Itophiyu noose mannu loosinonna kalaqamu jirosenni kalqete afantanno gobbuwanni doorantanno daa’’ataanote iillo ikkitino gobbuwanni mittete. Noose jiro garunni agarooshshe assanna awuutatenni latisatenni wolootta gobbuwara egensiisanna handaarunni afi’ra hasiissanno horo kayinni agarranni garinni afidhanni nookkiti xawoho.
Muli yanna kawa daa’’attote handaarira gobboomu deerrinni jawa illacha tunge latisate loossa hala’laduni loonsanni hee’noonni. Mootommano baxxino illacha tugge daa’’attote handaara halashshitanninna latissanni nooha ikkanna; hallanyootuno uminsa qeecha fultanni afantanno.
Daa’’attote jiro latisate loosi mootimmanniha calla ikkikkinni roorenkanni hallanyu bissaha ikka hasiissannota kullanni.
Baxxinohunni, base basente ijaarreenna owaantete fano ikkitinori daa’’attote iillo handaaru lophora jawa qeecha afidhino.
Gobbankera xaa yannara mootimmatenni babbaxxitino qooxeessubbara jajjabba daa’’attote iillo pirojektubba ijaarranni owaantete fano assinanni hee’noonni.
Hallanyootuno handaara latisate hala’ladunni bobbakkanni afantannoha ikkanna; tenne lamala Woganna Turizimete gafinkennino Sidaamu qoqqowira Soojjaati Sidaami Zoonera Bansi woradira afantannota hallanyunni loosantinota daa’’attote base la’neemmo.
Gata Faarmi Looje yaamantanno. Looje Sidaamu qoqqowi qaru quchumi Hawaasinni 140 kiilomeetire xeertinyira Bansi woradira Shantaweenne olliira afantanno. Daayye Bansa Buna Gobbaydi dikkora Soyaate hallanyu maamarinni ijaarantino Loojeeti. Maamarunnihu Bansa Daayye sini loosu harisaanchi kalaa Alaazaar Tunne Looje lainohunni xawisanni; Gata Faarmi Looje 61 hekitaare baatto aana roorenkanni kalaqamu Buna latinsanniwa ikkanna; giddoseenni babbaxxitinoti ha’nura ikkitino haqqeno giddoseenni afantannota kulanno. Maamaru kalaqamu Buna laashshanni gobbate giddonna gobbaydi dikkora xaaddotenni soyaannoho. Buna laashshate looso calla ikkikkinni kalaqamu nyammo afi’rino Buna umisinni qixxeessanno.
Gata Faarmi Looje 1999M.D Bunanna woloottano kalaqamu jiro latisa yine qooxeessa latisa hananfoonni. Kalaqamu Bunanna qooxeessaho kalaqamu jiro daa’’atate gobbaydinni ikko gobbate giddonni dagganno wosinnara fooliishhsi’ratenna gangalatate injiitanno garinni 2011M.D hananfe tayxe dirinni ijaarsha gunde owaantete qixxeessinoonni yaanno.
Looje xaphoomunni 61 hekitaare baatto aana afantanno. Giddoseenni kalaqamu Buna, Weese, babbaxxitino kalaqamu haqqe, xaginaateho ikkitanno mu’ro, foonchu, addi addi dubbu saadanna cea heedhannonna lowontanni maala’lisanno baychooti. Seeda dirra kiirsiissinoti kalaqamu haqqe xaa geeshsha agarooshshe assineenna noota la’’a dandiinanni.
Kalaa Alaazaari xawishshi garinni; Loojete giddo qooxeessu dagoomi xaginaateho horoonsi’rannoti babbaxxitino mu’ro afantanno. Gata Faarmi Looje xaa yannara diru dirunkunni kalaqamu Bunu chigginye qixxeessatenni qooxeessu dagoomira baatooshshiweelo tuqissanno. Sai diro 5 miliyoone ale Birra fulo assatenni 110 kume kalaqamu Bunu chigginye qixxeessine tuqinsaoonniha ikkanna; tayxe dirinnino 500 kume Bunu chigginye tuqisate qixxeessinanni hee’noonni. Wole kayinni, Bunaho caaleho ikkitannota 50 kume haqqete chigginye qixxeessinanni hee’noonni.
Looje, Ikko-Turizimete handaarinni qooxeessaho kalaqamu agarooshshira jawa qeecha afidhinote. Addintanni daa’’atannote wodana goshshooshshanno garinni latinsoonni. Gata Faarmi Looje qooxeessu dagoomi kalaqamu jiro agarooshshe assinanni gara dancha rosicho afi’rannowaati.
Looje aananno 2017M.D daa’’ataanote hala’lado owaante aa dandiitanno garinni ijaarre qixxeessinoonni. Kiirotenni 20 daallasa amaddinoha ikkanna; wo’munni wo’ma owaante aa hanaffanno yannara daa’’ataano kaaffete, Restoraantenna wolootta hasiissanno owaante afidhanno garinni gatinore wonshinanni hee’noonni. Soojjaati Sidaami zoone qara quchumi Bansa Daayye quchumira mule afantanno Looje ikkasenni daa’’ataano yannate geeshsha hasidhannore quchumunni afi’ra dandiitannota kalaa Alaazaari xawisanno.
Loojete xaa yannara uurrinshunni 6 qansootira loosu kaayyo kalanqoonniha ikkanna; qarunni Buna hala’ladunni latinsanni qixxeessinanniwa ikkasinni 500 ale ikkitanni qansootira yannate geeshshi looso kalanqoonni.
Gata Faarmi Looje wo’munni wo’ma daa’’ataanote owaante aa hanaffanno yannara kayinni 30 ikkitanno qansootira uurrinshunni loosu kaayyo kalaqate mixi’noonnita kalaa Alaazaari coyi’ranno. Looje daa’’attote handaarinni assitanni noo qixxaawonna albillicho loossa lainohunni Sidaamu qoqqowi Woga Turizimenna Ispoortete Biiro widoonnino amaalenna harunso assinannisata kayisanno.
Gata Faarmi Looje safantu yannara Gibrinnu handaarinni kalaqamu Buna laashshate illachinsheenna ikkirono xaa yannara kayinni daa’’attote (Turizimete) hattono Hoteelete handaarinni ledo xaaddanno garinni ijaarroonni.
Daa’’attote iillo halashshanna latisa dandiiniro handaarunni afi’nanni eo lossi’rateno ledote haammatu qansootira loosu kaayyo kalaqantannota ammannanni.
Daa’’attote handaari gobba nooseha gobbaydi woxu soorro anje qarra tirateno jawa qeecha afi’rino. Konni albaanni wo’naalloonnikkire daa’’attote iillo latisatenni qooxeessu dagoomira safote latishshi hala’lanno gede hattono loosu kaayyo kalaqa ragaanni haammata loossa loosantanni no.
Handaaru owaatamaano woy daa’’ataano illachishinoha ikkiro woyyaabbinote owaante aatenni hasiissanno eono hegeraamo ikkino garinni afi’ra dandiinanni.
Mootimmatenni ikko hallanyunni ijaarantanni woy lattanni nooti daa’’attote iillo base qooxeessu dagoomiha ha’nura budenna balchooma hattono angate ogimmanni loonsoonnire egensiisatenna leellishateno dandiisiissanno.
Yannite ikkitinore daa’’ataano fooliishshidhannonna keeshshitanno base qixxeessanna latisa dandiiniro daa’’ataanote keeshshono seedisa dandiinanni.
Daa’’attote (Turizimete) pirojektubba halashsha hala’lado horo afi’rinoha ikkasinni xaa yannara handaara halashshatenna lossate amandoonni illachi jawaachinshanniho.
Konni ragaanni, Gata Faarmi Looje daa’’attote handaara halashshatenna loossate assitanni noo millimillo naandannite. Albillichono handaaru lophora jawa qeecha fula dandiitannota ikkasenni daa’’anto! Handaara jawaachishate qeechanke fullo!
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Ella 13, 2016 M.D
