Qiddist Gezaheny
Addis Ababa:- Birra 24, 2013 M.Dnni gobba diinunni agartanni noo Aliyye hajajo aana cancishaanchu Juntu hedeweelcho fanino olinni gobba seedu dirira agartanni keeshshitinori batinye gargartote miilla mitte higge gooffinoti qaangannite. Konninni harunsite Federaalete mootimma gobbate aana togoo finqille gumultino Juntu gaamo seeru alba shiqishatenni seera agarsiisate hanaffino gaadinni jajjabbu HWHT massagaanonna halamaanonsa aana qaafo adhinoonni; gamuno qafadantenna anga uyturi xaa yannara hajonsa seerunni la’’antanni afantanno.
konni gedensaanni kakkachuullu HWHT gobbate aana iillishshanni keeshshitino gawajjonna hunote Istiraateeje gobbate qansootiranna kalqete dagara xawo ikkitanni daggino. Kakkachullu HWHThu hunote assooti kowiicho calla di-uurrino; sirchu aana illachishshino gano iillisha lede babbaxxitino hayyo horonsidhe gobba diigatenna keere hunate gobbate giddonna gobbayidi wolqa kaajjishidhe hunote assootensa suffu yannara Itophiyu mootimma gobbate keere agarsiisate gadachi noose daafira tenne hunaano wolqa assoote gargaratenna keeraano qansoota gatisate xaa yannara Aliyye gobbate qooxeessira ola ha’rissanni afantanno.
Bakkalcho Gaazeexino tennenna amadisiisantino hajubba lainohunni Sidaamu qoqqowi teesaano hasaawisino.
Wedellichu Abaate Aseffihu Hookkote Woradi teesaanchooti. Isino tenne yannanni gobba harissanni noo ola lainohunni hedosi woranni; ‘’Gobba 27 diro wo’ma gashshitinori HWHT ninke gashshineemmokki gobba heedhoonke yaatenni gobba diigate ola fantino. Konni daafira xaa yannara harinsanni hee’noonni oli Lamenna Sase qoqqowubba ola ikkikkinni gobba gatisate gaadooti yeemmo. Hasattonsa wo’manka gobbate qooxeessa hembeelsanna diigantino gobba assa ikkino daafira gobba gatisate assinanni hee’noonni sharrooti.
Itophiyu lophonna haxo gotti yaa hasidhannokkiri gobbayidi gobbuwano HWHT irkidhe gobbate aana jawa mitiimma kalaqqanni afantanno. Itophiyu daga kayinni mittimmatenni gobbba gatisate assitanni noo gaadi lowontanni irkinsanniho.
Wo’manka woyte hedote babbadooshshi hee’rara dandaanno. Kuni kayinni gutu hajooti. Hee’ranna oosichono rosiisi’ra dandiineemmohu gobba heedhurooti. Ikkollana uminsa hasattonna hedo wonshi’re duuwinokki manni gobbate hajo uminsa hasatto ledo xaadisate assitanno wo’naalshi digaraho; qoleno laooshshu qarraati. Gobbate hajo baalunku hajooti. Gobba heedhurooti ninkeno qansootu gede qoossonkenna horonkeno agaranteenna hee’ra dandiineemmohu. Gobba gatisanna wolambinatese agarsiisa baalanka la’anno hajooti. Gobbanke mitto assanno coye irkisatenni qeechanke fula agarranninke.
Gobbanke daga roore anga wedellaho. Wedellunniti wolqa jawate. Woxunni hirantinori gobbanke diiggara assitanno sharro annu annunku hee’noommowa hee’ne hunatenni tenne gobba sufisiinseemmo. Suwashsho ikkino laooshshinni gobbanke gatisate qeecha fulate qixxaawoommoho’’ yino.
Woluno hedosi uynonkehu kalaa Tesfa’’Aab Teshoome yaamamanno. Tuulate sinu quchumira Haranfami ollii teesaanchooti. Isino kaysino hedonni; ‘’Harinsanni hee’noonni oli gobbate aana mararrooshshu noonsakkiri HWHT gaamo gobbate gargarto aana iillishshino barshe harunsite Federaalete mootimma gobba gatisate harissanni noo gaadooti ikkinnina Lame qoqqowubba mereero assinanni hee’noonniha di ikkino.
Hattono tini gaamo Tigrayeteno ikko Itophiyu daga kaa’litara ikkikkinni uminsa hasatto calla wonshi’rate uurritino gaamo ikkansanni Itophiyu lophote widira iillate hanafino hodhishsha gufisatenna badhera qolate gobbayidi wolqanni irkisante jawa xiiwo iillishshanni afantanno yino.
Hedote babbadooshshi hee’riha nafa ikkiro giddoyidi fojo gobbara fushshinikkinni hasaambe tiratenni gutu illachira mittoo’ma hasiissanno. Wolootaho giddoyidi fojo reqecci assa hoongiro danchaho. Giddoyidiha hedote babbadooshshe irki’ne wole gobba diiigganno hasatto qaafisa ani umi’ya garinni gobba kaadate yee adheemmo.
Konni daafira gaadinohu gaandowa hee’reenna kowiicho hee’noommori kayinni dandiineemmore assatenni baalunku gobbasi keeraanchimma agarsiisatenna sufisiisate qeechasi fula hasiissnanno yaate baxeemmo’’ yino.
Beetto Aberraash Maatewoositino Hawaasi quchumi Hiixati ollii teesaancho ikkitanna, ‘’HWHT sa’u seeda dirrara Itophiyu daganna gobbate miinji aana iillishshino gawajjonna barshe ikka hooggeennansa xaano ninke gashsha hoongummoro tini gobba diheedhanno yite Itophiya diigate sharrantanni afantanno. konnira hanafoonni gaadi gobba gatisate gaadooti yee ammaneemma.
Konni daafira konne babbaxxino raginni xaadinose qarranna iillitanni noo xiiwo gargadhate qansootu baxxinohunni wedellu gobbansa hale ikkansa leellisha hasiissannonke. Rosantinoti Itophiyimmate mittimma wole yannanni aleenni luphi yite leella hasiissannohu tenne yannanniiti.
Mite yannara hedote babbadooshshi kalaqamara dandaanno. Itophiyu kayinni batinye daganna dagooma gamba asse amadinoha ikkino daafira dagate mereero hedote babbadooshshi kalaqamiha ikkiro ga’labbi yine hasaambe tiratenni giddoyidi keere agarsiisa ninkewiinni agarantanno. Kaynnilla mereeronke kalaqamino hedote babbadooshshinni bebbeehamme gobbate hajo de’nummoha ikkiro gobba ba’anno. Hedote babbadooshshi hee’rirono diinanke qeela dandiineemmohu mittimmate uurratenniiti.
Wo’mante Itophiyu dagaranna wedellaho sayiseemma sokka wole yannanni aleenni mittimmanke kaajjishira hasiissannonke yannara hee’noommohura baalunku mittimmatenni gobbanke agaraano ikka hasiissannonke. Korkaatuno gobba heedhurooti ninkeno hee’ra dandiineemmohu, gobba keere ikkiturooti keerunni fulle e’’a dandiineemmohu. konni daafira wo’munku qooxeessisira keere hunate qineessinoonni seera diigatenna harunsatenni agaramannonke qeecha fula hasiissannonke’’ yitanni hedose wortino.
Wolu Bakkalcho Gaazeexira hedosi uynohu Kalaa Iyyaasu Worquhu coyi’ranni; ‘’Ani umihunni kaysa hasi’reemmori hee’riro Itophiyu giddo kalaqamino keeru hoongi qarri aana wo’manti gobbate qansooti tini yanna sa’anno gede amma’nosinni huuccatto assa hasiissannonsa yee ammaneemmo.
Aane kayseemmori noonketi mitticho gobbaati; konnira seekkine agadha hasiissannonke. Gobba agadha dandiineemmohuno mimmitu ledo mittimma heedhunkerooti. Xaadinonke qarra sa’’anna qeela dandiineemmohu mittimma heedhunkerooti. Inteemmori, uddi’neemmorinna hee’neemmo heeshsho wo’manti xintantinohu Itophiyaho aamantino eltonniiti. Konni daafira Itophiyu ninkera amate aleenniiti yee hedeemmo. Wedellu kayinni xaa yannara gobbate kalaqantanno foonqe sharrame taashshate qeechi noonke. Wedellu Itophiyu daafira uurra hasiissannonsa.
Itophiyu gobbaanni heedhannori wole afoo dandiitanno wedelli gobbate noo halaalenna taalo mashalaqqe gobbayidi gobbuwara egensiisate hanaffino loosi lowo geeshsha jawaachinshanniho. Gobbansa akatanna mayimma kalqete gobbuwara egensiisate jawaata hasiissannonsa’’ yino.
BakkalchoMaaja 29 / 2013
