Dhagge kultanno garinni 1899 M.D safaminoho quchumaati; Gaambeellu. Qoqqowoho sase dagoomu zoonna afantanno. Insano; Nuweer, Anyuwaak, Majang hattono Gaambeellu quchumi gashshooti Itaangi addi woradinna woloottuno 12 woradda afantanno. Kalaqamu jironni duree’minohu qoqqowu gammoojjaame dilallote akatisinni egennaminoho. Qoqqowunna gobbate danna tayisse sa’annori Baaro, Giilo, Alweero, Akoobo yaamantannonna woloottuno jajjabba Laggano afantannowa ikkanna; daa’’attote ikkitannoti kalaqamu, dhaggetenna mannu loosino jirono hattonni afantanno. Tenne lamala wosinchu gafinkennino qoqqowoho sa’u lee dirra kawa loosantino loossanna daggino soorro lainohunni qoqqowu pirezidaantichi kalaa Umed Ujulu ledo keeshsho assinoommo. Dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho:- Gaambeellu qoqqowi hiittoonni xawinsanniho?
Kalaa Umed:- Gaambeellu kalaqamu jironni duree’mino qoqqowooti. Way jironnino egennaminoho. Kiirotenni 113 ikkanno Qulxu’mete dani afamannota hendanni. Kuri mereerinni roore anga ikkannori Qulxu’mete dani dikkote lowontanni hasamannoreeti. Hakkiinnino sae gibrinnahonna Investimentete injiitanno diilallote akati noosi qoqqowooti.
Qoqqowu noosihu xaphooma 3.24 miliyoone hekitaare baatto hala’linyinni 803 kumenna 566 hekitaare woy xibbuunni 26% ikkitanno baatto lata dandiitannote. Tenne giddonni 31 kumi 319 hekitaare baatto gorsunni lattannote. Qqqowoho saadate jirono hattonni jawate. Lawishshaho, 640 kume 500 goombillu saada; 229 kumi 897 Gereewu, 268 kumi 402 Meu, 1.2 miliyoone Lukkuwu, 12 kumi 794 kotte saada hattono 113 kume 621 Diidu maate afantanno.
Ledoteno, babbaxxitino shiilote dani kuuso noo qoqqowooti. Qarunni Culku shiilo shoole woraddara Anyuwahi zoonera Diima, Aboobonna Gaambeellu woraddara; Majangi zoonera Mengeshi woradira hala’ladunni afantanno.
Daa’’attote (Turizimete) handaarinnino gobboomu paarke lede babbaxxitino jiro afantanno. 1964 M.D uurrinsoonnitinna Itophiyaho afantannori jajjabba paarkubbante gede egennantinoti Gaambeellu gobboomu paarke no. Tini paarke 582 kume 602 hekitaare hala’linyi nooseha ikkanna; giddoseenni 41 qansitanno dubbu saada dani hattono 154 ceate dani qoleno jajjabba dubbu saada afantanno. Daa’’attote handaarinni jawa horo afidhinori Teedonna Jiiniwo yaamantanno dubbu saada ugaaxe gargarranni olluubbanna Gaambeellaho calla afantannoti waajjo macca Qorke (White eared Kob) afantannowa ikkasinni paarke dooramaancho assannose.
Gibrinnunna Investimentete ragaannino Badala, Bashanqa, Ruuze, Maasho labbinore qarunni laashshinanni. Alichaame qooxeessubbarano Buna, Malawo, Shaetenna wolootta makimaano hala’ladunni laashshinanniha ikkanna; xaa yannara gorsunni Qamadeno laashsha hananfoommo. Alweero yaamamanno gorsinnino 10 kume hekitaare baatto latinsanni.
Bakkalcho:- Soorrote kawa qoqqowoho baxxinohunni ga’labbo geisate loosinni daggino soorro no?
Kalaa Umed:- Qoqqowoho keerenna ga’labbo agarsiisate ragaanni haammata loossa loonsoonni. Gaambeellu qoqqowi gobboomu deerrinni soorro daggu gedensaanni keeru noowa ikkirono 2014 M.D kawa kayinni ga’labbo booraabbeenna latishshuno gufi’ranni keeshshino. Qoqqowoho sae sae kalaqamannoha ga’labbote qarra tiratenna qoqqowo latishshu widira qolate mootimmate widoonni haammata loossa gumulloonni.
Kakkachuullu Oneg Shenenna Gaambeellu wolapho yitanni sharrantanno qodhaano Gaambeellu quchumira keeraano qansooti aana iillishshino gawajjo gargaratenna qodhaanote aana qaafo adhatenni gawajjo ajisha dandiinoonni. Babbaxxitino yannarano garensa gaa’lite Anyuwaakinna Nuweeri daga mimmitu mereero kalaqantanno gaance gargaratenna keeru geanno gede Keeru ministere, qoqqowunna Federaalete ga’labbote bissanni ledo qinaambe loonsoonni loosinni xaa yannara qoqqowoho keeru geanni dayno. Quchumaho mite mite qooxeessubbara moorunna labbino jaddo kalaqantannota garagarateno babbaxxitino doogga horoonsi’ne loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Danchu gashshootira qoteho gibrinnu handaarinni qoqqowoho dayno guma hiittoonni xawisatto?
Kalaa Umed:- Gibrinnu handaarinni haammata hekitaare lata danditanno baatto noota ammannanni. Sa’u shoole dirrara albaanni noo laalchu dirrara loonsanni baatto 112 kumenna 826 hekitaare ikkitanna xaa yannara kayinni 125 kume 706 hekitaare baatto loosa dandiinoonni. Afi’noonni laalchono la’nummoro sa’u shoole dirrara albaanni 2.5 miliyoone kuntaala ikkanna; xaa yannara kayinni 3.18 miliyoone kuntaala laalcho afi’ra dandiinoonni. Arri gorsu Qamadenni 54. 95 hekitaare baatto wixunni dimboonni.
Gorsu safote latishshinni daggino soorro lainohunni konni albaanni gorsunni latisate rosichi nookkiha ikkanna; soorrote kawa kayinni 1 kume 235 hekitaare baatto gorsunni latisate dhuki noonsare 12 gorsu pirojekitubba ijaarsha hananfoonni. Kuri mereerinni sase pirojekitubba loosi goofinoha ikkanna aantanno yannara looso hanaffanno. Gattinoti lame kayinni babbaxxitino korkaattanni gufidhinoha ikkirono aantetenni illacha tunge ijaarantanno gede assa hasidhannoreeti. Irshu loosinkenni ledo xaadinohunni xaphoomunni sae sae xaaddannonketi ga’labbote qarrubba hooggeemmeronna waacote shiqqonna hasiissanno irko kaajjiteemmero konninni aleenni laalcho afi’neemmo yine hendeemmo.
Bakkalcho:- Miinjaho jawa dhukanna tiro afidhino handaarra mereerinni Maatete Jireenyi mittohona konni ragaanni loosaminore hiittoonni xawisa dandiinanni?
Kalaa Umed:- Yanna yannantenni kalaqantannota heeshshote ooltonna waagu lexxo gargarate babbaxxitino loossa loonsoonni; loonsannino hee’noonni. Konni garinni Lukkuwu quuphi laalchi 17.3 miliyoone noowinni 2016 laalchu dirinni sayikki boci diri geeshsha calla 18.8 miliyoone iillisha dandiinoonni. Lukkuwu maali laalcho 2015 M.D 212 kumenna 850kg noowinni 2016 M.D xaa geeshsha 373 kume 463kg iillisha dandiinoonni.
Qoqqowoho 34 Lukkuwu qacha kalaqa dandiinoonniha ikkanna; konninni, 9 kuminna 450 loosidhe galtinori horaameeyye ikkitino. Malawu laalcho lainohunni 1 kume 656 toone albaanni noowinni 2016 M.D sayikki bocu diri geeshsha 2 kume 129 toone iillisha dandiinoonni. 68 malawu qacha tantanatenni handaarunni 20 kume 129 diida ce’annore horaameeyye assinoonni. Qulxu’mete laalchono sai 2015 M.D 2 kume 925 toone noowinni 2016 M.D sayikki boci diri geeshsha 5 kume 453 toone iillisha dandiinoonni. Konninni, 19 Qulxu’mete qacha uurrisatenni 1 kume 810 loosidhe galtinore beeqqaanonna horaameeyye ikkitino. Adote laalchono 2015 M.D 31. 82 miliyoone litire noowinni 2016 M.D 53.74 miliyoone litire iillisha dandiinoonni. 32 Adote qacha uurrinse 2 kume 100 loosidhe galtinore horaameeyye assinoonni.
Bakkalcho:- Danchummate assootubbanna haanju harumi loossanni qoqqowoho gumulaminori no?
Kalaa Umed:- Dhuku noonsakkire kaa’latenna irkisate hendeenna 134 minna ijaarre horonsi’raanote sayinsoonni. Haanju harumi latishsha lainohunni hegeraamonna diilallote akati soorro gawajjitannokki haanja miinja ijaarate loosi sai 2013 M.D hattono 2014 M.D 4 kume hekitaare baatto aana 5.7 miliyoone chigginye kaansoonni. 2015-2015 M.D 15.2 miliyoone chigginye 6 kumenna 93 hekitaare baatto aana kaansoonni. Kaansoonni chigginyuwano xibbuunni 62.8% ikkitannoti ciirtino. 2016-17 M.D laayyote latishshinna haanju harumi loossa balaxote qixxaawonkennino addi addi horo noonsare 10.2 miliyoone chigginye danchine qixxeessinoommo. Xaa yannara 60 ikkitannori chigginyete mereershubba nooha ikkanna kuri giddonni 46 ikkitannori loosu giddora e’inoreeti.
Wole widoonni qoqqowinke qachu gobba ikkitinoti Wodiidi Sudaane ledo dannunni xaadannoha ikkasi ledo amadisiisame yanna yannantenni danna tayisse qoqqowoho babbaxxitino zoonnanna woradda e’anni keeraano qansooti lubbo huntannonna mini saada mooratenni hattono qaaqquulle fugge adhite ba’anni kakkachimmate assoote gumultannore harunsatenni qaaqquulle qolsiisa dandiinoonni.
Bakkalcho:- Qoqqowu Industirete handaarinni guma maareekkisiisa dandiino yine hendanni?
Kalaa Umed:- Sai 2011 M.D baajeettete dirinni mittichu fuutta suqqinanni faafriki calla noonkenkanni. Soorrote kawa kayinni lamu faafriki luphiimu, mereerimu deerrinni kiirotenni lew bulleetenna buskuutete sagale qixxeessinanni faafrikka ijaarreenna loosu giddora e’ino.
Ledoteno, “Itophiyu laashshito” yitanno millimillonni dureeyye babbaxxitino handaarranni karsantannonna laashshaano Industire handaara halashsha dandiinoonni. 1 kumi 67qansootira loosu kaayyo kalanqoonni. Laashshaano Industire handaara irkissanno tantano kalaqatenni luphiima 2, mereerima 12 hattono manaadda 74 laashshaano Interpirayzoota uurrinseenna loosu giddora e’ino.
Bakkalcho:- Qoqqowu kalaqamu shiilonni jiroo’minoha ikkasi kullannina handaarunni loonsoonnirinna afi’noonni horo no?
Kalaa Umed:- Gobboomu deerrinni lophote qara qara taqqa yine bandoonniri mereerinni shiilote handaari mittoho. Konni kaiminni, Culku laalchinni xaa geeshsha Biheeraawe baankera eo assinoonnihu Culku laalchi bikka lainohunni 2011 M.D baajeettete dirinni 122.24 kiilogiraame; 2012 M.D 264.24 kiilogiraame; hattono 2013 M.D 1212.24 kiilogiraame Culka eo assinoonni. 2014 M.D kayinni 1206.5kiilogiraame; 2015 M.D 236 kiilogiraame eo assinoonniha ikkanna; 2016 M.D kayinni sa’u honse agannara 225 kiilogiraame Culka eo assinoonni. Qoqqowoho yanna yannatenni laashshinanni Culka Biheeraawe Baankera eo assatenni gobboomu latishshira agarranni qeechanke fullanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Noota jiro garunni horoonsi’ratenni ledote qoqqowunnita giddo eo gamba assate harinsho abbitino soorro no?
Kalaa Umed:- Qoqqowu latishhsu loossano gumulanni hee`re giddo eo gamba assate ragaannino illachunni loosanni afamanno. Suffinota dagate hasatto mereersino latishsha abbate eote dhuka lossa hasiissannohura babbaxxitino millimillote loossa loonsanni hee’noommo. Konni kaiminni, sai 2011 M.D baajeettete dirinni 603.8 miliyoone birra ikkanna; 2016 M.D kayinni xaa geeshsha 1.6 biliyoone ale birra eo gamba assa dandiinoonni. Ikkollana, dagate latate xa’monna hasatto garinni ikkado ikka hoogirono eote bu’a halashshate dandiisiissanno xiinxallo harinsanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Soorrote kawa dagoomitte handaarranni loonsoonnire hiittoonni xawisatto?
Kalaa Umed:- Sa’u onte dirra giddo qoqqowoho dagoomitte handaarranni babbaxxitino loossa gumulloonni; loonsannino hee’noommo. Lawishshaho, rosu halashshonna taalo ikkino garinni tuqishsha buuxisiisate loonsoonni loossanni rosaanote kiiro lexxitino. Rosu minna halashshate loosi lexxino. Rosiisaanote latishshinna wkl yanna yannantenni lopho leeltino. “Roso ilamate” yaanno adawarshinnino haammata loossa gumulloonni.
Rosu uurrinshuwa rosanna rosiisate injiitinota assate millimillote bare kalanqe harisatenni dagoomunna halamaano bissa kakkayisatenni 378 umi dirimi rosi minna; 24 lowiidi layinki dirimi ijaarroonniha ikkanna; 237 umi diriminna 13 lowiidi layinki dirimi rosi minna gatamarroonni. Dagoomu beeqqono woxu widira soorriniro 230 miliyoone birra ikkanno.
Fayyimmate handaarinnino dhibba balanxe gargadhatenna xagisi’ne hurate owaante loossa hala’ladunni loonsoonni. Amuwu fayyimma owaante ikkinoha maatete damboowishsha halashshatenni sa’u onte dirrara albaanni 17.5% noowinni xaa yannara 24% iillisha dandiinoonni. Ilate albaanninna ilate gedensiidi owaante 36% woroonni noowinni xaa yannara 77% iillinshoonni. Qajeeltinori fayyimmate ogeeyye irkonni ilate albiidi; ilate yannanna ilate gedensiidi owaante diwatto kayinni 42.6% iillisha dandiinoonni. Qansitanno amuwi HIV/AIDS amaale owaante 95% widira lossinoonni.
Qaaqquullu kittiwaate lainohunni 65% woroonni noowinni babbaxxino dani kittiwaate iillo 82.7% iillinshoonni.
Qoqqowoho diilallote akati roorenkanni gammoojjaame ikkasi kaiminni shekkeerete dhibbi hala’ladunni taraawannoha ikkinohura konninni iillitara dandiitanno gawajjo gargaratenna gatisatenni dagoomu fayyimma agarsiisate; shekkeere gargadhinanni hayyo garunni gumullanni gede assate dandiinoonni.
Xaginaatu owaante isilanchimma noota assateno haammata loossa loonsoonni. Okisijiinete owaante nookki yannara mannu gawajjamanni keeshshinoha gatisateno Okisijiinete mereersha ijaaratenni okisijiinete anjenni iillitanno gawajjo gatinsoonni. Dagoomu fayyimmate wowe owaante afi’ranno gede assateno worroonni bikkaanchi garinni 76.8% iillinshoonni. Kunino, baadiyyete 86% quchummate kayinni 64% ikkanno.
Bakkalcho:- Soorrote kawa safote latishshi handaarranni loosaminore xawisinke.
Kalaa Umed:- Safote latishshi handaari isilanchimma nooha assate ragaanni soorrote mootimmanni haammata doogga, caabbicho, Telekoome hattono xalala anganni way uurrinshuwa halashshate loonsoonni. Doogote latishshi widoonni soorrote albaanni Goorenni- Gaambeella massitannoti mitticho kolishsho doogo calla nooha ikkanna xaa yannara kayinni Federaalete mootimmanni hananfoonniti 612.24 kiilomeetire seendille afidhinota 9 pirojekitubbanni kolishsho doogo loonsanni hee’noonni.
Meessi dhukinninna halamaano bissanni ijaarantanno doogga lainohunnino woraddate nooha dooggate owaante halashshate sette woraddara 80 kiilomeetire ale carete doogga ijaarshi loosi goofeenna owaantete fano ikkitino. Xaphoomunni, oluubba xaadissannoti carete doogga sai 2010 M.D 1 kume 530km noowinni 2016 M.D baajeettete dirinni 2 kume 153 km iillinshoonni.
Telekoomete handaarinnino soorrote albaanni quchummate calla noota bilbilu safote latishsha xaa yannara baadiyyete qooxeessubbarano halashshinanni hee’noonni.
Caabbichu owaante halashshatenni dagooma horaameeyye assate soorrote albaanni Gaambeellu quchuma lede boode quchumma calla caabbichu owaante afidhannowiinni xaa yannara Kewaantowanna Akoobo woradda calla agurranna baalanti qooxeessubba caabbichu owaante afidhino.
Qoqqowoho sa’u dirrara loonsoonni loossanni 38 kumi 943 ale ikkanno manni xalalu anganni way horaameeyye ikka dandiino.
Xaphoomunni, soorrote yanna kawa danchu gashshooti xa’mubba tiratenni; miinju handaarinna safote latishshuwa halashshatenni; dagoomitte handaarrannino dagooma horaameeyye assate ragaanni haammata loossa gumulantino. Ikkollana, yanna yannantenni ka’anno gaancubba latishshunna Jireenyu harinshonke gufisate wo’naaltanno. Kunino, baxxinohunni gosate giddo maaxante dagate mereero gaance kalaqqannori kakkachuullu gaamo gobbaanni lophonke hasidhannokki wolquwa qarra kalaqqannoha ikkirono cincinenna dandiine sa’nanni techora iillinoommo. Xa hee’noommo deerrinnino haammata jiffa qeellanni dangoommo.
Ikkinohura, gattino yanna giddo loosa agarranninkere ollonke loosatenni dancha kaayyonke garunni horoonsi’ne latate witiita noonke. Duuchu handaarinni loossa loosantanni nooha ikkanna; fayyimmate fayinaanse amanyootenke kaajjishate xaa yannara noonke 14 woradda mereerinni 12 woradda tenne owaante afidhanno gede assinoonni. Kunino, xibbuunni 52% dagoomu bissa owaantete horaameeyye ikka dandiitino.
Soorrote albaanni qoqqowoho 1 Hospitaale calla noowiini xaa yannara fayyimmate uurrinshuwa halashshatenni owaanteno woyyeessate dandiinoonni daafira xaa yannara 4 umi deerri Hospitaalla, 30 fayyimmate mereershubba hattono 150 fayyimmate keellubba halashshineenna dagoomaho owaante uytanni afananno.
Xaa yannara haammata baadiyyete dagoomi xalalu anganni way horaameeyye ikka dandiino. Xaphoomunni, baadiyyete 1 kume 204 xalalu anganni way uurrinshuwa ijaarshi goofeenna dagoomaho horo uytanni afantanno. Rosu, fayyimmatenna xalalu anganni way uurrinshuwa soorrote albaanni kiirotenni ajjinota ikkiturono xaa yannara 109 rosu minna; 86 fayyimmate uurrinshuwa xalalu anganni way horaameeyye ikka dandiitino. Gattino yanna giddono xalalu anganni way iillo lossate loonseemmo.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite ledonke assootto keeshshora wodaninni galanteemmo.
Kalaa Umed:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Ella 27, 2016 M.D
