Soorrote mootimma gobba gashsha hanaffu kawa konni albaanni rumuxxite keeshshitinota babbaxxitino qarrubba tiratenna gobbate gede keere geisate illachishshe loossanni keeshshitino. Baxxinohunni, Wodiidi daga dagoominna manni qoqqowira ka’anni keeshshitinoti qoqqowunni tantanamate xa’mubba dimokiraasete doogonni dawaro afidhinoti qaangannite.
Soorrote mootimmanni qoqqowu tantano dawaro afidhinori mereerinni Wodiidi Itophiyi qoqqowi mittoho. Qoqqowu tantanami kawa daggino soorronna xaphooma loossatenna massagooshshu harinsho lainohunni qixxaawote kifilenke qoqqowu pirezidaantichi Xilahun Kebbede ledo keeshsho assitino. Tenne lamala wosinchinke ledo assinoommo keeshsho aananno garinni shiqqino. Dancha nabbawate yanna
Bakkalcho:- Qoqqowunni tantanamate xa’mo hiikko garinniiti dawaro afi’ra dandiituhu?
Kalaa Xilahun:- Soorrote albaanni Wodiidi daga dagoominna manni qoqqowi tantano hundaanni keeshshinummo yannara haammata qarrubba xaaddanna sa’noommoti qaangannite. Konni albaanni dagate xa’mora dawaro qollanni harinshonna halaalaancho dagate xa’mo maati yaannoha seekkine badatenna huwatate harinshono dinonkanni.
Soorrote mootimma gobba massaga hanaffu kawa qarunni dagate xa’mubbara kaima ikkitino hajubba badatenni deerru deerrunkunni dawaro qola hasiissannota huwantoonni.
Konni kaiminni, baalante qooxeessubbara dagate ledo hasaawu bare harisatenni daga xa’monsa keeraatu doogonni shiqishidhannonna tantanote xa’mo kaiminni mannunna jajju aana gawajjo iilla dihasiissanno yaannoha sumuu yinoonni. Worroonni ragi kaiminnino gaancetenni ikkikkinni dimokiraasete doogonni calla dagate xa’mo dawaro afi’ra nooseta gutunni sumuu yinoonni. Baxxinohunni, zoonnatenna woradunni tantanamate xa’mubbara xiinxallotenni dawaro qollanni gede assinoonni.
Bayriidi seerinni worroonni qoossonsa horoonsidhe zoonnano uminsanni qoqqowinni tantanama dandiitannota hajo la’annonsa bissara xa’mo shiqqino. Loosaasineno loosinsa basenna qaensanni ka’ukkinni dimokiraasete harinshonni soorrote mootimma xa’monsara dawaro qoltannota hasaambe sumuu yaate bare harinsoonni. Paartete deerrinnino daga beeqqaano assitino barera dagate xa’mubbara dawaro qola hasiissannota sumuu yaatenni dagatenni ledo hasaambe qoqqowubba tantanate dandiinoonni.
Wodiidi Itophiyu daga qaccetenni qaccete geeshsha soorro keeraancho, dimokiraasennita hattono seeru garinni harinsanni gedenna gaance kalaqantannokki garinni dagate xa’mora dawaro qollanni gede hasattonsa leellishshino. Ikkeennano, giddoydinna gobbaydi wolquwa soorrote mootimma galchate mixidhe daga kakkaysate ajanduwa adhite ka’anni keeshshitinoti qaangannite. Ikkollana, daggino soorro galchate gannoonni gano baala sa’noommo.
Soorro galchate qarunna jawu ajandi gede assite adhitinohu tantanote xa’mubba illacha soorrite gaance kalaqantanno gede; mannu gawajjamanno gede qansootu qaensanni darantannonna jajju gawajjamannonna hattono gobba irraawisate hunote gano baala jawa waaga baatisiissino.
Ikkollana, soorrote mootimma dagate xa’mubba garunni macciishshatenninna daga shiqqe hasaawisatenni hajo seekkite xiinxallite dawaro qoltino.
Wodiidi Itophiyiu qoqqowi safami yannara halaalaancho dimokiraase la’noonni; qoqqowu taalo poletiku beeqqosi buuxantanno garinni tantanamino.
Qoqqowu tantano gedensaannino reekkote yanna qoqqowu mereershubba tantanatenni, mannu wolqa bobbaasatenni, loossate hayyubba injeessate 54 lallawubba, seerubba, wodhonna biddissuwa fushshinoonni. Qoqqowu deerrinni gumulama dandiitanno mixo haaroonsatenni gibrinnu, daa’’attote, babbaxxino uduunne laashshatenni, shiilotenna loosu kaayyo qara loossa bande loosu giddora e’noonni.
Bakkalcho:- Sagalete wowe buuxisiisate gobboomu babbaxxitino kakkayishshubba qixxeessine; baxxinohunni, gibirrinnunni, maatete jireenyi handaarranni loosu giddora e’noonnina; qoqqowuna konni ragaanni maa loosanni no yaatto?
Kalaa Xilahun:- Mootimmate gede latishshu mixo amande e’ni yannara Itophiya Afriku Jireenyi lawishsha assa noonke yaanno ajuuja amandoonni. Ninke qoqqowirano lamala dirra giddo gumullannita loossate mixo qixxeessine loosu giddora e’noonni. Qarunni gibrinnu handaarinni maatete Jireenya buuxisiisate loonsanni hee’noonni. Noonkeha kalaqamu jiro dhuka badatenni gobboomu deerrinni bandoonniha haanja haruma, arri gorsu Qamade, maatete Jireenya buuxisiisanni kakkayishshubba loosu aana hosiinsanni hee’noonni. Haanju harumi loossanni duuchu dani horo noonsa chigginyuwa kaansanni hee’noonni. Kaasa calla ikkikkinni garunni awuutate loossanno hattonni gumullanni hee’noonni.
Qoqqowinke deerrinni jawa jifo ikkinonkehu wedellaho loosu kaayyo kalaqate. Konni kaiminni, haanju harumi loossa loosu kaayyo kalaqo ledo qineessatenni qarrubba tirate dandiisiissanno loossa loonsanni hee’noonni. Ikkinohura, haanju harumi loossanni Ilaalaamma qooxeessubba latisatenni, lattino qooxeessubbara wedellu Diida ceatenni saada xiikkatenni, daa’’attote handaarranni bobbakkanno gede assinoonni.
Laalchonna laalchimma lossate, loosu kaayyo kalaqate, diilallote gadi soorramannokki gede assate, baattote giddo way dhuki lexxanno gede haanju harumi jawa qeecha afi’rino. Kuri loossa qinaawino garinni gumulate chigginye qixxeessatenni hanafe kaansanni baycho qixxeessatenna kaansoonnita garunni awuutatenna massagate loossa ikkadimmatenni gumullani hee’noonni.
Qoqqowoho badheessunna goyi’rete yannara lame doyichonni chigginyete kaashsho harinsanni. Lawishshaho, badheessu yannara Bunanna woloottano laalote sircho kaansanniha ikkanna; goyirete yannara dubbu latishshira ikkitanno chigginyuwa kaansanni. Qamadete laalchimma lossate ragaannino harancho yanna giddo naaxxisanno gumi maareekkamino.
Qamade konni albaanni diru giddo mitteenge calla laashshinanninkanni. Xaa yannara kayinni lamena saseenge laashsha dandiinoonni. Loosi’ratenna laashshate bude soorratenna Qamade hiikkonni bayichirano laashsha dandiinoonni.
Gobboomu deerrinni hananfoonnita maatete Jireenyi loossa qoqqowinkera Arbamincete hananfoonni. Konni handaarinni mitu dirinna bocu yannara loonsoonnire muli yanna giddo keennoommo. Haammata naaxxissanno gumma maareekkantino.
Baxxinohunni, Adote laalchinni, maalu, Lukkuwu, malawu qachubba kalanqoonni.
Maatete Jireenyi loossa baadiyyetenna quchumu dagoomira calla ikkikkinni handaarunni haammatu wedellira loosu kaayyo kalaqantino. Konni loosira qarunni hasiissanno waaco shiqqo, saadate sagale, safote latishshi, womaashshu, dikkote xaadooshshi hattono laashshinanni baychi qarrubba no. Quchummateno labbanno qarrubba tirate hallanya dureeyye ledo qinaambe loonsanni hee’noommo.
Qoqqowoho laalo hala’ladunni laashshinanni. Weeseno hattonni. Qulxu’mete handaarinnino hala’lado loossa gumullanni hee’noonni. Baxxinohunni, Qulxu’me Abbaayyu, Caamo, hattono Oomo kalaqamu Garbuwara laashshinanni. Mannu loosino Garbinna gorsuwarano Gibe-3 luphiimu deerrinni Qulxu’me ce’nanni. Xaphoomunni, gibrinnu handaarinni jawa soorro dagganni no.
Bakkalcho:- Laashshaano Industirra loosu giddora eessatenna gibrinnu laalchubba dikkuwate soyaate ragaanni loonsanni hee’noonni loossa no?
Kalaa Xilahun:- Laashshaano Industirra halashshate ragaanni noo foonqe tiratenna jawaachishate loossa addi illachinni massanganni hee’noonni. Baxxinohunni, gibrinnu laalchi hala’le leellanno qooxeessubbara laalcho qineessate, ledotenni Investimente halashshate xa’mubba shiqqino. Laalotenna saadatewiinni afi’nanni laalchubba eo leddanno garinni qineessine mereerima dikkora shiqisha dandiitanno dureeyyera fajjo uynoonni.
Dillu Agro Industirera Abukaadote laalchinni zayte loosate, Yirgaacaffete Buna xoxxiissite qineessatenni dikkote shiqishshannori loosu giddora e’ino. Hattono maalunna wolootta laalchubba qineessitanno dureeyye loosu giddora e’ino. manaaddanna mereerimma Industire deerrinni sagalete, adote laalcho laashshitannorinna woloottano labbanno handaarranni bobbakkinori fajjo adhite loossanni afantanno.
“Itophiyu laashshito” yitanno millimillonni 750 ale mereerimanna manaadda laashshaano Industirrara laashshitannonna hirtanno baychi qarra tirroonni.
Bakkalcho:- Qoqqowoho dagoomitte owaante uytanno handaarra halashshatenni handaarunni dagoomu owaante afi’ranni noo gara hiittoonni xawisatto?
Kalaa Xilahun:- Rosu gobboomu deerrinnino hiiqqamme xaaddinoha ikkasinni qoqqowu deerrinnino rosu hiiqqammenna rosaanote fonqolu gumi anje qarra, hattono rosu isilanchimma qarra, rosu minna deerri woyyaawa hoogate qarrubba, rosu loosira hasiissanno waacoi shiqqo anjenna labbino qarrubba no. Mootimmate deerrinni tirranni qarrubbara luphiima jiro gaamme dagano halantanno gede assatenni handaaru qarrubba tirate qinaanbe loonsanni hee’noonni. Qoqqowu deerrinni millimillote bare kalaqatenni meessi dhukinnino loonsanni hee’noonni
Qarunni rosu isilanchimmanna iillo aana loonsani hee’noonni. Qansootu ikkadonna guuta rosu kaayyo afi’ra dandiitanno gede balaxote rosi uurrinshuwa halashshate, rosiisaanote ikkadimma lossate, hasiissanno waaco shiqqo woyyeessatenna rosu loossara dagoomu beeqqo kaajjishatenni loonsanni hee’noonni.
Baalante qooxeessubbara balaxote rosi uurrinshuwa halashsha calla ikkikkinni gallanni ronsanni rosi minna ijaarranni hee’noonni.
Dagooma beeqqaano assatenni lee zoonnara qaddo rosi minna ijaarate looso loonsanni hee’noonni. Xaa yannara Dillahonna Goofaho rosaano galtanni rossanno rosi minna ijaaarshu loossa hananfoonni.
Haaru rosu budi garinni 1ki-8ki kifile rosaanora hasiissanno maxaaffa qoqqowu attamisiise shiqishate ga’rafo qixxeessinoonni. Konnira, 2.7 biliyoone birra xa’manno. Qarra tirateno mittichu rosaanchi maxaafa mitte maatenni yaanno massagote qaalinni millimillo hananfoonniha ikkanna; konni hawadinni maxaaffa iillishate wo’naallanni hee’noonni.
Konni hawadi yannara rosu kifilla gatamarate, rosu waaco shiqishate hattono haaruudde rosu minna ijaarate hajo la’annonsa bissanni ledo qinaambe loonsanni hee’noommo.
Fayyimmate handaarinnino fayyimmate keellubba halashshatenni, handaaru ogeeyye ikkadimma lossatenni, dhibba balanxe gargadhate, fayyimmate wowe halashshate loossa addi illachinni loonsanni hee’noonni.
Qoqqowoho afantanno baalante quchummara 18 dagoomu xagichu minna ijaarroonni. Fayyimmate wowe horaameeyye kiirono hala’litino.
Qoqqowoho leeltannota shekkeerete, kolleerunna huffannate dhibbi taraawo gargaratenna qorqorate dhuka kalanqe loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Qoqqoqoho keerenna ga’labbo agarsiisatenni qansootu keeraatunni flute e’anno qoqqowo assate hiittoonni loonsanni hee’noonni yaatto?
Kalaa Xilahun:- Keerenna ga’labbo agarsiisate loosi qara loosonkeeti. Konnira, ga’labbote tantano haaroonsatenni dagoomu keerenna ga’labbo agarsiisate dandiisiissanno loossa gumullanni hee’noommo. Gobboomu deerrinni daggino soorro effidhe gibbanno wolquwa babbaxxitino qooxeessubbara dagoomu mereero gaance kalaqate mixidhe haammata wo’naalsha assitanni sa’ino.
Kayinnilla, kalaqantanno gaance tirate ha’nura egennonna rosicho horoonsi’ratenni soorro sufisiisatenna keerunna ga’labbo ge’anno gede assa dandiinoonni.
Qoqqowoho ha’nura araarunna gaance tirranni budinna egenno no. Gedeote, Ari zoonera, Wolayitta lede duuchunku qooxeessira keerenna ga’labbo agarsiisate assinanni wo’naalshira ha’nura egenno jawa qeecha fultanno gede assinoonni.
Bakkalcho:- Quchummate hananfoonniti dooggate qacce latisate loossa qoqqowu giddo afantanno quchummara hananfoonni?
Kalaa Xilahun:- Gobboomu deerrinni dagginoti jawa soorro quchumma hasiissanno deerra amadde lattanno gede assate. Quchumma teessaanote hee’ratenna loosi’rate injiitinota assate; hattono Investimentete hasi’nannita co’itte assate. Dooggate qacce latisate loossa Addis Ababaho hananfoonni. Lawanno latishsha baalante quchummara hala’la noosita ammanneenna loossa hananfoonni. Wodiidi Itophiyi qoqqowirano Wolayittaho, Arbamincetenna Dillu quchummara dooggate qacce latisate loossa, haanja paarkuwa latisate, niwaawete minnanna boohaarranni base qinaawino garinni loonsanni hee’noonni.
Quchummanke Jireenyu lawishsha assatenni Investimentete, teessaanote injiitinore haanjanna co’itte ikka noonsa. Quchummate hee’nanni minna anje, ishine kayinsanni hayyo, way shiqqo, caabbichu halashsho qarubba tirate hananfoonni loossa hexxo uytannote. Wolayitta Sooddo, Arbamincetenna Dillu quchummara konni albaanni ishine tunganni base xaa yannara co’itte assine biifinsoonni. Latishshu loosu kaayyo kalaqorano jawa injoo kalaqinoha ikkanna; daga halantanno gede assatenni loossa halashsha hasiissanno.
Dooggate qaccera yannitte shumate minna ijaarranni gede hallanya dureeyye ledo qinaambe loosate millimillo hananfoonni. Aananno dirinni dooggate qacce latishshi loossa Sawulaho, Kaaraatinna Jiinku quchummara halashshate loonsanni. quchummanke co’itte, haanjanna teessaanote injiitinota assate illachiinshe loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Qoqqowoho danchummate owaante loossanni dagooma horaameeyye assate loossa hiittoonni harinsanni hee’noonni?
Kalaa Xilahun:- Danchummate fajjo owaante gobboomu deerrinni lallambe hanafisiinsi yannara gobbate qarrubba meessi dhukinni tirate hendeeti. Ku’u ko’oyira irko ikkanke leellishshannote.
Xaa yannara hawadi yanna dancha fajjo owaante loossanni dhuku noonsakkirira minna ijaaratenna gatamaratenni hattono, mundee aatenni owaantanni hee’noonni. Soorrote mootimmanni haaru garinni hananfoonnihu mimmito kaa’latenna irkisate budi hala’lanni dayno.
Qoqqowu deerrinni hawadi yanna danchummate fajjo owaante loossa sai dirira Gedeote zoonera arrishsho flute e’a geeshsha calla 605 minna ijaarroonni. Wedellu, meentu, amma’note annuwi hattono budu anuwino tenne owaantenni beeqqaano ikkitino. Tayxe dirinnino dhuku noonsakkiri dagoomu bissara minna gatamaratenna ijaarate, gobbansa ayirrinye agarsiisate gaaddinori maate towaatatenna wolootta owaantenni dagooma horaameeyye assate qqooqwoho 6 quchummara loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Gobboomu deerrinni hananfoonniti amaalammete komishiine loossa qoqqowohono agarranni deerrinni gummaamme ikkitanno gede qoqqowu qechi hiittooho yaatto?
Kalaa Xilahun:- Soorrote mootimma qansootu kaysa hasidhanno xa’mo keeraancho doogonni kaysanna hedonsa xawisa dandiitanno gede hattono babbaxxitino hajubba aana hasaabbe sumuu yaatenni qarrubba tirtanno gede assitanno.
Konni kaiminni, gobboomu amaalammete komishiine hanaffinoti babbadamooshshe kalaqqino hajubba lainohunni gutunni hasaambenna amaalamme sumuu yaate harinsho jawaachinshannite. Hiittenne qarrubbano ofolline hasaawatenni tira dandiinanni.
Qarrubbanke tira dandiineemmohu hasaambenna amaalammeeti. Konni kaiminni, amaalammete komishiine hanaffino loossa qoqqowinkerano gummaame ikkitanno harinsho injeessinanni hee’noommo. Amaalammete komishiine loossa agarranni garinni toltanno gede agarranninke qeecha fulleemmo
Bakkalcho:- Ledonke keeshshite oottonke xawishshi daafira wodaninni galanteemmo.
Kalaa Xilahun:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Maaja 11, 2016 M.D
