Gibrinnu gobbanke miinjira badhete miqicho ikkasinni duuchu handaarinni burqanno miinjinna jirote bue safantinohu roorenkanni konni handaari aanaati. Handaaru laalchimma lophituro loosidhe galtinori heeshshono woyyaabbanno. Quchumaho ikko baadiyyete qansootunnihu sagaletenni meessaneete dandaate woweno buuxantanno.
Babbaxxinoha gibrinnu laalcho agarranni bikkinni laashsha dandiiniro Industirete hasiisannore ikkadu garinni shiqisha dandiinanni. Gobbaydi gobbuwanni luphiima woxu fulonni gobbate giddora eessinani laalcho gobbate giddo laalchinni riqiwa dandiinanni. Gobbaydi dikkuwara sonkanni laalchino lophanni haranno. Handaarunni haammatu qansootira loosu kaayyono hattonni kalaqantanno. Konniraati, gibrinnu laashshatennino aleeniiti yinannihu.
Gobboomu deerrinni gibrinnu latishshi loossa mixote garinni illacha tunge massagatenni loonsanni hee’noonni.
Sidaamu qoqqowirano handaarunni woyyaawino gumi maareekkamanni daynota la’noonni. Baadiyyete baatto gashshooti, dooramino sirchi shiqqo woyyaawa, qinaawino laayyote latishshi, gorsu loossa, haanju harumina diru giddo babbaxitino woggara loonsanni Irshu loossa ragaanni dagganni noo soorro jawaachinshannite.
Qoqqowoho handaarunni loosantanni afantanno loosa lainohunni Irshunna Kalaqamu Latishshi Biiro Sooreessa ikkinohu Kalaa Memmiru Moke ledo keeshsho assinoommo.
Bakkalcho:- Qoqqowoho gibrinnu handaari noo dhuki hiittoonni xawinsanniho?
Kalaa Memmiru:- Gobboomu deerrinni onte lophote taqqa yine bandoonniri mereerinni gibrinnu handaari mittoho. Konni kaiminni, handaarunni shoole timo amande looonsanni hee’noommo. Umikkihu, sagalete wowe buuxisiisate loosooti. Kunino, noonkeha gibrinnu dhuki hiikkonneetiro bande loonsummoro sagalete wowe buuxisiisanno. Layinkihu, dikkote hasamanno laalcho batinyunni laashshate. Kunino, gobbaydi dikkuwara sonkanni laalcho hala’ladunni laashshinanni gede jawaachishannoha ikkanna; gobbaydinni eessinanni laalcho gobbate giddo laalchinni riqiwateno dandiissiisannoha gibrinnu latishshi loosooti loonseemmohu. Sayikkihu, faabrikaho shiqinsheenna qineessinanni laalcho hala’ladunni laashshate. Konni ragaanni, agadu, gidu laalcho, Bunanna doorroonnire gide bande laashshinanni. Shoolkihunni, babbaxxino gibrinnu laalchubba handaarinni qansootaho loosu kaayyo kalaqate loosooti. Xaphoomunni, kuri shoole qara qara timo garunnu gumulate mixo amandeeti handaarunni loonsanni hee’noonnihu.
Konni raganni, qoqqowu deerrinni jawa illacha tungoonnihu sagalete wowe buuxisiisate loosooti. Qara qara gidu sirchono laashshinanni. Kuri mereerinni agadu gide laashshinanniha ikkanna; diru giddo 63 kume hekitaare ale baatto aana agadu gide laashshinanni. Kuri mereerinni Wahe hala’ladunni Konninni, 3.2 miliyoone kuntaala ale laalcho gamba assinanni. Qoqqowoho sagalete wowe buuxisiisate ragaanni jawu dhuki no.
Wole widoonni, fiqaadu gide laashshinanni. Kurino, Hayxu, Qamadenna Gaashe kullannireeti. Xaphoomunni, qara qar gidu sirchinni 95 kume hekitaare ale baatto latinsanni. Konninni, 2.7 miliyoone kuntaala ale laalcho diru giddo gamba assinanni. Kuri gidi layinki deerrinni sagalete wowe buuxisiissannoreeti.
Sayiki deerrinni rumuddate sircho laashshinanni. Kurinni Dinnichahonna Maxaxeessaho. Kurino mitte doyichonni calla30 kume hekitaare ale baatto aana laashshate dhuki no. Rumuddate sirchinnino 5 miliyoone kuntaali ale laalcho gamba assinanni.
Qoqqowu deerrinni Weesete sircho laashshate dhukino jawaho. Weesete sircho diru giddo 40 kume hekitaare ale baatto aana laashshinanni. Weese, Sidaamu dagara jawa budenna balchoomaati. Sagalete woweno ikko miinju dhuka lossi’nanni handaaraati.
Layinki deerrinni, gobbaydi dikkuwara sonkanni laalchubba giddonni luphiima qeecha amadannohu Bunu latishshi loosooti. Qoqqowoho xaa yannara 165 kume hekitaare ale baatto Bunu haqqenni diwantinote. 179 kume hekitaare Buni laalcho aannoho. Diru giddo 32 kume toone ale Bunu laalcho kalqete dikkora shiqinsheemmo. Diru dirunkunni lopho nooho.
Xaa yannara Abukaadote gumma laalchimmano hattonni lophitanni daggino. 2012M.D 11 kume hekitaare baatto aana laashshinanniwiinni xaa yannara 24 kume hekitaare baatto aana Abukaado hala’laduni laashshinanni hee’noonni.
Qoqqowoho gibrinnu laalcho qineessinanni gobbate giddo ikko gobbaydi dikkuwara sonkanni Yirgaalamete Industirete paarke no. Paarke barru giddo 100 kume kiilo giraame woy 100 Toone laalcho horoonsi’ra dandiitannote. Qoqqowoho laashshinanni gummate laalo giddonni 40% ikkannoha amaddannoti Abukaadote laalooti. Konni garinni diru giddo mitte doyichonni calla 70 toone ale Abukaadote laalcho Industirete shiqinshanni. Kunino xaa yannara gobbaydi woxu soorro luphiimu garinni afi;’neemmo gede assanni nooho. Tayxe diriha calla la’nummoro doyichonni calla 70 toone ale Abukaadote laalcho Industirete shiqishatenni gobbaydi woxu sooro afi’nanni hee’noonni handaaraati. Tayxe dirinnino sa’u honse agannara calla 71 kume toone ale Abukaadote laalcho Industirete shiqishatenni 206 kume doolaare ale woxu soorro afi’ra dandiinoonni. Kunino, 5 kume hekitaare ikkitannokki baatto aana laashshianniwiinniiti xaa yannara 11 kume hekitaare baatto aana laashshinanni hee’noonnihu. Kalqete dikkora shiqinsheenna gobbaydi woxu soorro afi’nanni gede assatenni Bununni aane Abukaadote laalchi layinki deerrira afamanno.
Sa’u sase dirra giddo qara qara gidu sirchubbanni diru giddo 118 kume hekitaare baatto latinsanniwiinni xaa yannara 139 kume hekitaare baatto widira iillisha dandiinonni. Laalchu ragaannino 3.9 miliyoone kuntaala afi’nanniwiinni xaa yannara 4.7 miliyoone kuntaala afi’ra dandiinoonnita la’noonni.
Gobbate giddo laalchinni waagu lexxo ga’labbisate loonsanniri mereerinni mittu gorsu loosini Qamade laashshate. Gorsu loosi mitto widoonni yannitte gibrinnu loosi hayyo halashshate. Wolu garinni gorsu loosinni laashshinanni laalcho qooxeessu dikkuwara shiqishatenni waagu oolto ga’labbisate jawa qeecha afi’rino. Baxxinohunni, gati mu’ro hala’ladunni laashshatenni dikkote oolto ajisha dandiinabnni. Qoqqowoho Buna, laalonna mu’rote sircho hala’ladunni laashshinanni.
Gati mu’ro calla la’nummoro 2012M.D laachu dirinni 48 kume hekitaare baatto aana laashshinanniwinni xaa yannara 68 kume hekitaare iillisha dandiinoonni. laalchuno hattonni 11 miliyoone kuntaala gamba assinanniwiinni xaa yannara 14.6 miliyoone kuntaala iillinshoonni. Konninni, dikkote mu’rote waaga luphiimu garinni ga’labbisa dandiinoonni. konni handaarinnino jawu dhukinna lopho no.
Wolu kayinni, yannitte gibrinnu hayyonna dooramino sircho garunni horoonsi’ratenni laalchonna laalchimma lossi’rate loosooti. Konni kaiminni, duuchunku handaarinni laalchimma lossate yannitte gibrinnu hayyonna waaco garunni horoonsi’ra hasiissanno. Konni ragaanni, yannitte tekinoloje horoonsi’rate gari woyyaawanni dayno. Dooramino sircho horoonsi’rate gari sa’u sase dirarra albaanni 19 kume kuntaala ikkanna; xaa yannara kayinni 62 kume kuntaali widira lossa dandiinoonni. Loosidhe galtinori dooramino sircho; baxxinohunni, Hayxu, Qamade, Badala, Ataru Baaqeelu sircho horoonsi’rate gari woyyawaanni dayno. Dooramino wixa konni albaanni wolootta qoxeessubbanni abbisiinseemmo harinshonni fulle xaa yannara meessi dhukinni batinsanni horoonsi’ra hananfoommo.
Lawishshaho, 2015M.D 91 hekitaare baatto aana dooramino wixa laashshatenni 2 kume 200 kuntaala dooramino sircho woy qoqqowinkeha Badalate laalchinni xibbuunni 37% ikkannoha gumula dandiinoommo. Konni dirinnino sase eronni 264 hekitaare baatto aana latisatenni 7 kumenna 500 kuntaali ale afi’ra timo amande loonsanni hee’noommo. Kunino, loosidhe galtinori dooramino wixa horoonsi’rate hasatto yanna yannantrenni lexxitanni dagginota leellishanno.
Wolu, bushshu madaabbara horoonsi’rate gari sa’u sase dirrara albaanni 139 kume kuntaali shiqqo noowinni xaa yannara dirunni 266 kume kuntaali widira lossa dandiinoonni.
Bunu kalaqamu nyammo afi’rino garinni laashshate loonsanni. konni ragaanni 3.2 miliyoone toone ale kalaqamu harishsha qixxeessinanni Bunu laalchonna laalchimma lossi’rate horoonsi’nanni. Sagalete wowe buuxisiisate hasiisiro loosidhe galtinori uminsanni illacha tugge laalchimma lossi’rate loosa noonsa. Konni ragaanni gibrinnu ekistenshiine iillo sa’u sase dirrara albaanni 546 kumira noowinni 850 kume loosidhe galtinorira iilla dandiinoonni.
Gibrinnu loossa handaarinni calla diru dirunkunni mereerimunni 1900 ale wedelli digiretenni, dipiloomunni hattono tajete woraqati noonsarira loosu kaayyo kalanqanni hee’noonni. Kunino, gide laashshatenni, kalaqamu harishsha qixxeessatenni, Bunu, laalotenna gorsu latishshinni wedellu tantanante loosu kaayyo kalaqidhannoho. Gibrinnu halndaari laalchimma lossatennino sae qansootaho loosu kaayyo kalanqanniha ikkino.
Bakkalcho:- Qoqqowoho haanju harumi loossanni daggino soorro hiittoonni xawinsannite?
Kalaa Memmiru:- Sagalete wowe buuxisiisate diilallote gadi soorronni hembeelamannokki miinja ijaara hasiissanno. Sa’u onte dirrara haanju harumi loossa gumullanni dangoonni. Konni kaiminni, ninkeno 2012M.D 57 miliyoone chigginye kaansoommo. Xaphoomunni, sa’u onte dirrara qoqqowoho 850 miliyoone ale chigginye kaansoonni. Diru giddo kaansanni chigginyuwa qixxeessate dhuki 57 miliyoone noowinni 300 miliyoone qixxeessate deerrira iillinoonni. Qixxeessinanni chigginyuwano dubbu agarooshshira, sagalimmate ikkitanno laalo hattono babbaxxitino horora hosiisate ikkitannoreeti. Konni dirinni calla 3.7 miliyoone ale ikkitannota Abukaadote chigginye kaashshoho qixxeessinoonni. Sagalimmate horora hossannota chigginyete dana badatenni batinsanni dalchine kaashshoho shiqinshanni loosidhe galtinore horaameeyye assinanni hee’noommo. Konni kaiminni, laalo gobbate giddo dikkora hosiisate, wolu garinni Agiro-Industirete shiqqora hosiisate hattono gobbaydi woxu soorro abbate ragaanni jawa qeecha fultanni nooha ikkasinni illacha tunge loonsanniiti hee’noommohu.
Laalchimmate ragaanni daggino soorro lainohunni Badala sasu diri albaanni hekitaaretenni 29 kuntaala afi’nanniwiinni xaa yannara 46.6 kuntaala mitte hekitaarenni afi’ra dandiinoonni. Buna mitte hekitaarenni 8.6 kuntaala afi’nanniwiinni xaa yannara 10.4 kuntaala iillisha dandiinoonni.
Qoqqowoho sa’u shoole dirrara albaanni rosichunniiti baatto loosi’nannihu. Xaa yannara latinseemmo baattonni 50% ikkitannoti Tiraakteretenni latinsanni.
Lawishshaho, 2016 laalchu dirinni badheessu yanna latinsoonni baattonni boco ikkitannoti Tiraakteretenni loonsoonnite. Loosidhe galtinori yannitte tekinoloje horoonsidhe harancho yanna giddo hala’lado baatto loosi’ra dandiitanno widira iillinoonni.
Xaa yannara qara qara gidu sircho lede Bunano qasiisotenni laashshinanni hee’noonni. Latinsanni hee’noonni baatto 50% ikkitannoti qasiisotenni latinsanni hee’noonni.
Xaphoomunni, laalchunna laalchimma lexxitanno gede haanju harumi loossa luphiima qeecha filtanni afantanno.
Konni dirinnino 300 miliyoone chigginye qixxeessate hende xaa geshsha 285 miliyoone ale addi addi horo afidhino chigginyuwa dalchine kaashshoho qixxeesinoonni. Kaashshoho 11 kume hekitaare baatto bande loosu giddora e’noonni. Kaansoonni chigginyuwa latate bikkino dirunni 85% iillinota buunxoonni.
Bakkalcho:- Irshu loossara guffa ikkitanni laalchimma ajishshara dandiitanno korkaatta bande tirate ragaanni loonsoonnire xawisinke.
Kalaa Memmiru:- Irshu latishshi loossahu qara timo laalchimma lossate. Dikkote shiqqora, sagalete wowe buuxisiisate, Industirete shiqishate ikko gobbaydi woxu soorro abbate laalchimma lossa hasiissanno. Bunu, gidu sirchinni, gati muronna laalote handaarranni laalchimma lossa agarranni. Konnira jawa qeecha afidhinota yannitte hayyo horoonsi’rate gari woyyaawanni daynoha ikkirono xaano qaddo loosidhe galtinori illitinowa iillishate loosi gatanno.
Lawishshaho, Buna mite hekitaarenni mereerimunni 10.4 kuntaala laacho afi’nanni. Qaddo loosidhe galtinori kayinni hekitaaretenni 20 kuntaali geeshsha afidhanno. Badala hekitaaretenni mereerimunni 46.6 kuntaala afi’nanni. Qaddo kayinni 60-70 kuntaala Badalate laalcho afidhanno. Qamade hekitaaretenni mereerimunni 33 kuntaala laalcho afi’nanni. Qaddo kayinni 50 kuntaali geeshsha afidhanno. Haammata loosidhe galtino daga mereerimunni afidhanno laalcho qaddo loosidhe galtinori afidhanno geeshshiha afi’ra dandiitanno gede assate jawa sharro xa’manno. Konnira yannitte hayyo baalunku agarranni garinni horoonsi’rino yitanno ammano dino. Konni kaiminni, qaddo loosidhe galtinori yannitte hayyo horoonsidhanni noo deerrira woloottano iillishate jawa illacha tunge loosa agarranni. Gibrinnu ekistenshiine horaameeyye kiiro lexxiturono tekinoloje garunni horoonsi’rate ragaanni leellanno badooshhse ruukkisate loosi agarannonke.
Bakkalcho:- Qoqqowoho gibrinnu Investimente handaarinni bobbaha hasidhannorira noo injoo maati yaatto?
Kalaa Memmiru:- Sidaamu qoqqowi roorenkanni gati mu’ro, Bunu, laalotenna saadate jiro laashshate jawu dhuki noowaati. Way dorshubbano hattonni haammata noonke.kuri way doorshubbanni diru giddo lamenna saseenge laashsha dandiinanni. Konnira, Industirete waaco ikkannore hala’ladunni laashsha dandiiniro dureeyye dagge Investimentetenni bobbaha dandiitanno. Konnirano, jawa kaayyo gede hedeemmoho Yirgaalamete qinaawino gibrinnu Industire paarkeeti. Wolu kayinni, gutunni latate kakkaooshshi noonsa daga noowa, diilallote doogo lede safote latishshubba hala’litinowa ikkasinni hattono qoqqowu ga’labbo ge’inowa ikkasinni qinaawino gibrinnu Investimentenni bobbakkannorira jawa kaayyo noo qoqqowooti.
Bakkalcho:- Qoqqoqowoho laalchonna laalchimma ajishshanno yine ammanneenna lallawa fushshine Baarzaafete haqqe buqqisate loosinni daggino soorro maati?
Kalaa Memmiru:- Qoqqowoho loosantinokkinna horote aana hossinokkiti hala’lado baatto no. Konni kaiminni, loosi’rate ikkitanno baatto garunni horoonsi’rate doorsha jawa Istiraateeje gede assine horoonsi’neemmo. Konninni, loosantukkinni keeshshitino baatto afi’ne halashshinannita lame hayyo amande loonsanni hee’noommo.
Umihunni, bagaame baatto aana xarapheezzaame laayyo loosatenni laalote sircho laashshate. Ledotenni, wolootta gideno laashshinanni baatto halashshate looso loonsanni. konni ragaanni tayxe diro 8000 hekitaare baagaame baatto aana babbaxxinore laashshate hende xaa geeshsha 6500 hekitaare baatto latinsoommo.
Layinkihunni, laalcho uytanno baatto yaano Weese kaansanniwa, wolootta fiqaaqunna agadu gide laashshinanniwa, gati mu’ronna laalo laashshinanniwa Baarzaafete haqqe 32 kume hekitaare aana noota xiinxallotenni bandoonni. Tini 32 kume hekitaare baatto aana noota Barzaafete haqqe sase dirra giddo buqqinse basete wolootta gide laashshate horoonsi’ra hasiissanno yaannohunni qoqqowu amaale mini deerrinni lallawa sushshine kaajjinsheenna loosu giddora e’noonni.
Konne assateno balaxe dagoomu ledo hasaawu bare harisatenni hala’lado huwanyoote kalanqoonni. Konni dirinni calla 10 kume hekitaare baatto aana noo Barzaafe buqqisate hende xaa geeshsha 8 kume 500 ale hekitaare baatto aaninni buqqisa dandiinoonni. balanxe gutunni hasaambe sumuu yinoonni haja ikkitinohura dagoomu qolanni noo dawarono eewaanchote. Konninni, Barzaafe buqqinse kayinsoonni baatto aana wolootta sagalimmate hosanna gidenna Weese, Buna hattono gati mu’ronna laalo kaansanni hee’noonni. Konni garinni, laalcho uytannota ledote baatto afi’ra dandiinoonni.
Xa amandoonni loossa garinni qoqqowoho xaphoomunni sase dirra giddo buqqinse kayisate hendanni Barzaafe harancho yanna giddo kaysatenni baatto wolootta sagalete wowe buuxisiisa dandaanno gidinni diwate dandiinannita la’noonni.
Bakkalcho:- Bushshu madaabbari hafanfarre laalchimmate aana kalaqqanno qarra tirate adhinanni hee’noonni qaafo hiittoonni xawisato?
Kalaa Memmiru:- Laalchimmate anje qarra tira dandiinannihu hasiissannota gibrinnu waaco garunni horoonsi’ratenniiti. Qoqqowoho diru giddo gorsu loosinni, badheessunna goyirete loossanni 266 kume kuntali ale bushshu madaabbara horoonsi’neemmo. Konneno, hafanfarre nookki garinni shiqisha, loosidhe galtinorira tuqisanna garunni horote aana hosanna gede massaga xa’manno.
Sai 2015 laalchu dirinni bushshu madaabbari shiqqo gobboomu deerrinni anje noote. Qoqqowu deerrinnino yannatenni shiqa hoogate qarraati. Wolu garinni kayinni seerimale assootubba kaimninni kalaqantino hafanfarreeti.
Konni kaiminni, qoqqowu mootimma lamu gari qaafo adhitino. Umihunni, albillicho harishsha horoonsi’nanni hayyo woyyeessate. Layinkihu, seerimale doogonni harishsha hafanfarsitino bissa aana gashshootunna seerunni qaafo adhinoonni. Konni kaiminni, massagaano, ogeeyyenna angansa noonsare kiirotenni 137 manna aana seerunni qaafo adhinoonni. Bushshu madaabbara seerimale doogganni hafanfarsa sagalete wowe buuxisiisannikki gede assate. Sai dirira xaadino qarra sufino garinni tirateno konni dirinni madaabbaru shiqqo, tuqishshanna garunni horoonsi’nanni gara woyyeessatenna massagate loossa kaajjinshoommo. Diru giddo 266 kumi kuntaali shiqa hasiissannohu giddonni xaa geeshsha 236 kumi kuntaali madaabbari shiqanno gede assinoonni. Hafanfarrenna seerimale assootubbano gargarate loossa loonsoonni.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite ledonke assootto keeshshora galanteemmo.
Kalaa Memmiru:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Maaja 4, 2016 M.D
