Babbaxxitino uurrinshuwa safaanchonna loosu harisaanchooti, hattono loosu kalaqaanchooti. Loosanni afamanno dagooma illachishshino owaantenni babbaxxitino yannara Afrikunna kalqoomu wedelli ledo heewisame qeelaancho ikke baraarsha adhino. Gumulanni afamanno dagooma illachishshino owaantenni kalqoomu uurrinshuwa aana qaddo dagoomu loosu kalaqo massagaancho ikke dooramino. “Uminkera calla hee’neemmoha ikkiro dagoomaho uyineemmo horo diheedhanno; dagoomu heeshsho soorranno looso loonseemmoha ikkiro hee’ranke tiro afidhanno” yee ammananno; wedellichu Habteaab Argawuhu. Ninkeno konni wedellichi rosicho wolootaho beehate banxoommo.
Wedellichu Habteaab Argawuhu ilaminohu Sidaamu qoqqowi wodiidi Sidaami zoone Alatta Cuukkote woradi giddooti. Sase diro ikkisi woyte ilamino qaenni fule Hawaasi quchuma doye umi diriminni hanafe qixxaawote rosi geeshsha hakkonni Hawaasi quchumira afantanno babbaxxitinno rosu minnara rosino. Sufotenni Hawaasi Yuniversitenni Elektirikaalenna kompiwuter Injineringete rosu golinni umi digrenni maassamino.
Anjenni hanafe rosisinni bilchaata rosaancho ikkinota qaagannohu techoonkehu seyoote amado wosinchi wedellichu Habteaabi; xaa yannara Sidaamu qoqqowira roorenkanni baadiyyete heedhanno dagoomu bissara xalalu anganni way tuqishshi aana illacha assitino pirojekte kalaqe loosanni afamannoha ikkanna konninni ledoteno egensiishshu loosono loosanno. Techoo afamanno loosi giddora hiittoonni e’’ara dandiinoro kayisanni; “Hawaasi Yuniversitera rosanni noommo yannara Yuniversitete kakkayishshu mereershi baxxitinoti loosu hedo noonsa wedella jawaachishatenna rosiisatenni baxxitino qixxaawo assitanno gede dandiisate gobbaydi uurrinshuwa ledo halamatenni qajeelsha aannonkanni. Anino tenne qixxaawo beeqqaancho ikke lame loosu hedo amade karsamummo. Konni gedensaanni “GIZ” yaamantinoti mootimmannita ikkitinokki uurrinsha qajeelsha uyitunke; loosu hedo bowirsirate dandissannota loosu base qixxeessiteennanke rosi’yara qoteho lamente loosu hedo aana loosa hanafummo” yaanno.
Lame loosu hedo noo’’enkanni; umihu egensiishshu looso ikkanna layinkihu kayinni baadiyyete heedhanno daga aana leeltannota xalalu anganni way tuqishshi anje gatisate. Konne looso gumulsate “Vital Water Purified” yaamantino pirojekte safinoha ikkanna, gobbaydi halamaano uurrinshuwa ledo halamatenni loonsanni qixxaawooti. Konni garinni “WASH” (Water Access Sanitation and Hygen) yinanni anganni way co’ichimma agarooshshi aana dagooma horonsiraano assitanno pirojekte safate hedo nooenkanni. Tenne lamente hedo aana lame diro ikkitanno yannara loosanni keeshshummohu gedensaanni 2013 M.Dnni roso’ya jeefise maassamummo. Yuniversitetenni fulummohu gedensaanni looso afi’rate wo’naalummorono afi’rammora didandoommo. Tenne yannara womaashsha hasi’re tenne lamenta hedo mayra loosu widira disoorreemmo? yee mixo fushshi’re millimmo hanafoommo yaannohu wedellichu Habteaabi; tenne Pirojekte uullara dirrisate dandiisannosi gede gobbaydi uurrinshuwa ledo hasaawa hanafinota xawisanno.
Konninnino sanfransiskote afantannoti ‘D-Prize’ yinanni uurrinsha way tuqishshi aana irko assa hasidhannota xawisse; 20 kume Ameeriku doolaare kaa’lo assatenni hanafisiissinosita xawisanno. Hakkunni gedensaanni maatete gede ikkite loosonke harunsitanno; kaa’lono assitannonke. Woloottu kaa’laano uurrinshuwa ledo xaadissannoeha ikkanna insano tenne pirojektera kaa’lo assitannota hasaawinonke.
“Vital Water Purified” yaamantino pirojekte uurrinsinkunni sase dirra kiirantinota xawisannohu wedellichu Habteaabi; pirojektennihu qaru illachi baadiyyete heedhanno daga xalalu anganni way horonsiraanchimma buuxisateeti. Itophiyaho 62 miliyoone ikkitannori dagoomu bissa xalala anganni waa afidhannokkitanna dirunni 9 kume ale ikkitanno qaaqquulli way co’ichimma ledo amadante kalaqantanno xissonni lubbantannotaati mashalaqqe kultannohu. Itophiyaho 80 anga xibbuunni ikkitanno daga baadiyyete heedhannore ikkansanni konne qarra ittisate safote latishsha baadiyyete halashshate luphiima womaashshu dhuka xa’manno.
Ikkollana yaanno wedellichu Habteaabi; mootimma qara dagate hasatto tuqisate seeda yanna xa’masera dandaanno. Baadiyyete daga kayinni xalala waa hasidhannohu techooti. Konni daafira fulo ajishshannore wole doorshuwa shiqinsheemmo. Lawishshaho; waa filanno uduunnicho baadiyyete dagara iillinsheemmo. Wolu kayinni wayinni kalaqantanno xisso ajishate halamaano dhuuchu danireeti. Togo yeemmo woyte mitootu waa filtanno maashine tuqisa ikkanna wolootu kayinni dagoomaho co’icha waa horonsirate aana huwanyo kalaqqannorinna meessineeti co’ichimma agadhate hayyo aana rosiissannoreeti.
Qara ikkitino co’ichimma lainohunni kalqete aana assinoonni xiinxallo la’neemmo woyte, waa filtanno maashine luphi yino deerrinni wayinni dagganno xisso ajishate dhuka afidhino. Waa filanno uduunnicho horonsi’ra 63 anga xibbuunni wayinni daanno dhibba ajishshanno; anganni way co’ichimma agarooshshi aana dagoomaho huwanyo kalaqa qolte 40 anga xibbuunni wayinni daanno dhibba gargartanno. Togo yaa umihunni dagoomu fayyimma agarantanno gede jawa qeecha fultanno; laynkihunni dagoomu co’icha anganni waa afi’ranno gede assanno yaate. Konni daafira pirojektenkehu qaru illachi fayyimmate handaari bissa ledo halamatenni konne uduunnicho shiimu baatooshshinni baadiyyete dagara hala’ladunni tuqisatenni daga co’icha anganni waa afidhanno gede dandiissanno hayyo kalaqate.
Umo tenne millimmo hananfoommohu dagoomaho way co`ichimma aana rosiisatenna waa filanno uduunnicho hiittoonni horonsidhannoro rosiisatenniiti yaannohu techoonkehu seyoote amado wosinchi; xaa geeshsha assinoommo millimmonni 1800 daga iilla dandiinoommo yaanno. Anteteno diru mixonke gumulate e’’o gamba assa hasiissannonketa hasaambummo; konnira albaanni kayinni sase agannara qajeelsha adhinoommo.
Qajeelshu illachishannohu dagoomu loosu kalaqo ajuuja noonsa wedelli hiitto assite gobbaydinni e’’o gamba assa dandiitanno yaannohu aanaati. Konne qaJeelsha uytinori “Capital Department” yinannire ikkitanna Afrikunnire ikkitino dagoomu loosu kalaqo safaanora konne qajeelsha uytino. Qajeelsha adhitinori mereerinni ani mittoho. Konne qajeelsha adhummohu gedensaanni tayxeti diru mixonke 100 kume doolaare geeshsha e’’o gamba assate. Tenne e’’o gamba assate harinsho aana keeshshinoommo.
Baxxinohunni mitte gobbaydi uurrinsha ledo mitteenni loosate harinshote aana hee’noommo. Woxu anganke e’’a hoogirono ninke looso adhitinoha ikkanna kalqete aana afantanno doorantino 84 dagoomu loosu kalaqo mereerinni mitto assite diru dagoomittete qooli attamonsa giddo amaddino’’e. Konni daafira xa insa ledo noonke harinsho gundanni hee’noommo; harinsho gooffanni heedheennanni woxe insawinni adhine loosu aana hosiinseemmoha ikkanno. Tini uurrinsha uyitannonke woxi aantino aganna giddo ledonnita 10 kume daga iillate dandiisannoho yaatenni gobbaydi uurrinshuwa ledo noosi halamme xawisanno.
Tini pirojekte roorenkanni illachishshannohu Sidaamu qoqqowi giddo afantanno woraddara ajjino e’’onni heeshshonsa massagganno dagoomu bissaati. Albillitte kayinni tenne qarqartonni fulle wolootta anganni way qarri luphi yee leellanno baadiyyete quchummara loosate wo’naallanni hee’noommo. Loosu hala’lanni ha’ranno woyte wole qarqartora sinna fannanni konne looso tuqisate mixo noonke. Ikkollana luphiima womaashshu irko hasiissanno. Tenne uurrinsha hundaanni 7 mannira loosu kaayyo kalaqantinota xawisannohu wedellichu Habteaabi; techo jironke woyi manna qaxarate dhukinke bikaminoho. Albillitte kayinni sinna lendanni woyte konni aleenni mannu wolqa qaxarate hedo noota kayisanno.
‘Vital Water Purified’ yaamantino pirojekte hanafote aana noo pirojekte ikkase garinni xaa geeshsha noo harinshonni danchu deerrira afantannota xawisinohu techoonkehu seyoote amado wosinchi; sase dirra giddo assinoommo millimmonni batinye kalqoomu baraarshuwa afi’noommo. Umihu 2023 A.k garinni “D-Prize” yinanni awwaarde qeelloommo. Tayxe kayinni “Echoing Green Analiyst” yinanniti danchumma loossanno uurrinsha fushshitino diru rippoortenni, kalqoomu deerrinni shiqqino doorantino dagoomittete loosu kalaqo massagaano mereerinni mitto ikkoommo. Hanafaano ikkanke bikkinni kalqoomu uurrinsha aana heewisamaano ikka ninkera jawa coyeeti yaatenni hagiirresi xawisanno.
Wedellichu Habteaabi aantete ajuujasi xawisanni; kalqetenni luphi yino deerrinni xalalu anganni way tuqishshi qarri noohu Itophiyaho ikkinota halantino mootimmuwa uurrinsha fushshitinno mashalaqqe kultanno. Xaphoomunni Itophiyu giddo mannu oosora qara hasatto ikkitino coyubba di tuqqino. Balaxotenni lubbote hasiisanno coyinni hananfoommo; aantete konne qarra ajinshummohu gedensaanni soolaaretenni loossannore mini giddi caabbichuwa elektirike iillitinokki qarqartora iillishate hedo noo’’e. Konni gobbaanni duuchu dani dagoomu owaante xaphi assite amaddino korporeeshiine uurrisateeti jawa mixonke. Konni daafira xaphoomunni albillitte hendeemmohu gobbaydi jajjabba uurrinshuwanna mootimmate ledo ikkatenni mannu oosora qara hasatto ikkitinore waa, caabbichonna w,k,l…dagate garunni iillishate aanaati.
Wedellichu Habteaabi tenne pirojekte fayyimmate ministere ledo halamme loonsoommero konni aleenni gummaamma ikkinara dandiinannita kayse; mootimmano VWP maamarratenna woloottu halamaano bissanna dagoomu interpirayze ledo halante loossanno injoo kalaqqoommero danchaho. Laynkihunnino womaashshunni kaa’litankera xa’meemmo. Korkaatuno tini pirojekte lophituro umihunni dagooma horonsiraano assitanno; laynkihunnino mootimmate looso shotissanno yaatenni hedosi worino. Hattono mootimma dagoomu owaante aana illachishshino poolise kalaqqoommero konni aleenni lossa dandiinannita qaagiissanno.
Jeefoteno sokkasinni; Itophiyu giddo batinyu qarri no. Tenne qarrubba tira dandiineemmohu tenne qarrubba tirtanno hedo kalaqatenniiti. Afi’nummo bare aana hedonke hirranni umonkeno ikkadda assine shiqishate qixxaawa noonke. Hedonke kalqoomu bare aana garunni xawisate Ingilizete afii aana noonke dandoo babbaxxitino doogonni bowirsira hasiissanno. Konni gobbaanni Uminkera calla hee’neemmoha ikkiro dagoomaho uyneemmo horo diheedhanno; woloottu daga heeshsho soorranno looso loonseemmoha ikkirooti hee’ranke waaga afidhannohu yaatenni sokkasi sayisino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Ella 20, 2016 M.D
