Saga’late amanyooti xiinxallaano kultano garinni ayyaannate yannara saga’lineemmori saadate laalcho ikkitino sagalla luphiima pirootiine amaddannoha ikkanna; qaamatto coommishate horonsi’nanni Zayiteno pirootiinete amadose luphiima ikkasenni qarra batissanno. Mannimmanke giddora e’ino qiwaate hasidhanno bikkinni horonsidhuhu gedensaanni gattinoti coomu suudinni mannimmanke giddo kuusantanno; konninnino dhibbaho reqecceessitanno.
Togoo qarri kalaqamannokki gede baalunku sagalete daninni yaano; gidu, gati muronna gummate laalonni hattono saadate lalchinni taaltinota keeraancho saga’late hayyo harunsa hasiissanno.
Salto rossino amanyooti gobbaanni ikkitinota saga’late hayyo yaano qiwaatete sagalla saga’la hananfeemmo yannara godowa fuugisa, giira, game, sagalete hasatto hooganna labbino xisso heedhanno.
Hawaasi quchumira afantanno Paanaasiyu Hospitaalenni Dokter Tseggaye Cheebbohu tenne hajo aana uyino xawishshinni; mittu seeda yannara qoorrete aana keeshshino manchi luphiima pirootiinete amado noonsa sagallanna agattonni xeerti’re keeshshanno daafira saltote, jawiidinna shiimiidi hellee loosi shiima yannara soorramanno.
Luphiima pirootiine noonsa sagallanni xeerti’ne keeshshineemmo yannara sagale daakkannori bisu kifillanke soorrante keeshshitanno daafira pirootiinete sagalla adha hananfeemmo woyte duuchuri kalaqamara dandaannota xawisino Dr.Tseggaye.
Pirootiinetenni xeertidhe keeshshitino mannimmara hedeweelcho togoo sagalla inteemmo woyte sase qara mannimmate kifile aana soorro kalaqantanno; kurino saltote, dombophichote doyichonna jawiidinna shiimiidi hellee aana soorro kalaqantanno.
Togoo sagalla hedeweelcho hananfeemmo yannara mayi kalaqamanno?
– Sagale daahama hooga;
– Saltote madi’ra;
– Tushshiisha;
– Afaletenni fulte domphophichote giddora coramanno du’namaanchi; hasi’nanni bikkinni du’nama hooga;
– Gagaso giiratenna intoonni sagale ofollate macciishshamme;
– Badhenna qiniiticho qote giira;
– sagaru fula giwa;
– Godowa fuugisanna woloottuno labbino xisso heedhanno
Ma assa hasiissanno?
– saga’linara albaanni shalaala aga
– Shiima shiima sagale, mule mule adha
– Luphiima waayi amado noonsa sagalla adha
– Pirootiinete sagalla ajishanna sagalete daahama rahissannore shota sagallano mereeroho karsiinse adha
– Giirtannokki sagalla babbaxxitino yannanni adhinanni;
– Saga’linihu gedensaanni shitunni milli yaatenni woyi lekkate harinsho assatenni mannimmanke qoorrete albaanni noo harinshowa qola dandiinanni
Togoo xisso kalaqantanno yannara fayyimmate mereersha marre xagisaanote amaa’la hasiissannota dokter Tseggaye huwachishanno.
Ledoteno saga’late ledo amadante kalaqantanno xissora 8809 aana bilbilatenni fayyimmate ogeeyye afi’ra dandiinannita Dokter Alle dagoomittete qooli aaninni afi’noommo mashalaqqe kultanno. Dancha kaote ayyaana!
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Dotteessa 24, 2016 M.D