Seyoote yinannihu woxunni,jirotenninna ijaaru aana ijaara lexxa calla dikkitino. Seyoo fayyimmate loosi aana ikkitanno woyite addintanni hagiirsiissanno. Mittu manchi xiwame uranni dayinohu oso’lanni fulanna la’’ate gobbaanni hagiirsiisannori nookka? Ki’nenkuranni.
Xaa yannara Wodanu dhibbi kalqoomu deerrinni lubbo shaatennino ikko lowo geeshsha akkimale ikkitino xisso mereerinni balaxotenni kullanniho. Xaginaatu lowo geeshsha qajeeltino ogeeyyenna luphiima woxe xa’mannoha ikkasi kayinni dhibbu jawimma huluullissannotanna akkimale assitanno. Dhibbu Itophiya labbino lophitanni noo gobbuwara iillishanno qarri “Bagu aana bakakka” yiisiisannoho.
Itophiyaho taraabbannokki xisso korkaatinni kalaqantanno reyoo lowo geeshsha lexxitino. Kuri giddonnino shaatenni afantanno xisso mereerinni mittu wodanu dhibbaati. Qarru hala’lenna rumuxxinoha ikke hee’reenna muli yanna geeshsha wodana dare xagisi’ra hasiissannonsari wodanu xissamaano ikkitinori Itophiyu daga xaginaate rahotenna islanchimmatenni afidhannoti wodanu xaginaati uurrinsha dinoonkanni.
Kuni akati huluullisinosihu gobbate baxillaanchi wodanu xagisaanchi dokter Fiqru Maaruhu, woloottu mannootinna uurrinshuwa ledo halamatenni wodana dare xagisate gobbaanni nooha wodanu xaginaate uyitannota “Addis wodanu xaginaati hospitaale” yaamantino uurrinsha uurrise dagasi owaata hanafi. Hospitaale uyitanno wodanu xaginaati (wodanu buuxo, xissamaancho harunsa, wodanu akkimale gana, ruukkitinore wodanu mundeete nigga halashsha…) haammata qansooti shetto gatisatenni lubbonsa woxxa dandiirono; wodanu xaginaatinni aleenni wodana dadhe xagisi’ra hasiisannonsa qansooti kiiro luphiima ikkasenni konne assoote gumultara dandiitannota xaginaatu uurrinsha uurrisa hasiissanno.
Konni garinni dokter Fiqru Maaruhu “Addis wodanu xaginaati Hospitaale” ledo halamatenni uurrisino “Taazma giddoyidi xissonna darre xagisate baxxino mereersha” 2004 M.D wodana darre xagisa hananfanni gede assino.
Mereershunnihu qaru loosu gumulshaanchi kalaa Aschaalew Alemaayyohu xawisanni; mereershu uurrahu qaru illachi wodana darre xagisate owaante gobbate giddo aatenni dhibbunni reyitanno qansooti lubbo gatisanna xaginaateho gobbayidi gobbuwa assinanni hodhishsha gatisatenni xagisi’raano tultaawatenni gatisate. Ikkollana mereershu looso hanafi yannara wodana darre xagisate ogimma qajeeltinori Itophiyu qansooti gobbate giddo nookki daafira wodana darre xagisirate owaante Siwidinetenni daggino ogeeyyenni uyinanninkanni. Kuri ogeeyye diru dirunkunni sasenna shoole marro Itophiya dagganni wodana dare xagisate xaginaate uyitino.
Tini owaante wodana dare xagisi’ra hasiissannonsa xissamaanora fooliishsho kalaqqinota ikkiturono; owaante hasidhanno qansooti kiiro luphiima ikkasenni wodana dare xagisatenni qajeeltinori Itophiyu xagisaano kalaqa lowo geeshsha hasiissanno. Siwidinetenni hodhitanni wodana darte xagisate owaante uyitanni keeshshitino ogeeyye darte xagisate gobbaanni Itophiyu ogeeyye handaaraho ikkadda ikkitanno gede egennotenna rosichu reekko looso gumultino.
Wodana dare xagisate xaginaate gobbayidi ogeeyyenni gumulate loosi Koroonu Vayirese horro gobbate kalaqantu yanna geeshsha suffe keeshshitino. Koroonu fayya horro gedensaanni wodana dare xagisi’rate owaante wo’munni wo’ma Itophiyu ogeeyyenni gumulama hanaffino.
Tini yanna Itophiyu dhaggete fooliishsho mereerinni mitte ikkite borreessantino. Lowo geeshsha sarraaqo ikkinohanna Itophiyu giddo Itophiyu ogeeyyenni gumulamanno yine hendoonnikkiha xaginaatu dana ikkadimmatenni gumula qansootaho hexxo, gobbate naaxxilleho. Hatte yannara xaginaatu ogeeyye kiiro lowo geeshsha shiima ikkiturono; wodana dare xagisate owaante gobbayidi gobbuwara rosse dagginori Itophiyu xagisaanootinkanni. Kuri ogeeyye egennonsa woloottu Itophiyu ogeeyyera beekkanni gumultinohu wodanu dare xagisate xaginaati xagisi’raanote, uurrinshatenna Itophiyu dagara jawa tiro afi’rino loosooti.
“Taazma” giddoyidi xissonna darre xaginsanni baxxino mereershi baalanka xaginaatu dana islanchimmatenni uyitanno uurrinsha ikkiturono; wodanu dare xagisate handaarinni uyinanni xaginaatenna borreessiissino guma, uurrinsha gobbate handaaraho balaxaanchonna callicho assitannosita loosu gumulshaanchi kalaa Aschaalewu xawisanno.
“Taazma Itophiyu giddo gumulantanno yine hendannikkire sarraaqo dare xagisate xaginaate umi yannara ikkadimmatenni gumulino. Wodana dare xagisate xaginaati Itophiyu ogeeyyenni calla gumulamanno gede assitino umikki uurrinshaati. Kuri xaginaatuwa Itophiya handaaraho Soojjaati Afriki deerrinni balaxaancho ikkanno gede dandiisatenni gobba naaxxisiissino; gobba gatissino. Eertirunni, Sudaanetenni, Somaaliyunna Jibutinni daggino qansootino mereersha dagge kuri xaginaatu owaante afidhino” yaatenni xawisanno.
“Taazma’ umikki yannara Itophiyu xagisaanonni garunni gumulamino wodanu dare xagisatenni wodanunna shambu loosonsa uurrisse wodanunni mannimmate widira massitannota jawiidi mundeete boombe soorrate, jawiidi wodanu mundeete boombe marro soorrate, wodananna shombo riqibbe loossanno maashine gobbaanni wodanu uurrinshu loososi loosanni hee’reennanni gumullanni wodanu mundeete nigi soorro, ‘Pulmonary Septal Defect Repair’ afantanno. Kuri xaginaatuwa Itophiyaho calla ikkikkinni soojjaati Afrikirano umikki yannara gumulantino sarraaqo wodana darre xagisate xaginaateeti.
Tini uurrinsha, wodana dare xagisate owaante hanaffu yannanni kayise gobbayidi ogeeyyenni 500 ale hattono gobba giddo ogeeyyenni kayinni 1200 ale ikkitanno qansootira wodana dare xagisate xaginaate uyitino. Gobba giddo ogeeyyenni wodanu dare xagisate owaante afidhino qansooti mereerinni 440 ikkitannori qaaqquulleho.
Wodana dare xagisatenni ledote woloottu giddoyidi xissonna dare xagisate handaarranni uyinoonninsa xaginaatinni kayinni 132 kume ale ikkitanno qansootira owaante uyitino. ‘Taazma” wodanu dare xagisate xaginaatuwa gobba giddo uyinanni gede assatenni qansootu gobbayidi gobbuwa hodhite xaginaateho fushshitannoha 15 Miliyoone doolaare ale gobbayidi soorro gatisa dandiinoonni.
Tenne uurrinshara xaa yannara 100 ali uurrinshu loosaasine nooha ikkanna; wodanu dare xagisate xaginaatuwa gobba giddo gumulatenni islancho xaginaate aatenna handaaraho qajeeltinoti mannu wolqa heedhanno gede jawaatatenni gobboomu kaa’lo assanni afamanno. Dirunni 400 ale dare xagisate owaante uyitanno. Itophiyu qansooti ogeeyye kiirono batisatenna dhukansa bowirsate dandiissanno loossa gumulate woloottu xaginaatunna rosu uurrinshuwa ledo sumuu yee malaatise woranni afamanno.
Mereershu xaginaatu loosinni ledote dagoomitte yawo fulate batinye loossa gumulino. Tenne widoonni rosunna fayyimmate handaarinni assino irko balaxotenni kullannireeti. Zewuditu Hospitaalera, Gonderete Yuniversite Hospitaaleranna Qullaawu Phaawuloosi Hospitaale Miliniyeeme xaginaatu kolleejera babbaxxinoha xaginaatu uduunne hattono dhukiweelootaho assinanni hurbaatu loosiranna owaante uyinanni uurrinshuwara woxu irko assino. Baxxinohunni Qullaawu Phaawuloosi xaginaatu kolleejera wodana darre xagisate owaante hananfanni gede luphi yino waaginni hirroonnita uddanonna shombo riqibbe loossanno maashine uyinoti qarunni kullara dandiinanni “Taazmu” danchummate loosooti. Konninni ledote rosa hasidhanni dhuka afidhinokki rosaanora rosu uduunne uyino. Mereershu gobboomu woshshatto aanano baqqi yitino beeqqo assanno.
kalaa Aschaalewu “mereershu wodana dare xagisate owaantenni ledote wolootta xaginaate aanno. Baalunku dani giddoyidi xisso xaginaate (Sukkaare, salto, nyogooretenna woloottu darre xagisate xaginaate baxxitino xagisaanonni aanno “ yaatenni qummeesse; wodanu xaginaate kayinni baxxino garinni uyinanni owaanteeti yiino. Isi yaatto garinni; islancho xaginaate aatenni, Itophiyu ogeeyye kalaqatenna gobbayidi xaginaatira fultannota gobbayidi soorro gatisatenni gummaamoho. Xissamaano gobbayidi gobbuwa hadhukkinni uminsa afiinni hasaabbanni, maatensa mereero heedhe uminsa manninni xagisidhanno woyte xagisiraanote, uurrinshahono ikko gobbate jawa tiro heedhanno.
“Taazima” bobbahino xaginaatu handaarranni, baxxinohunnino wodana darre xagisate xaginaati handaarinni, haammata guma borreessiisi yannara baalanti doogo injiitannota ikkiteenna dikkino. Mereershu Itophiyunna Itophiyu daga hexxo ikka dandiinohu xaaddannosi qarrubbanni qeelamikkiinni cincatenni hodhasinniiti.
Mootimma “Taazima”ho assinanni irko lainohunni, mootimmate irko mereershu loosira dhuka ikkitinota buuxisannohu qaru loosu harisaanchi; “Mootimma mereershu loossara irko assitanno. Wodana darre xaginsanni xaginaate gumullannihuno mootimma kuri waacubba addi fajjonni e`anno gede fajjasenniiti. Wodanu dhibbi kalqete aana taraabbannokkinna shaatennino qarunni kullanni xissuwa mereerinni mittoho. Mootimmano konne akata huwatatenni illacha uyte loossanni nooha ikkirono qarru hala`linyi kaiminni ledote illacha aanna wo`naalsha assa hasiissanno” yaatenni huwachishanno.
“Taazima” giddoyidi xissonna darre xaginsanni xaginaati addi mereershi gumulino gobba naaxxisanno xagisatenna danchummate loossara babbaxxitino bissawiinni galata baraa`rino; afanshshano afi`rino. Kuri mereerinnino IFDR xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (D/r) mereershu safaanchi dokter Fiqiru Maaruhura uyno afamishshanna galata umihunni kullanni.
Xaphoomu ministirchi Abiy 2014 M.D “xaginaatu Ogimma jawaante, shooshanqenna akatooma saeno meessinni roore wolootta balaxisiisa xa`mitanno ogimmaati. Gobbanke Itophiyu jirose dunte kalaqqannoti xaginaatu ogeeyye danchummatenni owaattannase la“a hexxo uyitanno. Atino xaginaatu loosokki gumulitto woyte egennokkinni daafurummo yiittokkinni baraasootto qeechiranna leellishootto shooshanqetenni wo`mitino owaantera wodaninni ikkino galati`ya iillohe!” yaatenni dokter Fiqrura galatasi shiqishino.
Wodana dare xagisatenni lawishshunninna gummaa’masinni kullannihu “Taazima” giddoyidi xissonna darre xaginsanni xaginaati addi mereershi, mereerimanna seeda yanna mixo amade kalqoomu deerrinni heewisamaancho ikkinonna islanchimmasi agarino xaginaate aa dandaanno uurrinsha ikkate jawaatanni afamanno. “Mereershu baalunku manni wodana darre xaginsanni xaginaatira gobbate giddonni fulannokki gedenna shetannokki gede assate mixo noosi. Mootimma xa`matenninna uminkenni assineemmo wo`naalshubbanni hala`lado base afiratenni xa noowinni roore kiiro noose xagisiraanora iillateno loosanni no. Ledotennino ikkado ogeeyye kalaqatenni wodana xagisa dandaannonna buuxote loossa gumulanno uurrinsha ijaarate geeshsha qaaffanno seeda yanna mixono noosi” yaatenni qaru loosu harisaanchi Kalaa Aschaalew Alemaayyehu “Taazima” albillichote mixo daafirano xawisino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Onkoleessa 29, 2016 M.D
