Mitto waro Amaaru Afiinni borreessine Hoteelete maassora woshshinoonni borrote sokka nabbawe qaaqqimma amaddurono tirate wo’naaloommonkanni. Borro togo yitanno “ከተማዉ ያማረ፤ገጠሩ የለማ ይሁን” yitanno woshshattote sokko jeefora. Jila woshshinohu su’maatinkanni ani afoommohu. Mayyee tirummo lawi’ne “Quchumu Amaareha,Baadiyye Lammita ikkito” yeeti tiroommohu. Hada quchumu biifinoha;baadiyye lattinota ikkito yaatenkanni
Ee,techo hatti maassonna halcho Sidaamira loossino. Wilishitte illenni la’’a hoongummoro Sidaami giddo leeltanno quchumma biiffino. Baadiyyeno lattino. Togo yeemmo woyite duuchankuri guutino yaa ikkinokkita amadde’e. Xe’ne noowa kayinni taashshi’rate kullanniri noolla. Kayinnilla latinoha galantanni xeinowa wonshate dhaabbachishshanno hedo wora busultino ilama hayyooti.
Sidaamu qoqqowo ikkinkunni shiima dirooti. Sidaamu qoqqowo ikkate seeda diro sharramanni keeshshe soorrote gashshootinninna shagaggissanno sharronni techo mootimma ikke umisinni umosi gashshanna massaga hanafinoti kaaliiqa galantanni latishshaho gugguunfanni yannaati tini.
Meessaneeto gashshini eega, techo Sidaama Federaalete deerrinni woshshiishannore loosa jawiidi dinyi loosooti. Qoqqowoho dagganni noo soorro la’ino Federaaleno latishshu ille Sidaamira tuggino. Lawishshaho Oromiya Qamadete laalchinni,Sidaama kayinni maatete jireenyinni dinyi looso uyineenna loossino loossa gummaabbinota ikkase addi addi barera kayinsanni hee’noonni.
Dancha looso naada jawaachishshanno. Sa’u 10 barrubba giddo Sidaamu qoqqowira irkotenna harunsote gaamo sonkeenna towaanyo assitanni keeshshit;e filiqishsha tuqu xaadooshshira uyitino. Konni filiqishshinni gaamo yitinore kayisa hasiissanno. “Sidaamu qoqqowunni tantanaminkunni harancho yanna ikkirono qoqqowu naaxxisanno guma maareekkisiisa dandiino” yitanni bokkeessitino.
Keerenna ga’labbo buuxisiisate dagooma beeqqaano assine loonsoonni loossa kaajjado ikkaseno kayissino. Ee,duuchunku latishshi xomoosinoha ikkara baadiyyete ikko quchumaho keeru balaxanno. Kuni halaali halaale ikkasi gaamo buuxate naqaashe dihasiisanno. Keeru hoogoommero 10 barri gatona 10 lipheessa hee’nannikka? Insa heedhe la’ino. Qachu qoqqowubbanni ledo gutu keerinna ga’labbo teesiisate loonsoonniri albillichono sufa noosita gaamo qummeessitino.
Towaattara,keentaranna irkissara daggino gaamo qoqqowoho gibirinnunni,keeru widoonni,safote latishshinna maatete jireenyinni leellino latishsha naadduna giddo hee’ne bushiisha maminni dagguteyya yitanno xa’mo galtannoe. Bushinorenna xeinore kula kayinni busulletenna badhera qo’la dihasiissanno.
Quchumu biifinoha;baadiyye lattinota ikkitanno gede ikkate keeru hasiisanno. Kuni xawoho leellinoreeti. Dadda’line tirfi’nanni;ille lossi’nanni,wixi’ne mixxinanni. Xa baalunku mittimmanna guutama hasiissanno yannaati. Shiimu diri giddo leeltino soorro naaxxissannota ikkase ayerano dimaaxantino. Kayinnilla gutamanna guutama hoonge babbadammummoro sheexaanu meexanna,latinorenna biifinore gaa’lise bunshe, xurinorenna xe’ne calla leellishanna atootu xeerti’rannokki gede qorophino.
Foonqe mashalaqqinsanni kaajjillu widira soorratenni latishsha ollohisa hasiissanno. Sidaami baatto shama shaqqado,kaansire latissannoti, uyinire tirfisse eltannoti techo meessi mudukkinni fultino wedellinni massagamate kaayyo afidhe eltose erote ero assitanno ikkinnina qansoota dimeexxanno. Ee;baatto Sidaamiti dimeexxanno;halaale digorsitanno. Kayinnilla gumu giddo boddoonu dihoogannona daga owaantetenni meexannoha gutunni gargadhino.
Xa irshu yannaati. Noonke dhukinni afi’noommo wixa baattote uyino. Baattote hasiisanno harishshano mootimma rahotenni beekkeenna latishshu ogeeyyeno halaalunni baatto qatuntannokki gede,daga hudidhannokki gedenna koffeenyu ka’’annokki gede beekko.
Latishshu iiminni dirrannoha dikkino. Federaalete deerrinni naqqansoonni Sidaami lopho ollokkanno gede handaaru handaarunkunni bobbakkino ogeeyyenna massagaano halaalunni loosso. Quchumu biifinoha;baadiyye lattinota ikkiteenna qoqqowo ikkate suusa Sidaami daga coommishidho!
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Badheessa 19, 2016 M.D
