Seyoo meessineetira wodhinoonni e’’onna gobbatenna dagoomu aana kalaqqanno danchummate xiiwonni bikkantanno. Konni kaiminni manchu beetti heeshshosi doodhino handaarinna ogimmate egenno aana irkisame umisira, maatesiranna dagoomisira hasiisanno yiino kaa’lo assanno. Baalunku aamamooshshisinna sharrosi garinni gobba gatamartanno ogimma aana umonsa kaajjishanno. Ledote gumi jawimma, siyatantannokki qajeelle ikkanno. Ilamate reekko luphiima qajeellenna bayirreenyise agarantinota kaajjado gobba uurritanno gede luphiima qeecha fultanno.
Techoo seyoote gafinkenni kayinsoommo bikkaanchi giddo hanqafantanno mannooti mereerinni mitto ikkino ogimmate handaari aana bobbahino wedellichi rosicho beehate banxoommo. Turizimete ogeessi (daa’’atisiisaanchi) qaaqqimmasi ajuuja ledo xaadatenna hedino deerra iillate cinca, murciraanchimmasinna egennosi horonsi’rino; batinye heeshshote mitiimma ledo sharramino; Hoteellate wosina adhate handaarinni loosatenni hanafe daa’’atisiissanno uurrinsha xintate geeshsha iillino. Techo iillino albi ajuujasi aleenni umisira uyinohu ga’a mini loosi danchaho.
Saamueel Taaddese yaamamanno. “Grand Itophia Tour Company” yaamantino daa’’atisiisate uurrinsha safaanchonna loosu harisaanchooti. Ilaminohu Gonderete quchuminni xeerti’re afantanno ‘Taachi Armaaciho Gembera Giorgis’ yinanni baadiyyete ollii giddooti. Umi dirimi rososino ilamino qooxeessiranna Gonderete quchumira afantanno rosi minnara harunsino. Loosidhe galtino maatenni fulinoha ikkasinni ahaakkasi qa’’e ha’re gibrinnu loosinni kaa’lanno. Ikkollana rosisi aana bilchaata ikkasinninna tenne hedo adha hoogasi korkaatinni hakkiinnino ha’re fiixu mine maaxamate geeshsha iillino. Maaxame kayinni digatino; ahaakkasi rumo waajjatenni maatesi qa’’e hige saada allaalatenni sayisino.
Luphiima rosu hasattosi huwattinori maatesi dirisi rosoho iilli woyteno roso hanafanno gede fajjitu. Wedellichu Saamueeli roso rosate dandiisannosi woxe afi’rannohu umisi sharronniiti. “Hawadu daanno woyte gammoojje ha’ratenni fiixu ledo seliixe laashshe ise hiranni roseemmonkanni” yaannohu wedellichu Saamueeli; hatti yanna isira hekkote yanna ikkitinota xawisanno. Gammoojje ha’re loose woxe afi’ranno yannara shekeerete dhibbinni xissame qarru giddo uwanno. Shekeere loososi garunni gumulannokki gede guficho ikkitusi; roore yannasi sayisannohu loosunni ikkikkinni daallasu aanaati.
Konni korkaatinni gammoojjete loososi uurrisi. Rosoho hasiisannosi woxe afi’rate wole mala kalaqi’ra hanafi. kaameelaancho shiqqi yaatenni kuattenna wolootta shiimaadda uduunne hiranni rosoho hasiisannosire hidhanni rosa hanafi. Daddaluno hedino gede ikka giwisi; kunino daddalu fajjo noosikki daafira seera agarsiissannore xooqanni dodama barru baali loososi ikkitinohu wedellichu Saamueeli; konni qarrinni fushshitannosi kaayyo afi’ri. 9kinna 10ki kifile roso Gonderete Faasiledesi rosi mine rosanna mitte danchummate hedeweelcho xaaddannosi.
Xaa yannara gortotenni baxxino rodiisi Ameerika ha’re bainkunni seeda yanna gedensaanni teessosi hase afeenna xa’mama hanaffu; shiimunnino ikkiro kaa’lannosinkanni. Saamueeli ajuujasiwa shiqqi yaanno gede jawaante ikkinosi. Wedellichu Saamueeli 10ki kifile jeefisanni hee’renni anje ajuujasi ikkino ogimmate rosi mine e’’i. Anje hee’renni daa’’atote ogeessa ikkate hasatto noosinkanni. Lophosi gari kalaqamu ledo kaajjadu xaadooshshi noosiho. Ilaalaamunna biifado kalaqamu base lekkatenni hodhate hedeweelcho Saamueeli anjesi barru barrunku loososiiti.
Tini xiiwo wodanisi daa’’attote shiqanno gede gadachishshinosi. Lophanni dayi woytenna roso harunsa hanafi woyte Turizimete hasatto roorenkanni jawaattu. “10ki kifile fonqolo fonqolamanni hee’renni qoteho looso hanafummo” yaannohu wedellichu Saamueeli; ‘Fogera” yinanni Hoteelera wosina adhate loosu golira qaxaraminota qaaganno. Lame barrubba geeshsha keeshshihu gedensaanni Jantekkel yinanni Hoteele ha’ratenni ledote lame dirra geeshsha loosi. Daa’’attote (Turizimete) rososino deerra 4ni maassame uyinoonnisi bikkaancho sainotanna baxanno ogimmate handaari giddora karsaminota xawisanno.
Ogimmate baxillinnni gobbaanni rosunni borreessiisino guma lendeenna Gonderete quchumi qooxeessira daa’’atisiisaanote maamari egensiishsha fushshi woyte heewisame 2009M.D daa’’attote widira roorenkanni e’’ino. Shettotenni wo’mitinoti wedellchu Saamueeli heeshsho; ajuujasi halaale assate guficho dikalaqqinosi. Hekko baalantanni cincatenni sa’’e baxanno ogimma karsamara dandiino. Layinkimeeshsho deerra 5ni Turizimete gashshootinni maassami.
“Gonderete daa’’atisiisaanote maamari giddo sette dirrara loosoommo” yaannohu wedellichu Saamueeli; ledosi hanaffino 18 ogeeyye giddonni baxxe fula dandiinotanna loosisinnino adhamooshshe afi’rinnota kayisanno. Tini gummaa’masi umisita daa’’atisiisote uurrinsha safanno gede waalcho fantinosita xawisanno. Anje hasattosi rosunninna ogimmasi bowirsiratenni hanafe seeda dirrara afi’rino rosicho horonsi’re umisi kubbaaniya uurrisira dandiinotano xawisanno. Wedellichu Saamueel Taaddese xaa yannara “Grand Ethiopia” yaamantinota daa’’atisiisote uurrinsha fa’ne loosanni afamanno. Hundasiinni 10 qansootira loosu kaayyo kalaqino. Haammata labbanno uurrinshuwa ledono xaadooshshe kalaqi’ra dandiino.
Konni loosisinni dancha su’ma afi’rinnotanna haammata daa’’atisiisaano doodhitannosi gede assinota xawisanno. Konninnino, Itophiyunnire doorantanno base egensiisatenni gumaamo ikkinota coyi’ranno. Gobbate mayimma leellishateno aleenni gobbayidi woxu soorro abbatenni miinju aana umisi kaa’lo kalaqanni afamannota coyi’ranno. Muli yanna kawa koroonunna gobbate babbaxxitino qooxeessubbara kalaqantino gaancenni handaaru qiidinoha ikkirono uurrinshasi xiiwo dandiite loossanni afantannota kulanno.
“Itophiyu turizimete handaarinni batinye jiro afidhino; ikkollana garunni loonsanni dihee’noommo” yaannohu Grand Itophiyu loosu harisaanchi; isi qooxeessisira huxxamikkinni umosi baalante Itophiyu kifillara afantannore daa’’attote base kalqete egensiisatenna haaruudde hedo kalaqate loosanni afamannota coyi’ranno.
Gobbate giddo daa’’atto garunni loosantinokkita xawisannohu wedellichu Saamueeli; uurrinshu konni handaarinni loosate mixo amade millisanni afamannota coyi’ranno. Baxxinohunni mootimmatenna hallanyu loosu minna ledo xaadooshshe kalaqatenni daa’’ataano gobbansa affanno gede, loosunni daafurtino surrensa fooliishshiishate kaayyo kalaqqinore ikkansa qummeessino. Itophiyu daga uminsata kalaqamu, budu, dhaggetenna addi addi balchoomma daa’’atate rosichi noonsakkita xawisatenni uurrinshannihu qaru illachi konne bude soorrate ikkinota coyi’ranno.
Uurrinshasi kaameelu kira, Hoteelete, ayyerete hodhishshi, sagalete owaante uytanno. Qooxeessaho afantanno daa’’atisiissanno ogeeyyenna dukkisaano amadanno. Daa’’ataano Itophiya e’’ansara balaxxe uurrinshate egensiissannotanna hasiisannota balaxote qixxaawo assitannota kulatenni; qaru daa’’attote loosi hanafasira 10 na 15 barrubba albaanni qixxaawo gundannita coyi’ranno. Kunino roorenkanni dooramaancho assannoseta huwachishanno. Daa’’ataano Itophiyunnita budillaancho, kalaqamu, dhaggetenna Arkioloojikaale qooxeessubba daa’’ata hasidhuro xaaddotenni Graand Itophiyu daa’’atisiissanno uurrinsha ledo xaaddannota coyi’ranno.
Uurrinsha dagoomu bude egensiisatenni, qansootaho loosu kaayyo kalaqatenni umise qeecha fultanni afantannota xawise; kunino mootimma muli yanna kawa iillote latishshira tuggino illachi ledo lendanni woyte Itophiyu turizime kalqe iillitino lophote deerra iillishate luphiima kaa’lo assitannota xawisanno. “Ninke dipiloomaatete; mitte Ambaasaadderenni dianjeemmo” yaannohu Graad Itophiyu daa’’atisiisanno uurrinsha safaanchi; Itophiyaho keeru daanno gede loosa, gobbanke su’mi ba’’annokki gede daa’’ataanote ledo dancha xaadooshshe kalaqanna danchumma calla gobbate daafira leellisha agarantannota huwachsihanno. Isi uurrinshano tenne qaru loosi gede amadde millissannota qummeesse, sa’u 13 dirrara konne looso garunni gumulanni keeshshinota kulinonke.
Umisinni wedellu loosu kaayyo afidhanno gedenna egennotenni umonsa ikkadda assitanno gede kaa’lannota qummeesse, baxxinohunni haammata dancha fajjo loossa aana dagoomittete yawo fulate widoonni beeqqisiisannota wedellichu Saamueeli egensiisino. Baalunku umisi qeecha fulino gobba lossa dandiinanni yitanno sokkano sayisino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Onkoleessa 22, 2016 M.D
