Baalunku manni miqichi hiqqamannoha ikkirono kuri mannooti miqichi kayinni shotu garinni hiiqqamannoha ikkasi baxxinoha assanno.
Addis Ababu quchumira afamanno “Diriim” miqichu, danotenna hiiqqammete hattono badhete miqichi xaginaati mereershi ispeeshaaliiste Dr Tewodroos Xilahun; kuni qarri Ingiliizete afiinni (osteogenesis imperfecta /brittle bone disease) yaamamatenni woshshamannota buuxisanno.
Kuri qaaqquullu ilantanno yannanni hanafe laafanna shotu garinni gawajjamanno qotu miqicho amaddeno ilantanno. Lawishshaho mittu qaaqqi hasi`ri gede godo`lanno, dodanno hattono kubbanno;shotu garinni miqichisi dihiiqqamanno. Ikkolla ikkinnina kuni qarri xaadinonsa qaaqquulli baxxitino gawajjo xaaddinonsahura uduunne, daypere labbinore soorrinanninsa yannara guluchinsa woy angansa erantara dandiitanno. Konni korkaatinni miqichinsa shotu garinni hiiqqamara dandaanno kaayyo hala`lado ikkitinota xawisanno.
Kuri qaaqquulli ayirritanno gawajjo nafa iillitunsakkinni miqichinsa shotu garinni hiiqqamannota buuxise Dr.Tewodiroosi; konne dibba dana 1,2,3,4 yinanni bandanniha ikkanna dana lame yinannihu amate godowi giddo heedheenna hanafannoha ikkasinni ilantuhu gedensaanni umi dirinsanni lubbonsa sa`anno gede assannota buuxisino.
Dana mitto yinannihu qole hiiqqamme xaaddannonsahu sa“e sa“e ikkirono; wolootta qaaqquulli gede godo`la doda dandiitanno; ikkolla ikkinnina shotu garinni hiiqqamme xaaddannonsa;woloottu qole heeshshotenni keeshshitolla ikkinnina miqichinsa eramannohura qaafa didandiitanno. Millissannohuno wiilcheretenni irkisanteeti. Hojjansa aanano qarra kalaqannonsa.
Konni dhibbihu qaru qarri bisinsa giddo afantanno kolaajiine (collagen) yaamantanno pirootiine qarraati. Tini pirootiine miqicho loossanno wolootta shiilubba baala dirantanno qara miqichu xintaancho ikkasinni isi fayyaaleessa ikka hooga miqicho laafa assatenni shotu garinni hiiqqamanno gede assanno. Qoleno kolaajiine (collagen) miqichu gobbaanni niggate aana, wodanu mikitta, illete, hinkotenna wolootta baca bisu kifilla aana afantannota ikkasenni gawajjo iillishshitannotano lede huwachishanno.
Malaatta dhibbu deerrinni xawinsanniha ikkanna; shota yineemmohu qaaqquullu milli yaa dandiitanno; ikkolla ikkinnina dirunni mitteege woy hakkunni aleenni hiiqqamme xaaddannonsa.
Manaadu woy mereerimu yineemmohu qaaqquullu baca hiiqqammenna seeda miqichubba (long bones) ba`ne xaaddannonsa. Lekkatenni ha’ra didandiitanno ikkinohurano hiittenneno ispoortete millimillo giddo dibeeqqitanno.
Ayirrannoha yinannihu wirro wirro hige miqichu hiiqqamme, seeda miqqa ba`nenna ledotennino wirro wirro hige badhete miqichi hiiqqamme heedhansara dandiitanno. Lekkatenni ha’ra didandiitanno; konninni kainohunni doyanno barchima milli yaate horonsidhanno.
Konne qarra xagichunni woy darre gowatenni hursa didandiinanni; ikkolla ikkinnina boodu deerrinni kaa`litara dandiitanno xagga no. Xagichunni uyinanni xaginaati batinyu qaaqquulli maatera waagu wuddete. Wolootta xaggano xiinxallote aana nooreeti yaanno ispeeshaaliistichu.
Darre gombanni xaginaate lamu korkaatinni assinara dandiinanni; umihunni miqichu hiiqqamme xaaddanno woyte xagisate ikkanna; layinkihu qole kuri qaaqquulli miqichinsa yannate gedensaanni shokkatenni uurra woy qaafa dandiitannokki gedenna miqichu wole suude amadanno gede assannonsahura darre gowatenni xaginse suwashsho assatenni uurra woy qaafa dandiitanno gede assa dandiisannonsata Dr Tewodiroos huwachishe; xaginaatu yannara siwiila miqichu giddora eessinanniha ikkanna;miqichinsa ledo ayirrannore duhannoha ikkasinni shotu garinni hiiqqamannokki gede gargaranno yiino.
Kalqoomu fayyimmate uurrinsha diru dirunni dotteessa 28 kalqoomu hiqqamanno miqichi noonsa mannoota qaanganni barraati yite lallabbinotino qaangannite.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Onkoleessa 8 / 2016 M.D Hamuse
