Itophiyu haammata balchoomma afantannowaati. 80 ali daganna dogoomu mittimmatenni heedhannoti tini gobba kalaqamunni, dhaggetenni, budunninna addi addi balchoommanni annimmatenni egennantino. Kuri jirubbase giddonni budillaancho sagalla kullannireeti. Babbaxxitino dagoomu kifilla noonsa addi sagalete qixxaawonni egennantino. Kunino gobbanke kalqenke aana afantanno banxanni sagallanna qixxeessinanni amanyooti noonsari giddonni albisa assannose. Ikkolla ikkinnina noo sagalete qixxaawonna banxanni bikkinni kalqete aana boode sagalla gobbaanni egennama didandiitino; gobbate yannaasine hoteella lede hala`ladunni rosantinore dikkitino. Tennenkuraati dagoomu giddo calla gattannorenna hala`ladunni egennantannokki gede ikkinohu.
Konnira qara korkaata assine adhinannihu budillaancho sagalete qixxaawo garunni xiinxalline maareekkanna yannaasincho rosunna qajeelshu harinsho giddora eessa hoogate. Qixxaawonke kifileno konne qarra tiratenna budillaancho sagalla burduuqantukkiinni balchoomansa agarte egennantanno doogo lainohunni gumulantanni noo loossa maa labbanno yitannota haadhe shiqqino.
Turizimete qajeelshi institiyute layinki qaru dayirekiterchi kalaa Yittaaseb Siyyumihu Itophiyu seeda dhagge, budu fakkanimmanna maala`lissanno kalaqamu jiro nooseta hundi gobba ikkasenna kalqoomu turizimete dhuki noonsa addi addi turizimete iilluwa ayiddeno ikkitinota coyi`ranno. Ikkollana gobbankera turizimete iilluwa, laalchubbatenna owaantubbate aana ikkadu loosi loosama hogasinni turizimete handaarinni afi`ra noose horo afidhanni nookkita xawisanno.
Baxxinohunni daganna dagoomu budillaancho sagalla, sagalennihu buru uduunnichi amadooshshinna horonshi, sagale shiqinshanni amanyooti, qixxaawonna doorshu, sagale shiqinshanninna saga`linanni gari, sagalete uynanni illachinna ayirrinyu gobbankeha biifado budillaancho balchoomma ikkiturono hasi`nanni bikkinni egensiisa dandiinoonnikkita kaysino. Itophiyu daga sagalla coomadonna budillaancho xawishshanke ikkansa kaysannohu layinki qaru dayrekiterchi; konninni sae gobbate babbaxxino dani budillaancho agattuwa sagalete ledo baxxinohunnino ayyaannate yannara qixxeessinannitanna kunino addi dagoomu balchooma ikkasi huwachishanno.
Gobbankeha budillaancho sagalete qixxaawo maareekka turizimete qajeelshi institiyute harissanno buuxonna amaalate loossa giddonni mittoho yaannohu layinki qaru dayrekiterchi; qaru illachisino gobbate qixxeessinannire banxanni sagalla budillaancho balchoommansa xe“insikkiinni maareekkatenni worate, hoteellatenna restoraantubbate sagalete sha“era /meenu/ waacimmate hossanno assate, tekiniketenna agimmate qajeelshi uurrinsha amanyootu qajeelshi giddo hanqafantanno assate hattono sagalete turizime lopho kaa`lanno gede deerrase agartinnonna xawado ikkitino sagalete qixxaawo maareekko qixxeessate ikkinota coyi`ranno. Ikkinohurano Institiyute buuxo, amaalanna sagaletenna agattote rosi kifillanna hajo la`annonsa qoqqowu woganna turizimete biirubba hattono ogeeyyete ledo qinaawatenni loossanni nootanna konne kaima assatennino faajjitte maareekko qixxeessinoonnita xawisanno.
Kalaa Geetahun Dessaaleny turizimete qajeelshi institiyutera sagaletenna agattote rosi kifile sooreessaati. Isi yaanno garinni; institiyute xiinxallotenni, buuxotenninna amaalate handaarinni mixo amadde gumultanno loossa mereero tini budillaancho sagallate xiinxallo mittete.
Konni garinnino institiyute gobbanke Itophiyaho qoqqowubbate qixxaabbanno banxanni budillaancho sagalla budu balchoomansa huntukkiinni deerrasi agarinnonna bikkantino qixxaawote maareekko (Recipe) loosantanni no. Maareekkono loosu kaayyo kalaqonna sagalete woowe buuxisate ragaanni hee`rannose qeechinni ledote hoteelete ogimmate qajeelshi uurrinshuwara, hoteellate, restoraantuwatenna sagalete turizime mitto turizimete laalchi gede shiqishshanno turistete owaante uytanno uurrinshuwaranna kalqoomu turistootira horote aana hossanno gede hendoonnite.
“Institiyute Itophiyunniha budillaancho sagalla xiinxallitanninna maareekkitanni ilamate saysate loossanno” yaannohu sooreessu xaa geeshsha tonne iillitanno budu sagalla sayinsitte doogonni qajeelshu amanyootira e“a dandiitanno gede assinoonnita coyi`ranno. Sa“i diro xiinxallinoonni daganna dagoomu sagalla giddonni tayxe tonaa mittikki turizimetenna hospitaaliti lamalara la“ote shiqqinore lede Sidaamu, Silxete, Dawuro, Konso, Affaarete, Hareri, Gaambeellu (ontunku daga) hattono Gaamote dagaha xiinxallotenni maareekka dandiinoonnita coyi`ranno.
Xiinxallote qaru illachi daganna dagoomu budillaancho sagale agarte ilamate tareessa calla ikkinokkita coyi`rannohu sooreessu; rosunna qajeelshu kaarikuleme giddo hanqafatenni miinjitte horosino halashsha ikkinota coyi`ranno. Baxxinohunni sagalete turizimenni afi`nanni dhuka lossate uurrinsha xiinxallitanni afantannoti budillaancho sagalla jawu qeechi hee`rannonsata huwachishanno. Muli yanna kawano hajo la`anno bissa (hoteellanna owaante uytanno uurrinshuwa) beeqqisatenni sagalla babbaxxitino dagoomu kifillanni egennantannonna barru baala sagalete sha“e giddo karsantanno gede loonsanni hee`noonnitano xawisanno.
Itophiyaho afantanno haammata kalqoomu hoteella aana batinyunni Awuropunna wolootta gobbuwa sagalla su`mi bati`rannota xawisannohu kalaa Geetahuni; konne rosicho soorratenna Itophiyunniha addi addi daganna dagoomu sagalla e“anno gede uurrinshansa wo`naalsha assitanni noota xawisanno.
“Batinye budillaancho sagalla di-egennantino” yaannohu rosu kifile sooreessi; konnirano qaru korkaati sayinsitte doogonni xiinxallinannikkihura, rosu qajeelshi amnyooti giddora e`innokkihura ikkinota huwachishanno. Konninni kainohunni budillaancho sagalla hakko dagoomiranna boode qarqarubbara calla horote aana hosatenni saino gumi noonsakkita coyi`ranno. Konne halaale soorrateno qajeelshu institiyute umise qeecha fultanni nootano huwachishino.
Sagaletenna agattote rosi kifile sooreessi yaanno garinni Itophiyu biifado budu balchoomma mereero daganna dagoomu sagale qixxaawo, sagalenniha bura uduunnicho qixxeessinanni, amandanninna horoonsi`nanni gari, sagale shiqinshannire loonsanni ogimmanna doorshu, sagale albaanni sayinsanninna saga`linanni gari, sagalete uynanni illachinna ayirrinyu baxxinoha ikkasinni; qixxaabbe shiqqanno sagalla coommadotenna gobbanke yaatto garinni qubbe muxissannote. Gobbanke Itophiyaho sagalete gummanni ledote alkoolete amado noonsarinna alkooletenni co`o ikkitinno budillaancho agattuwa baxxinohunnino ayyaannate yannara qixxaabbanno. Ikkolla ikkinnina kuri budillaano sagallanna agattuwa hasi`nanni bikkinni xiinxallante, maareekkantenna gattino kalqera egennante turizimete handaari aana daggara hendanni lopho aana kaa`lo assa didandiitino.
Gobbanke Itophiyu dirrate dhaggete ayiddeeti” yaannohu rosu kifile sooreessi; hala`ladu biifadunna maala`lisanno budi nooseta hattono illete baxissanno kalaqamu eltuwanni baraadhinnota ikkasenni Afrikaho saeno kalqoomu deerrinni turizimete millimillora kuusamino dhuki noose muxxe turizimete iillooti. Ikkolla ikkinnina turizimete iilluwanni, laanchubbatenna owaantubbate aana ikkadu loosi loosama hoogasinni turizime afisiissanno duuchu handaari horo kaiminni gobbanke duushshitanno horo di-afidhino. Turizime gobbate gede heewo xa`mitannota ikkasenni ayee woyteno yannate ledo qaaffanno loossa loosa xa`manno. Kuri loossanni mittu gattino kalqera egennantinokki banxanni budillaancho sagalla xiinxalla, maareekka, sagalete sha“e giddora eessa hattono egensiisa hasiissannota xawisanno.
Mashalaqqubba leellishshanno garinni turizimete qajeelshi institiyute diru dirunni “turizimetenna hospitaaliti lamala” ayirrissanno. Konne harunse leellishonna dandoote heewubba hadhanno. Tayxeno tenne qixxaawo 11ki yannara ayirrissinonkanni. Tenne bare aana shiqqino qixxaawubba mereero daganna dagoomu sagallanna banxanni agattuwa egensiissanno leellisho afantanno. Leellishote aana institiyutete xiinxallotenna buuxote kifile basete geeshsha haratenni sayinsitte doogonni xiinxallitinnonna maareekkitinno sagalete danubba leellishote shiqqinnonkanni. Budillaancho amanyoote agartinnonna dagoomu balchooma garunni leellishshinota ikkitanno gede qole dagoomunni filantino ogeeyye beeqqitinota kalaa Geetahun Dessaalenyihu xawisino. Leellishote shiqqino budillaancho sagalla giddonnino boode aanino garinni shiqishinonke.
Rosu kifile sooreessi xawisanno garinni; 11ki turizimete hospitaaliti aana shiqqino budillaancho sagallanni mitte Hareri daga budu sagaleeti. Sooreessu xawisanni Hareri qoqqowira afantanno daga addi addi sagalete laalchubba qixxeessitanno. Baxxinohunnino Hulbet Merehe (mereq/ Waco), Akiil Merehinna Innay Gebeta coommadonna banxanni sagallaati. Hareri sagale loonsanni gari 10kinni 16ki sani geeshsha daddalu xuura/doogo ikkitinnohura Arawete daddalaanonna Itophiyu alichaame teessaano karso ikkase kayissanno. Ledoteno sagale shiqishate owaantera hossanno haqqunni loosantino sayne labbinori addi addi uduunnubba xawishshubbase ikkitinota kulinonke. Institiyute kuri tittirshunni shiqqino sagalla loosantanno gara lainohunni kaajjado xiinxallo xiinxallitinotanna maareekkitinotano kulinonke.
Wole institiyute xiinxallitino budillaancho sagalla mereero Gaambeellu qoqqowi sagalla afantanno. Rosu kifile sooreessi; Gaambeellu qoqqowi mootimmara uweeri, Anyuwaaki, Oppo, Maajaanginna Komo dagoomma afantannoha ikkanna ontunku daga budillaancho sagalla noonsata xawisanno. Insa giddonnino Nuweeri daga budillaancho sagalla kullanno. Nuweeri saga`late budi batinyunni gibirinnu laalchubbanni (badalanna maashilla) hattono saadate laalchubbanni (maalunna adote) aana xintaminoha ikkasino xiinxallote guminni afi`rinota huwachishanno. Gobbate giddo babbaxxino dagoomu deerrinni qixxeessinanni sagalla nootano coyi`ranno. Lawishshaho “Nyomkiwar” yamantanno budillaancho sagale nugusu sagale ikkitanna batinyunni shiqqannohu doorantino hallanyootira woy wosinnate ikkinotano xawisanno. Sagale saga`litanno yannara Nuweeri maatera bayiridiimmansa ammannanni annuwi umo, annuwunni aane oosonna ama qole gede`nite saga`litannotanna kunino budunniha mitto biso ikkasi xawisanno.
Aleenni xawinsoonniri lamunku qoqqowubba giddo afantanno dagate budillaancho sagallanna qixxeessinanni amanyoote ikkito ikkinnina institiyute haammattino budillaancho sagalla sayinsitte doogonni xiinxallitanni diru durunkunni atamisiissanno. Tenne sayinsitte xiinxallohu qaru illachino dagoomu bude agaranna ilamate saysa ikkanna; konninni saeno daddalu amanyooti giddora e`anno assate rosunna xiinxallote giddora eessate. Hoteella hattono owaantete handaarira loossanno hajo la`annonsarino Itophiyu dagara saeno daa“attotenni gobba giddora e`anno turistootira egensiissanno gedeno doogo fanannoho.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Ella 27, 2016 M.D
