Shiilote jironni duree’mino qoqqowooti. Ikkollana, handaarunni hasiissanno eo afi’rikkinni keeshshino; Benishaangul Gumuzete qoqqowi. Qoqqowu xaa yannara noosiha kalaqamu jiro latisatenni lophote harinsho aana afamanno. Sai gashshooti yannara wolootta qoqqowubba gede duuchu handaarinni gobboomu hajubbara beeqqaancho ikkikkinni keeshshino qoqqowooti. Babbaxxitino kalaqamu jironni lata dandaanni poletiku laooshshi kalaqino hekkonni latikkinni keeshshirono xa kayinni gobboomu deerrinni daggino soorronni illacha afi’re noosi jiro latisa hanafino.
Kalaqamu shiilonna gibrinnu handaari jironni duree’masinnino sae bayiriidi Abbayi kofatto afantannowaati. Abbayi kofatto Itophiyu miinja hasi’nanni garinni lossitanno yine agarrannita ikkasenni qoqqowuno albillicho jawa miinju dhuki mereersha ikkannota hendanni. Qoqqowu xaa yannara amadinota lophote harinsho lainohunni pirezidaantichu Ashaadile Haseni qixxaawote kifilenke ledo keeshsho asse kayisino hedubba aananno garinni shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Qoqqoqoho soorrote kawa duuchu handaarinni daggino soorro hiittoonni xawisatto?
Kalaa Ashaadili:- Gobboomu deerrinni soorro daggu kawa qoqqowinkera daggino soorro addintanni jawa tiro afidhinote. IHADG gashshooti yannara ikko albaannino illacha uynoonnikki qooxeessaatinkanni. Mootimmatewiinni xeertidhe keeshshitino dagaatinkanni. Xeertowa noo qooxeessa ikkasinni duumbara gatinoho yine la’nannihonkanni. Dagano budillaancho hedonna loosi’rate hayyo giddooti keeshshitinohu. Konne laooshshe soorreemmo yaannohunni 1983M.D biilloonye amadinohu IHADG gashshootino qoqqowu daga roorenkanni lawashshi yiinoha ikkeeti sainohu. Roorenkanni xiiwe “halamaancho uurrinsha” yaanno su’ma uynonke gashshooteetinkanni.
Soorrote geeshshano “halamaano uurrinsha” yaanno su’miniiti. Qoqqowu daga wolootta Itophiyu daga gede gobboomu hajora beeqqaano ikkitukkinni keeshshitanno gede assinoonnitenkanni.
Soorrote kawa kayinni albaanni hasiisannokki garinni horrantino baatto qolsiisatenni latissanno dureeyyera uyneenna haammata dureeyye latissanni afantanno. Qoqqowuno soorrote kawa mitticho gobbate bisi gede kiirreenna afansha afi’re beeqqaancho ikkanni afamanno. Benishaanguli gumuzete daga Itophiyimma macciishshantinonsahu tenne yannaraati. Qoqqowu daga garunni umose gashsha hanaffinohu soorrote kawaati. Itophiyimma kalanqanni hee’noonnihuno soorro daggu kawaati. Qoqqowu daga umise jiro garunni gashshanna horoonsi’ra hanaffinohu soorrote gedensaanniiti. Bayiriidi seeri aana worroonni qoosso garunni horoonsi’ra dandiinoommohu soorrote gedensaanniiti.
Qoqqowinke tenne yannara umisinni sae gobboomu deerrinni Federaalete mootimma duuchu handaari seyoora iillitanno gede umisi qeecha fulanni afamanno. Benishaangul gumuzete qoqqowinna daga gede gobboomu deerrinni daggino soorro jawa tironna baycho uynannite. Qoqqowu daga addanka Itophiyu qansootaati yitanno ammano galtannonsa gede; gobboomu hajo beeqqaanchimmanna muro saysate annimma buuxantinohu soorrote kawa ikkasinni shotu garinni la’nannita dikkitino.
Bakkalcho:- Miinju ragaanni daggino soorro hiittoonni xawisa dandiinannite?
Kalaa Ashaadili:- Soorrote wolqa mootimmate biilloonye amaddu yannara miinju lophonna horoonshi taalanno gede hasidhannonkanni. Konni kaiminni, baalunku taalo lophanno kaayyo qoqqowubbate uytino. Afi’noommo kaayyo horoonsi’ne loonsanninna latinsanni; woloottu anga la’ne heeratenni fulle laashshaanchimmate widira reekkammanni hee’noommo.
Anfinte gede qoqqowinkera loosanna laashsha dandiinanniti hala’lado baatto no. xaphoomunni Irshu loosira injiitannoti 3.5 miliyoone hekitaare baatto no. kuni yaa, haammata Afriku gobbuwara nookki baattote dhukaati. Konniicho kayinni mittichu qoqqowira noo jawa dhukaati. Tenne baattote jironke garunni horoonsi’ne loosu giddora e’noommoro gobbatennino sae gobbaydi gobbuwara ikkannore laashsha dandiineemmo.
Xaa yannara haammata dureeyye Investimentetenni baatto adhite loosu giddora e’anni afantanno. Loosi’rate dandiisiisannonsa woxeno Baanketenni adhitanni afantanno. Xaa geeshsha 900 hekitaare ale baatto adhitino. Xaa yannara 1.1 miliyoone hekitaare ale baatto lattanni no. Konni albaanni Qamade laashshinanni qooxeessubba bande haaru garinni Qamade laashsha hananfoommo. Loosidhe galtinorira konni albaanni gibrinnu waaco boode shiqinshanninkanni; xaa yannara kayinni loosidhe galtinori loosidhino baattonsa bikki garinni hasiissanno waaco afidhanni no. Kageeshshi dhuki noosi qoqqowi soorrote albaanni 700 kume hekitaare ale baatto laashshe diegenninonkanni. Soorrote gedensaanni kayinni 1 miliyoone hekitaare ale baatto loosidhe galtinorinni calla lattino. Kuni shotu garinni la’nanni looso dikkino; konni garinni sufiro qoqqowu albillicho gobbate gede latishsha halashshinanniwa ikkate kaayyosi hala’ladote.
Bakkalcho:- Industirete handaarinni hananfoonni loossa no?
Kalaa Ashaadili:- Konni handaarinni jawu dhuki heereennanni diloosamino. Leemmichu faabriki, shiilote ragaanni Imneberedetenna labbannori ledo xaaddanno handaarranni loosu giddora e’nanni hee’noonni. Bulleetenna wolootta faabrikkano loosu giddora e’e laashshitanni afantanno. Jawa looso loosa dandiinanni ga’labbote qarri korkaatinni hasi’noonni garinni loosa didandiinoonni. Gibrinnunna woloottano babbaxxitino Investimentete handaarranni 900 ale dureeyye fajjo adhite looso hanafate hasidhurono ga’labbote qarri kaiminni looso hanaffukkinni keeshshiturono xaa yannara ga’labbo ge’anno gede assa dandiinoonni kaiminni loosu widira e’anni afantanno.
Bakkalcho:- Qoqqowoho shiilote jiro hiikko garinni horoonsidhinanni heedhinoonni?
Kalaa Ashaadili:- Xiinxallotenni iillinoonnikkire agurranna, qoqqowinke duuchunkunni roore kalaqamu shiilote jironni duree’minoho. Tini jiro kisantanno gede soorro daggara albaanni noo gashshooti dihasi’rannonkanni. Tenne kalaqamu jiro horoonsi’nanni hayyono ikko seeru hanqafo difushshinoonninkanni. Tenne yannara kayinni shiilote jiro horoonsi’ra hananfoommo. Handaarunni afi’neemmo eo Federaaleteno eessa hananfoommo. Lawishshaho, 2013M.D 30 kuntaala woy 3000 kiilogiraame; 2014M.D kayinni 2 kumenna 300 kiilogiraame Culka Gobboomu Baankera eo assinoonni. Kuni babbaxxitino doogganni shiqinshanniha lendikkinni maammarratenni tantanantino wedelli widoonni shiqinshanniho.
Xaa yannara wedellu maamarratenni tantanante loosu giddora e’inoha ikkanna; luphiimu garinni horaameeyye ikkitanni afantanno. Loossate hayyonsano budillaancho hayyonni yannitte hayyo widira reekkantanno assinanni hee’noonni. Soorrote kawa 300 ale kaameella hidhitino wedella noo qooxeessa kaysa dandiinanni. Kumruki qooxeessira calla 80 ale kaameella hidhite loosu aana afantanno wedelli no. Sherqolle qooxeessira sa’u shoolenna onte dirrara albaanni mitticho shalleette nafa dinoonkanni. Xaa yannara xexxerrisunna kaameella haammatate. Wolootta qooxeessubbarano babbaxxitino shiilote handaarranni dagoomu horaameeyye ikkanni afamanno. Kuri baalunkura kayinni korkaatu shiilote handaarinni hala’lado loossa hananfoonni daafira daggino soorronna gumaati.
Kunino shiilote handaari goofanni harannoha ikkasinni dureeyye calla laashshite eo afidhe agurte hadhannoha ikkikkinni qooxeessu dagoomino horaameeyye ikkatenni miinju dhukansa lossi’ranno gede hasiisannohuraati. Qoqqowoho baxxinohunni, xaa yannara quchummate woxu suuqo bude assi’nanni hee’noonni. Miliyoonnatenni kiirranni woxe Baankete suuqi’ra calla ikkikkinni hasiisannota ammanino dagoomi kalaqamino. Kuni duuchu ikka dandiinohu kayinni Federaaletenni hanafe deerru deerrunkunni noo gashshooti shiilote handaarinni dagoomu heeshsho soorranno dhuki noota ammanneenna loonsanni hee’noonnihuraati.
Bakkalcho:- Dagoomitte handaarranni daggino soorro hiittoonni xawisatto?
Kalaa Ashaadili:- Rosu handaarinni la’nummoro qoqqowoho soorrote kawa rosu handaari hala’lino. Iillono luphiimu garinni lexxitino. Rosu isilanchimma buuxisiisateno loonsanni hee’noonni. Xaa yannara duuchunku qooxeessira umi dirimi rosi minna no. Layinki dirimi rosi minnano daga mereersitino qooxeessubbara ijaarroonni. “Roso Ilamate” yaanno adawarshinni gobboomu deerrinni hananfoonni millimillonni loonsanni hee’noommo. Rosu minna giddo rosaanote sagale shiqishate pirogiraameno hanafantino. Rosaano galtanni rossanno rosi minnano ijaarranni hee’noonni. Rosu handaarinni woyyaawa guma la’nanni hee’noommo.
Fayyimmate handaarinnino soorro daggino. Soorrote albaanni dhibba gargarate harinshora calla illachinshanninkanni. Xaa yannara kayinni fayyimmate poolisenke gargarooshshe calla ikkikkinni hasiisanno garinni xagisate harinsho ragaannino woyyaambe daggino.
Qoqqowinkera xaa yannara 5 umi deerri Hospitaalla ijaarranni hee’noonniha ikkanna; haammata fayyimmate mereershubbanna keellubba ijaarantanni no. albaanni nooreno dhukansa kaajjinshanni hee’noonni. Shekkeerete dhibbanna taraawo gargarate loosino kaajje sufino. Fayyimmate wowe iillo ragaanni dagooma horaameeyye assinanni hee’noonni.
Daa’’attote (Turizimete) handaarinnino wayi jiro hala’lado noonke daafira illachunni loonsanni hee’noommo. Bayiriidi Abbayi kofatto qooxeessira haammata latishshu loossa loosantanni no. Albillichono jawa quchuma ijaarranni yine agarranni. Albiri gashshootu minnano noowa ikkasinni garunni agarooshshe assinanni hee’noonni. Tini jiro daa’’attote owaantera hossanno gede assinanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Safote latishhsi handaarinni loosantino loossa nooro xawisinke.
Kalaa Ashaadili:- Quchumu giddo 1.1 biliyoone birrinni baajeette gaamatenni kolishsho doogo loonsanni hee’noonni. Soorrote albaanni xiinxallo assinikkinni ijaarshu looso hananfoonniti Istaadeeme wirro xiinxallo assineenna kalqoomu deerra wonshitino garinni ijaarranni hee’noonni. Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimedi “Ledamate” maxaafinni afi`noonni 300 miliyoone Birri eonni quchuminkera yannitte Muuziyeeme ijaarranni hee’noonni.
Heeshshote ooltonna jajjaho baantanni kaasi shetto ganinoha ikkirono xaa geeshsha safote latishshi loossa sufino garinni loonsanni hee’noommo.
Keeru booraambe kalaqanturono latishshinke digufi’rino. Federaalete mootimmanni hanafanturono gufidhe keeshshitinoti haammata dooggate loossa wirro hanafantanno gede assinanni hee’noommo. Rosu minna, Hospitaalla wkl lainohunni hala’ladunni loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Haanju harumi loossa qoqqowoho soorro abbitino yite hedatto?
Kalaa Ashaadili:- Haanju harumi loossa lainohunni illachunni loonsanni hee’noommo. Haanja miinja (Green Economy) ijaarranni hee’noommo. Diru giddo mereerimunni 50 miliyoone haqqu chigginye kaanseemmo. Eote bue ikkitinore Mango, Abukaado labbinore kaansanni hee’noommo. Qoqqowoho shoole quchumu gashshootta no. Baalanta quchumma co’itte assatenna biifisate loossa sufino garinni gumullanni hee’noommo. Loonsoommo bikkinnino gummaamma ikkinanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Maatete jireenya buuxisiisate ragaanni hananfoonni loossa no?
Kalaa Ashaadili:- Eewanni, lawishshaho ikkitanno loossa loosantino. Qoqqowinkera Asoosu quchumira duuchanka mereersitinonna lawishsha ikkitanno loossa gumulantino. Ijaarroonnihuno qoqqowu pirezidaantichi borro mini irkonna harunsonniiti. Irkonna harunsote loosi kaajje sufanni no.
Heeshshote oolto ga’labbisate akkimale waagu lexxo gargaratenna qorqorate loosira qoteho teessaano hasiissanno sagale afidhanno gede wo’naalsha assinanni hee’noonni. Lukkuwa, Quuphe, Malawo, Burbuxxa wkl dikkote shiqinshanni hee’noonni. Dikko ga’labbisate loossa loonsanni hee’noonni; soorrono la’noonni.
Handaarunni hallanya dureeyyeno karsantanno gede assinanni hee’noonni. Woloottuno, baadiyyetenna quchummate handaarunni bobbakkanno gede assinanni hee’noonni. 25 kume mittu barri caacurre amadanno mereersha ijaarranni hee’noonni. Maatete jireenyi loossa biso ikkinohu Qulxu’mete latishshi loosinni baxxinohunni Abbayi kofatto qooxeessira mannu loosino Garbira Qulxu’me latisate loosi danchu garinni gumulamanni no.
Wedellu tantanantanni loosidhanni afantanno. Qulxu’mete latishshi handaarinni wedellu bobbakke amaddino loossanni handaaru dikko ga’labbisate loosinni woyyaambe daggino.
Bakkalcho:- Xaa yannara qoqqowoho keerunna ga’labbote loossa hiittoonni xawisa dandiinannite?
Kalaa Ashaadili:- Gobboomu deerrinni daggino soorro hoodhise horonke gattanno yaannohunni koffi yitinonna ola kayisateno wo’naaltino bissa noonkanni. Kuri wolqubba kalaqqino shettonni qoqqowoho keeru booraawe keeshshinoti qangannite. Ikkollana, jawa kakkalote waaga baanteenna xaa yannara keeru dayno. Xaa yannara hiittenneno qoqqowu qooxeessubbara keeraatunni millisa dandiinanni. Qarru noohu dannunni xaandani qoqqowubba ledo xaadate ragaanniiti. Dannunni xaandanni qoqqowubbara xaa geeshsha hunote wolqubba millimillo no. Asoosunni Bahirdaare; Bahirdaaretenni Addis Ababa hodhate assinanni millimillo ragaanni qarrubba no.
Dannunni xaandanni qoqqowubbara kalaqamannohu ga’labbote qarri qoqqowinke latishshu loossa aanano jiffa kalaqanni no. Ikkollana, baalunkuri muli yanna giddo mala afi’ranno yee hedeemmo. Xaa geeshsha Federaalete mootimma qoqqowu mootimmanni ledo ikkatenni loossanni afantanno. Bareedda gargarooshshu olantonkenni ledo qinaawatenni ga’labbo agarsiisate loonsanni hee’noommo. Koffi yite dubbo e’inorinna qachu gobbuwa hadhu gedensaanni badhe wodhite gobbansa qassanni keeshshitino wolquwa ledo hasaambe sumuu yaatenni latishshu widira higganno gede assinoommo. Assinoonni sumimmennino 90% ale ikkitannori ammantinonna badooshhsu noonsa korkaattanni dubbo e’inori keeraatu doogonni dagoomu ledo karsante latishshu loossa loossanni afantanno.
Tini jawa seyooti yee adheemmo. Wolootta qachu gobbuwanni ledo dannunni xaandeemmoha ikkasinni qoqqowu seeda yannara ga’labbote qarri giddo keeshshasinni lowontanni gawajjammoommo. Xaa yannara kayinni keeru no. dannunni xaandeemmohu Oromiyu qoqqowino lowontanni kaa’lanninke afamanno. Amaaru qoqqowi widoonni noo qarra tirateno qoqqowu mootimma massagaano ledo halamme loonsanni hee’noommo. Insa irkono jawate.
Qarrubba sufino garinni tirateno Oromiyu, Gaambeellu, Benishaanguli qoqqwubba gutunni borrote mine tantanatenni loonsanni hee’noommo. Gutunni keerenna ga’labbo geisate hende sumuu yine loonsanni hee’noommo. Kalqamanno qarri baalunkunniha ikkinota ammanne gutunni tirateeti raga worre loonsanni hee’noommohu.
Gobboomu deerrinni ikko qoqqowu deerrinni ninkeno shettote giddo tugginonkeri baca ga’labbote qarrubba xaaddinonke. Ikkollana, jifote giddo hee’nenni Jireenya buuxisiisate dandiinoommo. Jireenyu mootimma qarrubba, jiffa kaayyote widdira soorra dandiitannota ikkasenni hakkuri jiffa baala sa’neeti techo afi’noommo gumira iillinoommohu.
Bakkalcho:- Qoqqowoho qansootaho loosu kaayyo kalaqate ragaanni loosaminore xawisinke.
Kalaa Ashaadili:- Qoqqowinkera babbaxxitino loossate handaarranni xaa yannara 34 kumi ale ikkitanno dagoomu bissara loosu kaayyo kalanqoommo. Horonsi’raanono uminsanni sa’e woloottaho iilla dandiitino. Soorrote kawa gorsu latishshi loosira uynoonni illachinni 11 gorsu latishshi pirojektubba ijaarroonni. Kuri mereerinni lamala manaaddate. Kuri gorsu pirojektubbanni diru giddo saseenge laashsha hananfoonni. Xaa yannara kaa’lo agadhatenni fulte laashshate widira reekkama dandiitinore loosidhe galtino daga kalanqoonni. Sunkuruuta, Dinnicha, Badalanna wkl labbinore gorsunni laashshinanni hee’noonni. Konne handaara halashshate loosira illacha tungoommo. Keerunna ga’labbote loossanke agarranni garinni guma abba dandiituro harancho yanna giddo hasi’noommo Jireenyiwa iilla dandiineemmo. Meessaneete dandatennino sa’ne wolootahono ikka dandiineemmo; Jireenya buuxisiisatenni agarranninke qeecha garunni fulleemmo yee ammaneemmo.
Bakkalcho:- Ledonke keeshshite oottonke xawishshira galanteemmo.
Kalaa Ashaadili:- Anino qoqqowinke geeshsha daggine hasaawissinoonnie daafira wodaninni galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Ella 13, 2016 M.D
