“Ayi coyi’ro noohu;ayi lasso shii’rinohu” yaanno maammaashshu. Keeru hoongi baatisiisara dandaanno hasiisannokki waagi daafira ninke Itophiyu daganni aleenni farci`rara dandaannohu no yaa didandiinanni. Keeru hoongi ledo amadisiisaminohunnidirrate giddo waaga baattinokki ilama dino yine coyi`rate dandiissanno dhagge giddo hee`noommo dagaati. Kuni caalu gede harunsannonke qarri techono ilama baca hasiisannokki waaga baattanno gede assanni afamanno.
Seeda dirrara hee`noommo buximatenna badhera gatankera qara korkaata assine adhinannihu kuni gobboomu keeru hoongi; albi yannara noonke luphi yitino egennote balaxaanchimmanni dirrisinonke; yanna yannatenni hatte gottimmara higate assineemmohu gobboomittete wo`naalshinna kakkaooshshu tiro noosi gumi hee`rannosikki gede assatenni hexxo mudhate giddo hee`neemmo gede gadachinonke.
Keeru hoongi qarranke garunni huwatate fajjo hooganke, qarrubbate ragaanni xawoho hasaawate bude kaajjisha hooganke, duuchunku aleenni babbaxxitino hasattubba taalo harisa dandiisanno dagoomittete poletiku bude kaajjishi`ra hooganke keeru daafira baca faarsinanni, baca keeru hoonginni baca hasiisannokki waaga baatate gadachinoonninke daga ikkinoommo.
Keeru daafira faarsinoonni;kiirotenni borreessinoonni,sirbinoonni. Amma’note uurrinshubba mitte mittenti keere sabbakkino. Ikkollana co’icha keere afi’rate bikkantino bissa kalaqqanno meessinsa hasatto korinni keeru xeerti’reenna Itophiyu lophotenninna
Mittu coy daafira hasaambanni mimmito macciishshate fajjaaleeyye ikka hoogankenni kainohunni seeda dirrara haaqee labbanno dhagge giddo keeshshinoommo. “Duumonna waajjo” yitanno cancishaanchimmate dhaggenni gobbansara hexxo ikkate jawaattanni noo ilama hasiissannokki kakkalooshshira tugino.
Mittu mittunku soorrote kakkaooshshi akkalunni woy yannate ledo qaaffannokki mishshammenna wolqa magansi`rate poletiku budinkenni sarraaqamanni, gobba gobbate gede soorrote kawa kiphote harinsho giddo bodhitanno gede, konninnino qansootu soorrote hexxonsa calla ikkikkinni mannihimmansa hasiisannokki garinni kakkalo assitanno gede gadachantino akati hala`ladunni leellino.
Muli yanna giddo bacu waaginni, baca ililleettenna hagiirrunni, baca hexxonni hananfoonniti gobboomittete soorro millimmo baca xeertinye hodhitukkinni labbino jifo giddo uwase, konninnino gobbate gede baalanti daganke baca hasiisannokki waaga baatate gadachantinoti, baalaho leeltanno fojooti.
Soorrote kawa qarrubbanke keeraa`mitino doogonni hasaawunni tirate hananfoonni kakkaooshshubba, dhukiweelimmate xawishshi gede la“ne wolqa leellishi`rate calla hananfoonni kiphuwa gobbate gede baca waaga baatisiissinonke. Gobba dirrate la`ne egenninoonnikki kiphote harinsho giddora eessatenni daganke soorrose hexxo ledo kiphisiissino.
Kuni gobbate gede beroo hunote dhagguwankenni taxxi yine rosate dandiisanno dogoomittete ayimma kalaqa hoogankenni birqino qarrinke techo lawino garinni jifanninke hasiisannokki waaga baatisiisanni afamanno. Hedeweelchono techo halaale garunni huwatate dandiissanno fajjaaleessimma hoongummoro ga`a barrinke hexxo noosikkiha ikkara dandaannota ammannanni.
Baca halchubbanna hasattubba kalaqqino kakkachimmate laooshshubba kalqoomunna gobboomu yaaddo ikkitanni daggino akati giddo babbaxxitino hasattubbanna kakkachimmate laooshshubba baatisiissara dandiitanno hasiisannokki waaga gargarate, duuchunku aleenni qansootu qarrubbansa tirate ofolte hasaabbanno wiinamu akata kalaqa qaraho.
Xa hananfoonni gobboomitte amaalammenni woyyitino kaayyo xaa geeshsha dikalaqantino. Konni daafira baalinke hananfoonni gobboomitte amaalamme seyoora malaatenke wora sufino keere kalanqe ilamate co’itte gobba ragisiisate yawo fulleemmo gede jawaata hasiissanno. Keeru gobbankera!
Bakkalcho Onkoleessa 29, 2016 M.D
