaarinni uynanni owaante yannilichonna gummaame assate illacha tunge loonsanni. Haaroonshu mixo loosu aana hosiisate handaaru hundaanni afantanno gashshootu taqqara loosantanno gede mixo amande gumulloonni. Tenne harinshonni handaaru massagaano fille looso daga beeqqitanno gede assatenni farcote handaari mitimmanna rakko aana babbaxxitino dagoomi beeqqanno gede assine tirate looso loonsoonni. Konninni 41 seeru allaalaano xa`mantanno gede assinoonni. 142-seeru allaalaano baychunni baycho soorrate looso loonsoonni.
Farcote Biirora sai dironna tayxe shiqqinoti addi addi jaddote qaxxaro 15,054 ikkitanna 15,043 gumulo uynoonni. Gattinoti harinshote aana no. Yoote minion 10, kume ikkitanno tajera gumulo uytino.
Mussinnu woy muishshu jaddo harinsho assooti aana 191 taje shiqqeenna 180 taje seeru allaalaano widoonni gumulo afidhenna gattinoti harinshote aana no. Yoote minino 141 taje aana gumulo uyno. Madaabbara hirte woxe eo assitinokki jaddasinninna wolootu aana assinoonni qaxxaronni 1128 ikkkitanno taje shiqqinoha ikkanna; 108 taje seeru allaalaano sumimmetenni cufantenna 15.8 miliyoone eo assinoonni.
Seeru seejjo hundaanni ikkite qorichantanni noo geerra, meento, bisu xe`ne noorenna woloota 1204 mannira gatona yine qaensara geegiissinoonninsa.
Ga`labbote biiro widoonnino haammata loossa loonsoonni. Dagoomu taqu taqunkunni keerenna ga`labbosi agadhano gede rosonna qajeelsha uynonni. Amma`note bissa ledo halamatenni dagoomu qarqarasi agadhano gede assinoonni. Qoqqowu danni widoonni leellannoha gaance tiratenni dagooma mitto aasine xaadisatenni araaru ikkanno gede assinoonni.
Hasiisote ikkitubba widoonni dagoomu borreessorano addi mixo amande rewo, ilama, adhamanna tidhama garunni borreessate 242 olliira taabileette beenkoonni. Konninni, qoqqowu giddo, ilama, rewo, adhamanna tidhama halalaancho tajenni irkinse borreessinanni hee`nooni.
Tsere Mussiinnu Loossa lainohunni
Bainchonna busha assote gargaarte widoonni dagate beeqqonninna miidiyu uurrinsha horoonsi’ratenni dagatenna motimmate jiro hafanfarretenni gargarate hattono daanno qummeessa kaima assine jiro horrammatanni gatisate illacha tunge loonsanni sa`noonni. Bainoha mootimmate woxe qolsiisano dandiinoonni. Xaphoomunni diroho gumulate illachinshoonni qara loossa dachu garinni jeeffino. Xaano laanfe noo loosi aana kaajinshe sunfanni.
Qoleno Amaalete Mini miillano haammata hedonna xa`mo kayissinoha ikkanna;Baxxinohunni xintu latishshi widoonni, doogotenna xalalu way iilladimma aana jawa yanna adhe hasaawino. i Pirezidaantichuno ikkado dawaro qolino songo jeeffino.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Maaja 11, 2016 M.D
