Muli dirra kawa Itophiyaho turizimetenna wosina adhate handaarinni hexxo uyitanno soorro borreessantanni afantannota fultanno mashalaqquwa leellishshanno. Baxxinohunni turizimete iillote latishshinni gumulantanni noo loossa handaara kaayyo danchu garinni woyyeessitannota ammannanni.
Konnira mootimma handaaraho seeru woyyaambe assate handaaraho tungoonni illacha garunni leellishshino mitto xawishshaati. Wosina adhate widoonnino ikkiro hattonni hoteelete, wosina adhatenna labbino owaantuwa handaarra aana borreessantanni noo gumma shiima dirra giddo gobba kaqoomu turizimete dikko aana noose qeecha ikkadu garinni beeqqitanno gede safo tugganno yine adha dandiinanni. Wo’mante gobbara beeddakkote deerri noonsa hoteella hala’lansa, daa’’atote basera owaante uyitanno Loojja, Rizortuwanna turizimete laalchi shiqishaano hala’litanni daansa konnira lawishshu gede kaysa dandiinanni.
Turizimenna wosina adhate handaari Itophiyu noose kisantinokki jiro bikkinni woyaawe guma leellishanno gede aleenni xawinsoonni gumma calla ikkado di ikkitino. Handaaraho qajeeltinota mannu wolqa islanchimmatennino ikko batinyunni shiqisha hasiissanno. Konnira kayinni turizimete qajeelshi uurrinshuwa yawo adhitanno.
Islanchimmate hajo noo gedeenni heedheennanni jawiidi rosu uurrinshuwa, Poolitekniketenna wolootu hallanyunna mootimmate qajeelshu uurrinshwara haammata turizimetenna wosina adhate handaarri ogeeyye fultanni afantanno. Kunino safote latishshi gatamarshi, egensiisatenna dikkote latishshi, hattono seeru woyyaambe ledo ledante bikkaancho agadhitino lopho dagganno gede heellicho ikkatenni owaattanno. Handaara qajeeltinokki woyi qajeeltino yinoonni islanchimma afidhinokki wolqanni tantana mare nookkiha kaameela oofate gede kiirranni. Konni korkaatinni qajeeltinotinna rossinoti mannu wolqa handaaraho badhete miqichooti.
Turizimetenna daa’’atisiisate handaarinni kalaqira hasiissanno qajeeltino mannu wolqa hendanni woyte 50 dirra ale ogeeyye ikkadda assatenni industirete widira karsiisatenni afantannoti turizimete qajeelshi inistituute ka’’ase digattannote. Tini mootimmanniti qaleelshu uurrinsha muli yanna kawa mootimsmatenni baxxitino sokko adhite loossanni afantanno. Baxxinohunni wosina adhatenna turizimete handaari aana bobbakkannore loosunni, hedotenna ogimma xa’manno akatooma uddidhinore ikkadda ogeeyye kalaqate yawono uyinoonnise. Tenne yawo fulate widoonnino illacha tunge loonsanni hee’noonni. 2016 baajeetete dirinni sa’u honse aganna giddo gumulantino loossa konnira xawishsha ikkitanno.
Inistituutete dagatenna kalqoomu xaadooshshi dayirektercho dukko Asteer Tekleti inistituute uyinoonnise sokko garinni honse aganna giddo borreessiissino guma lainohunni xawissanni; qajeelshu uurrinsha mootimma uyitinose sokko gumultanni afantanno. Tungoonnise sokko mereerinni rosunna qajeelshu mittoho. Wolu xiinxallotenna buuxote hattono amaalete loosonna dagoomu hanqafo owaanteeti.
Tini baala yawo turizimetenna daa’’atisiisate handaari aana ikkadonna akatooma uddidhinore mannu wolqa kalaqate loossanni afantannota dukko Asteeri coyidhanno. Inistituute qajeelsha uurrinshunni, hashshinna barri qixxaawonni, lamalate jeefonna babbaxxitino uurrinshuwa ledo ikkatenni ogimmansa lossidhara hasidhanno losaasinera uyitanni afantannota qummeessitino.
Dayirektercho amandoonni baajeetete dirinni uurrinsha turizimetenna wosina adhate handaarinni addi addi ogimmanni qajeelsha aate hedde sa’u dirranni woyyaawino garinni qajeelaanote kiiro lossitinota coyidhanno. Konninnino hoteeletenna turizimete gashshootinni barritenni umi digrenni, rosiisa hanaffinota xawissino. Qajeelaano haa’rate bikka lossate rosaano tekniketenna ogimmate qajeelshuwa aana hasatto leellishshe e’anno gede huwanyo kalaqatenna kakkayisate loossa gumultinota xawissanno. Konninnino noo bikkantino basera 720 ikkitannore haaruudde qajeelaano haadhinota egensiissino.
Dukko Asteeri xawishshi garinni; handaaraho noo industirra ledo hasaawa assatenna qajeelshu hasattonsa hedote giddo wortino qajeelshuwa uyinoonni. Konni alba noori mite mite qajeelshuwa xaadooshshu noonsakkire ikkansa assinoonni xiinxallonni huwatte konni aana woyyaambe assine hasatto kaima assino qajeelsha aa hanaffino. Konninnino sumimmetenni ogimmate handaari aana digretenna deerrunni dikko hedote giddo wortino xiinxallo assineeti qajeelsha hananfoonnihu. Handaaraho qajeeltino ogeeyye hasidhanno industirra hala’ladunni kalaqantanni afantanno.
Turizimete qajeelshi uurrinsha qajeelaano 70 anga xibbuunni ikkanno qajeelsha loosunni qajeelsitannota dayirektercho coyidhanno. Konni alba ogeeyye qaxartanno industirra islanchimmate ledo amadaminohunni qarru noota uurrinshaho egensiissinota kayisse; hakkonne qarra tirate loonsoonnita coyidhino. Qajeelsate hayyo woyyeessatenni rosaano rossino goli hedo rosu aana calla loosunni rosiisidhanno gede dandiissanno sumimme industirrate ledo assatenni islachimmate aana kalaqantino foonqe wonshate loonsanni hee’noonnita xawissino. Sa’u honse aganna giddo tini harinsho dancha soorro borreessiissinota qummeessitino.
“1400 ikkitannori layinkinna sayikki diri rosaano 98 hoteelenna turzimete uurrinshuwa giddo loosu rosicho assitanni afantanno” yitinnoti dayirektercho; rosaano kifilete giddo borrotenni rossinore loosu widira soorrate dandiisanno rosicho ikkadu garinni adhitanni afantanno. Industirrano qajeelaanote guma inistituutete ledo wonshitanni afantannota huwachishshino. Baxxinohunni tayxe loosu rosichi qajeelshinni Sheraaten Addis, Hayle Graand, Hayaat Rejensinna Hilteni hoteellara haammata rosaano beeqqisiisansa coyidhanno. Konni garinni hallanyu handaari agarantannosi yawo fulanni afamannota xawissanno.
Dayirektercho turizimete qajeelshi inistituute uyinoonnise yawo mereerinni xiinxallonna buuxo assa mitte ikkitinota qummeessite; konninnino sa’u honse aganna giddo babbaxxitino handaarranni Onte xiinxallonna buuxo xawo assinoonnita egensiissino.
Dukko Asteeri xawishshi garinni; umiti Woraabe Yuniversite ledo halamatenni Silxe zoone budu sagale aana loonsoonni xiinxallooti. Layinkiti kayinni handaarunnita mannu wolqa bobbaasa lainohunni ikkanna sayikki, xiinxallo rosu uurrinshuwanni maassante fultino ogeeyyenni mageeshshiri industirete giddo afantannoro badate loonsoonni xiinxallooti. Shoolki xiinxallo tekniketenna ogimmate uurrinshuwa noonsa qeecha la’inota ikkitanna Ontikki xiinxallo qajeelshu harinsho aana inistituute teknolooje horonsirate aana noose dhuka lainohunni loosantinote. Aantino sase sase aganna giddo jeefantinokkiri inistituutete loossa jeefantannota ikkitannota ikkase dukko Asteeri coyidhanno. Onkoleessu agani giddono qajeeltino rosaano Industirete qaxaraano ledo xaadissanno bare harinsoonnita xawissino. Wolu qajeelshu uurrinsha diru dirunkunni harinsannitanna tayxe 11ki yannara harinsanniti turizimetenna daa’’atote lamala ikkitinota kayissino. Tenne qixxaawo aana baxxinohunni qoqqowubbate noore budu sagalla egensiisate illachishshino mixo hanqafantannota huwachishanno.
“Inistituute qajeelaano beeqqisiissinota dandoote heewo harissanno” yitinnoti dayirektercho; heewo afuu dandoo bikkitannota ikkase xawissanno. Qajeelshu uurrinsha Jermenete afoo, Arawete afoo, Ferensayetenna Ingilizete afoo rosiissannota qummeessite; rosaano noonsa dandoo leellishshannonna jawaattanno gede dandiisate heewo qixxeessa hasiissinota coyidhanno. Harinshono turizimetenna daa’’atote handaarira bobbakkanno ogeeyye afoo coyi’rate dandoonsa deerra badate kaayyo uyitannota huwachishshanno. Ledoteno hoteelete sagalenna koyishshu handaarinni qajeeltannorino labbanno ogimmate heewo assitannota xawissanno.
Inistituute xiinxallotenna buuxote handaarinni gumultinota ontenta xiinxallo attamotenni shiqishshannota xawissannoti dukko Asteeri; kunino jeefote fooliishsho aana gumulantanno lossa giddonni balaxote darga amaddannota coyidhanno. Xiinxallo dagoomaho heedhannonsa kaa’lo lainohunni tuqu xaadooshshuwara huwanyo kalaqate dandiissanno mixo gattino yannanni harinsannita qummeessitinno. Turizimete qajeelshi inistituute gumultanno loossa keennanni woyte mittu ministerete loosu mini loosinni ajjannokkire woyi roortinore ikkansa qummeessite, baxxinohunni ogimmatenna loosu aana illachishshino qajeelshuwa aatenni ogeeyye kalaqate widoonni luphiima guma borreessiissannota ikkase coyidhanno. Qajeelsha aate dandiissanno injoo afi’rate aana anje leeltannota qummeessite, konninni kainohunni noo hasatto bikkinni iillo halashsha dandiinoonnikkita xawissanno. Qajeelshu base injiitinotanna umiseta ikkitoommero konninni aleenni ikkino guma borreessiisa dandiinannita coyidhanno.
Inistituute muli yannanni umiseta qajeelshu base gatamadhate ogeeyyetenna amaalaano uurrinsha ledo sumimme assitinnota qummessitinoti dayirektercho; kuni harancho yanna giddo gumulama dandiiro noo foonqe gatinse turizimetenna wosina adhate handaarira ikkadda, akatoominsanni galatantino ogeeyye kalaqate, xiinxallote guma hala’ladunni fushshate hattono dagooma owaatate yawo fultannota huwachishshanno. Qajeelshunni qaddo ikkitinoti Genneti hoteele xaa yannara annimmase wole bissara reekkantinota kayisatenni; hatte basera wole gatamarsha gumula dandiinoonnikkita xawissanno. Konni korkaatinni wole doorsha horonsi’ne gatamarsha gumulate loossa hananfoonnita huwachishshanno.
Inistituute qajeelsitanno rosaano mereerinni roore kiiro (65%) amaddannori meyaa qajeelaano ikkansa dayirektercho xawisse; kunino seenneho jawa loosu kaayyo kalaqatenni turizimetenna koyishshu handaari aana hanqafaanchimmate bikkaanchi agaraminoha ikkanno gede qeechisi luphiima ikkanno gede assate dandiisinota coyidhino. Qarrubba tirranniti mitte doogo meento rosiisa ikkase kayisatenni dagoomitte xiiwo tirate assinanni sharro aana meentu qeechi luphiima ikkanno gede turizimetenna koyishshu handaari aana labbanno sharro kaajjinshe sunfannita dayirektercho ledde buuxissino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Ella 6, 2016 M.D
