Wedellichu Chekkol Berihe, 21 dirosiiti. Amasira mittichoho. Ayiddisi buximatenni ganantinore ikkansanni rososi nafa 4ki kifile ale xiiwe rosate didandiino. Mini giddo noohu iso callicho ikkinohurano ayiddesi kaa’late hixamanyannonka. Rososino agure kaameelu aana kaa’laancho oofaancho ikke af’ranno shiima eonni amasi kaa’lanno. Jawa ajuujasino rososi woyyeesse oofate fajjo fushshi’re oofaancho ikke afi’ranno eonni amasi kaa’latenna buximatenni fushshatenka; hexxosi waa ikkite gattu ikkinnina.
Mitticho rumamino barrinni Birra 24/2013M. Dnni gargartonke olanto aana hedeweelcho barshe iillitu. Chekkoli hexxono murante gattu. Heeshshosi haranchunni murte gatissanno dago kalaqantu.
Ikkadu garinni qajeelikkinni olaho eanno gede gadachami. Nooehu mitticho qaaqqo’yaati; kaa’lannoehu dino yitanni ile amasi cancishaancho HWHT qodhaanora lekkate ubbe huuccidhu. Maccishshinosehu dino. Roorenkanni shinaserano ka’ni. Manchi beetti gede macciishshannonna wodanchanno wodani HWHT qodhaanowa dino. Ikkinohurano dandaamisi geeshsha wo’naale hoogiti heeshshosi xiiwate Sudaanete gobbara darame ha’ri.
Xooqe ha’rirono cancishaanchu HWHT balaxe fule agare noohu Chekkolinna ledosi noore wirro amade muli yanna giddo wo’manka Itophiya amandeemmona; qeelleno adhineemmona Tigrayete higgine hasidhinannire assinanni’nena yineenna dogami.
Hakkiinni ka’u yannara kiirotenni 300 ikkitannore ikkansa qaaganno. Hashsha barra hodhitanni keeshshite Itophiya e’u yannara qeelle ikkikkinni giirate giddoraati e’inohu. Reyihu reenna gattinori 106 ikkitannori gobbanke gargartote olantonni qafadantu.
Wedellichu Chekkolira ninkeri gargartoteolanto dixeertidhinosi. 4ki kifile geeshsha rosinohuno gargartote olanto hirtinosi daftarinna uddanonniiti. Isinna amasi hasatto wonshate dandiissitannosi gobbaatinka. Tuucishshinonke anga ga’minoommo. Gobbanke kaandoommo yaannohu ammani yannara kaandoonni olanto angara ea yaadissusirono ikkinori kayinni gurchoho.
Chekkoli IFDR Gargartote olanto afanni lophinohu mundee uyitanna, minu akkalinonsarira gatamartanna, loosidhe galtinorira gate loossanni, iillino gide midde gootaaraho eessitanna, doogga, rosu minna, fayyimmate uurrinshuwa mintannaati. Tenne meessi wolqa kaande barshe iillisha yaa meessi mada utichunni qasi’rate gedeeti yaanni assootu so’ro ikkinota hedanno.
Woluno Haftom Abrahale yaamamanno. Dirisi 17ho. IFDR gargartote olanto ledo albaanni xaade qasamanno gede gadachaminohu 3 barri qajeelsha uyineennasiiti. Xa noo deerrinni xeinosiri hoogirono ile amasi hiittoo heeshsho giddo nooro afa hoogasinni yaaddote giddo no. amasino isi lubbotenni hee’ro reyo affinori dino.
Kuro gargarooshshu olantonke anga leellitanno wedellinna qaaqquulli kaayyaataammaho. Reyotenni gattino. Hiikko qansichi gedeno gobbate diinna ba’eenna insa kayinni gobbansara keerunni hee’ra dandiitannota hexxitanno.
Lamunku xa noo deerra xawissinohu labbanno hedonniiti. Tenne lamalara IFDR Gargartote olanto dagate xaadooshshi dayirektoreete dayirekterichi Koloneel Geetinnet Adaanehunna Itophiyu Federaale poolise komunikeeshiinete dayrekterichi Jeylaan Abdihunni massagantino gaamo mootimmate angara afantanno qafadamaano towaattu yannara haammatu HWHTnni gadachante gobbansa kaaddanno gede assinoonninsata coyidhanna huwantoonni.
HWHT gobbate baxxinohunni Tigrayete dagarano diina ikkasi buuxissanno mashalaqquwanna farco afi’noonni. Tigrayete amuwinna annuwino giddonsa maaxante sheettote giddo tugginonsa diinna xinqante fultino barra fooliishshidhannoha ikkanno.
(Mashalaqqe Gobbate Gartote Olantote)
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Woxawaajje 6, 2013 M.D
