Itophiyu kalaqamu jironni baraadhino gobbuwa mereerinni albisaho. Duuchu daniti diilallote gade, baattote ofoshsho, mu`ro, gaxigalu saada (muxxe yinannire lede), ce“anna addi addi kalaqamu jirubba giddose sumuu assite amaddino. Baattote ofoshsho garinna amado umisenni kalqoomu xiinxallaanonna daa“ataano goshooshshannote.
Itophiyu daga tenne kalaqamu elto ledo sumuu yee hee`ranno budi, balchoomu hattono dhagge noose. Kalaqamunni uynoonnise jiro agaratenna garunni horoonsi`rate rosicho dirrate kaajjishshe heedhinota dhaggete borruwa kultannonke. Hatte yannanni kayse kalaqamu agarooshshiranna latishshaho injaanno budillaancho, amma`nonniha hattono mootimmanniha ikkitino tantanubba horoonsi`ratenni agennantino. Gaxigalu saada, ce“anna baattote agaramara luphiimu qeechi noonsa kalaqama baattonkerano ikko manchi beettira lowontanni hasiissannore ikkansa techo ikkikkinni hundinnino huwattinote.
Xaa yannara Itophiyu kalaqamu jiro, giddose heedhannota gaxigalu saada hattono ce“a agartannota, latissannotanna turizimetenni daa“ataanotewiinni horaameette ikkitanno gede loossanno mootimmate tantanubba kalaqqino. Tini uurrinsha turizimete ministere woshshamaano uurrinshuwa mereerinni mitto ikkitanna gaxigalu saada agarooshshi billoonyi yaanno su`mishshano amaddino. Sa`u dirrara babbaxxitino tantanubbanni paarkuwa, qoqqowantino bayichubba hattono gaxigalu saada gashshate qeecha adhitino.
Billoonyu loosu mini muli barrubba giddo uyno xawishshinni “Muli yanna kawa loosanno loossanna yawubba ragaanni mite mite tuqu xaadooshshuwanni hattono dagoomu kifillanni huwanyootu xe`ne xaaddinoe” yaatenni odeessaanote xawishsha uynonkanni. Baxxinohunni qoqqowantino paarkuwara, agarooshshe assinanni dargubbaranna giddonsa heedhanno gaxigalu saada, ce“anna labbino kalaqo aana gawajjo iillishshanno seerimale assootubba, sodhino tuqu xaadi laooshshubba, dirra tareessino kalaqamu agarooshshi budenna laooshshubba gawajjitanno assootubba wodanchantinota kaysatenni xawishsha hasidhanno yino hajubba aana dawaro uyno.
Kalaa Kumera Waqijira biilloonyu loosu mini qara dayreekiterchooti. Isi yaanno garinni yannaasinchu kalaqamu agarooshshi laooshshi industirete kiiro hala`la harunse A.K 1714 Awuroppaho tantanamino. Qaru korkaati qole manchi beetti kalaqamu jiro bikku aleenni horoonsi`ratenna giddose afantanno gaxigalu saada, kalaqotenna baattote aana gawajjo iillishanni daasinniiti. Ikkolla ikkinnina Itophiyu konni albaanni 15ki sanira nugusichu Zeriayaaqoowinni hanafe kalaqamu jirora agarooshshe assate rosichinna budu noosenkanni. Konni lawishshira nugusichu 500 dirira albaanni Wececa ilaalira hattono, Guaasa hayisso agarate Menz Guaasaho assinoonniti agarooshshu loossa taje ikkitanno.
“Kalaqamu jiro agarooshshe hattono paarkuwa gashshate looso gobbayidi xiiwonna kadote laooshshi ledo amadisiisa gara di-ikkino” yaannohu biilloonyu loosu mini qaru dayrekiterchi kalaa Kumer Waqjira: mite mite tuqu xaadinna dijitaalete miidiyubbanni tuqinsanniti sodhino mashalaqqubba gara ikkitinokkita coyi`ranno. Kalaqamanna kalaqamu jiro agara amma`noteno sayinseteno irko noosetanna tii“u hajo ikkitinota xawisatenni biilloonyu loosu mini konni ledo amadisiisame gumulanno loossa dagoomu ragaanni sodhino laooshshe amadanno gede assinoonniti co`ontanni soro ikkinota coyi`ranno.
Batinyimmate heeshsho ba“a, diilallote gadi soorronna daafamme kalqenke lowontanni yaachishshanni noota kaysannohu qaru dayrekiterchi; konnira reqeccaabbino gobbuwa giddonni Itophiyunna wolootta lophitanni noo gobbuwa afantannota huwachishanno. Konne gargadhate kalqoomu uurrinshuwanna gobbuwate mittimma addi addi halammete hanqafubba qixxeessatenni loossanni noota huwachishanno. Kuri sumimmubba mereero 2015 Paarisi sumimme, 2022 Montiriyaali batinye heeshsho hanqafo sumimme, sufote latishshi timo “Sustainable development goal (SDG)” afantannota coyi`ranno. Itophiyuno kuri kalqoomu assootubba aana miila ikkatenni sumimmubba loosu aana hosiisate loossanni noota kaysanno. Konninni sae 1966 kalqete kalaqamu agarooshshi mittimma miila ikkitinotanna hakkonne sheemaate ayirrissanni afantannotano huwachishino.
Kalaqo baalantinni baattonkerano ikko duuchunkurichira (universe) hasiissannota ikkase coyi`rannohu qaru dayrekiterchi; batinye heeshsho agarate Itophiyu yannaasinchu kalaqamu agarooshshi hanafonni balaxxe agarranni bayichuwa qoqqowatenni xaa geeshsha keeshshiisha dandiitinota huwachishanno. Konni kaiminni xaa geeshshano qoqqowantino paarkuwa, agarranni dubbuwa, gaxigalu saadanna kalaqo heedhannowi nootano coyi`ranno. Lawishshahono 15ki sanira Suuba dubbi agarooshshi hanafinota, 17ki sanira Menz Guaasa dagoomi budi garinni agarooshshu loossa hattono 1909 Daannichu woshshaado hoolanno lallawi lallawaminota lawishshu gede kaysino.
Hakkiinnino sae Atse Hayilesillaase mootimmate sanira nugusichu olluu gobbuwa haratenni towaatino yannara afi`rinohu haaru kalaqamu agarooshshi rosichi Itophiyahono gumulamanno gede murasi korkaatinni Awaashi, Maago, Oomotenna xe“ichaame basera afantanno paarkuwa safantinota qaru dayirekiterchi coyi`ranno Nugusichu UNESCOte borreessino sokkanni borreessinotanna ogeeyyete irko afi`rinota huwachishanno. Halaalu konne ikke hee`reennanni kayinni tuqu xaadinni dagoomu kalaqamu agarooshshira noosi laooshshi sarraaqamanno gedenna jirote aana gawajjo iillitanno gede sorisiissanno mashalaqqe tuqissanno, seerimale irsha, mitte basera duunamanna hattono wolootta hi`naancho assootubba jawaachishshanno bissa hee`ransa huwachishanno. Kuni laooshshino co`ontanni adhamooshshu noosikkita kaysanno.
Baalanti baattote aana heedhanno kalaqo korkaatunni kalaqantinota coyi`rannohu kalaa Kumeri; kalaqamunni qeechu noosikkihu mittu coyno nooikkita xawisanno. Gaxigalu saada agarooshshi bayichuwa uurritannohu boo`nate ikkikkinni tii“u hajora ikkinota huwachishanno. Baattote keeraati xe`ne baca qarrubba iillishannota kaysatennino konne qarra balanxe gargadhate Itophiyu hundinnino budillaanchonna amma`note doogonni loossanni keeshshitinota kaysanno. Konnira lawishshu gede xawisannohu Sinqille Qorkuwa agarate abbaagadootu horoonsidhanno hayyo ikkanna; Shaashamannete qarqartora Sinqille yinanni base aana heedhanno Qorkoota mitte gare kiiratenni woshshaadotennino ikko addi addi korkaatinni Qorkoota shiino ayee teessaanchi aanano luphiima qaafo tungannita xawisanno.
Qaru dayrekiterchi xawisanno garinni; yannaasinchu kalaqamu agarooshshinni Itophiyu paarkuwa, agarranni bayichuwa qoqqowatenni, latisatenni agartannoha ikkanna gobbate xaphoomu hala`linyinni xaa geeshsha qoqqowamino agarranni bayichi giddonni dubbu noowa lede 14 anga xibbuunni ikkannota coyi`ranno. Kalqete agarooshshu bayichuwa hala`linyi 17 anga xibbuunni ikkanna tenne keenaancho aana iillinoonnikkita huwachishanno. Agarranni bayichuwa qoqqowatenni batinye heeshshote goonfe gatisa diilallote daafammenna soorro gargadha dandiinannita huwachishanno.
A.K 2015 Paariis sumimme kalqete iibbilli lame digire selishiyese roorannokki gede 185 gobbuwa sumimmete aana iillitino yaannohu qaru dayrekiterchi; Itophiyuno tenne sumimme biso ikkitinota xawisanno. Lawino garinni 2022 Montiriya Kaanaadu aana kalqete batinyu heeshsho hanqafo lainohunni manchi beetti tii“i danote aana uwinotanna natinyu heeshsho goofo lexxitanni dagginota gobbuwa huwatansa korkaatinni tenne dano gargadhate agarooshshu bayichi hala`linye lossa noonsata sumimmete aana iillitino. Konninnino 2030nni 17 anga xibbuunni 30 anga xibbuu widira iillishate mixo noota qaru dayrekiterchi coyi`rino.
Kalqoomu latishshu timo kalaqamu agarooshshi ledo quraamantinote yaannohu kalaa Kumeri; 17lu sufote latishshi timo “Sustainable development goal SDG” giddo 11nna hakkunni aleenni ikkitannori konni illachi ledo xaaddannota coyi`ranno. Buxima ajishate, haaroonshu wolqa, kalaqama kaima assitino malubba abbate hattono diilallote gadi soorro gargarate assinanni wo`naalshi konni ledo amadisiisamannota coyi`ranno. Itophiyuno tenne timo gumulate kalqoomu sheemaatubba e`inota xawisanno.
Mootimma aleenni ka`ino qara hajubba gumulantanno assatenna kalaqamu bayichuwa agarate wo`naalsha assitanni noota kaysannohu kalaa Kumeri; ikkolla ikkinnina timo seekkannokki gede haammattino jiffa hee`ransa huwachishanno. Kuri giddonnino paarkuwatenna kalaqamu agarranni bayichuwa aana seerimale mannu duunama, irshu, seerimale woshshaado, qulxu`me fushsha, dubbu doddolinna labbino assootubba hala`litinota coyi`ranno. Kuni kalaqamannohu huwanyootu xe`nenni ikkinota kayseno qarrubba sufotenni tirtanno loossa gumulantanni noota kaysino.
Wole huluullissanno hajooti yaatenni qaru dayrekiterchi kaysinohu biheeraawe paarkuwara baasa hige kalaqantanno giira ikkitanna giirate danora reqeccaabbino Qaafita Shiraaro, Aliyyenna Baale ilaalla biheeraawe paarkuwara giirate dano ajishatenna gargarate giirate dano birgeede uurrinsoonnita hattono hasiissanno waaco wonshinoonnita coyi`rino. Albillichono balanxe gargaratenna dhuku kaajjilli istiraateejike loosu aana hosiinsannita kaysino.
Furchote gede…
Bitiminke aana kayinsummonte gede Itophiyu kalaqamu jironninna batinye heeshshote karsinni egennantino gobbuwanni albisate. Kuri maala`lissanno jirubba ledo sumuu yee hee`ranno dagoominna buduno noose. Konne leellishate xeerto ha`nummokkiinni amandoommo dirinni UNESCOte kalqoomu doni tittirshi giddo borreessantinota Gediyote budillaancho baattote ofoshsho la“a dandiineemmo. Dagoomu batinye heeshshonna gaxigalu saada ledo umosi karsiise hee`rate hayyono baraa`rinoho. Konne balchooma ayee coyinnino aleenni agara umi looso ikka hasiissanno. Wolootta agarranni paarkuwa hattono kalaqamu jirubba aana Gedeyote dagoomi bude, abba gadu annuwi hayyo hattono labbino ha`nura rosichuwa loosu aana hosiisatenni batinye heeshsho agaranna goofotenni woxxa ga`ara gashshi`nanniha mini looso ikka dinosi.
Dagoomu tii“a, rosichonna balchooma hoshooshshanno sodhino tuqu xaadi mashalaqquwa, dijitaalete miidiyi fincanno kaphono sharrama hasiissanno. Gaxigalu saada agarooshshi biilloonyi gumulanno loossa irkisa hasiissanno. Kuni ikkanno woyte Itophiyunnita kalaqamu jirubba agara, latisa hattono dagooma beeqqissinota kalaqamu turizimete dhuka kaajjisha dandiinanni.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Ella 20, 2016 M.D
