Tenne kalqe aana manchi beettira kaa’lanno yine uyinoonniri lame akata afi’rinoreeti. Horono bunsheno. Duuchunkuri kayinni horote hosannohu huwantenna egennotenni hattono bikkunni horoonsi’nirooti.
Tekinolooje manchi beettita heeshsho busulsitino;ollohissino;daafurunnino gatissino kayinnilla gawajjoseno hattonni batidhino. Tekinolooje egennote, dandoote, akatoomunna amadisiisantino qarrubba korkaatinni manchi beetti heeshsho aana iillishshanno xiiwonna gawajjono shota dikkitino.
Konni ragaanni gongo`mishamaano (kaameelu) manchi beettiha barru millimillo shotisate ragaanni luphi yiino qeecha afi’rino. Konninnino mannu iilla hasi`ranno darga rahotenninna injotenni iillanno gede, hobbaatinsanna jajjinsa agarame dargunni dagra shotu garinninna rahotenni millisanno gede assatenni; manchi beetti millimillo lifixxinota assino.
Ikkolla, konne manchi beettira heeshsho shotisanno gongo`mishamaano (kaameela, dhoqidhoqqenna lebbeemmere) egennotenni, dhukunni, dandootenni, seerunna amanyootunni hattono akatooma uddi`ne horonsi`ra hoogatenni kainohunni iillitanno mannunna jajju gawajjo shotunni la`nannita dikkitino.
Konninnino kalqoomu deerrinni tiraafiikete dano korkaatinni kalqenke miliyoonoota dirunni hoogganno. Lawishshaho sa`u lee aganna giddo 1 kume 358 manni tiraafiikete danonni lubbosi xoqolamino. 2 kume 672 manni qole tiraafiikete danonni kaajjado bisu gawajjo iillitinonsa.
Kaameelu dano mannu heeshsho aana calla ikkikkinni jajju aanano luphi yiino waaga baatisiissanni noo gobbate miinju diigaancho ikkase digattino. Gobbankera sa`u lee aganna giddo calla tiraafiikete dano korkaatinni 1.9 biliyoone birre ali jajji baino. Konni ragaanni xawinsoonni kiiro nirite ledo heewinsanni woyte dirrinoha lawirono; muli yanna kawa leeltanni nooti shagaggissanno kaameelu dano kayinni qarru xaano huluullisanno deerri aana iillinota buuxissannote.
Konni garinni huluullissannota ikkite leeltanno tiraafiikete danora haammata korkaatta kullara dandiinanni. Lawishshaho oofaanote illachu qarra, akatoomanna egenno qarunni hajo assine babbxxino garinni xawinsanni. Kuni qole oofaanotewiinni oofaanchimmate jajjo aamamooshshi ledo xaadannoho.
Korkaatuno mittu oofaanchi oofaanchimmate fajjo adhanno woyte; adhino deerrira ikkitanno egenno, baqqeenyanna akatoomu dhuka cu`mirino yineeti. Ikkolla ikkinnina ninke gobba akatinni roorenkanni oofaanchimmate fajjo aamamishshi harinsho lowontanni mu“ishshaho reqeccaawinoha; mito mito woyteno “baaxxituro mini geeshsha ha`rannonsa” yaanno abbooshshe lede shiqannoho.
Wolu korkaata assine kaynsannihu, lekkaanote doogimale doogote horonshaati, oofaanote tekiniikete ikkadimmate qarrinna doogote akata ikkanna; konni ragaanni ka`anno qarrubbano huwanyote qarrinni; woy illacha aa hoogatenna akatoomu qarri ledo xaaddannoreeti. Lawishshaho, kaameelu tekiniikeete ikkadimmate qarra, diru gongo`mishamaanote tekiniikete qorqorshinna boollote aamamishshi qarrinni bande kullanniha dikkino. Doogote akatino, doogga loosantanno woyte doogo hasidhanno deerranna malaatta wonshine loosa hoogate ledo xaaddannote. Ikkinohurano gongo`mishamaanote tekiniikete ikkadimmate qarrano ikko doogote akati handaaru handaarunni bobbakkino uurrinshuwanna hallanyootu dhuki woy akatoomu xe`ne ledo mitteenni kayinsannireeti.
Korkaatuno dhuku noosihunna dancha akatooma uddidhino uurrinshanna hallanyootu; tekiniikete qarri noosi kaameelira dhuku noosi yite boollo dixallitannosi. Hattono tiraafiikete millimillora injitannokki doogo ijaarte gongo`mishamaanote fano diassitanno.
Konni aana heda hasiissanno hajo qarru maano ikko , aye korkaatinnino kalaqamo; ikkitanni noo hajo qansootu heeshshonna bisu aana, gobbate miinji aanano kalaqanni noo shetto shotu garinni la`nannita ikkitinokkita huwatanna qarra sa“ate dandiissanno qaafubba adhate aana illachisha hasiissannotaati.
Konnira qole oofaanote fajjo aamimishshi ledo amadisiisantino qarrubba bande fushshanna qaafo adha; tiraafiikete qorqorsha assitanno bissa aana leeltanno xe`nubba harunsine taashshanna biddi assa; gongo`mishamaanote tekiniikete qarri ledo leeltanno xe`neno garunni fille qarra buichosinni hunate wo`naala; doogote akati ledo noo xe`nubbano la`ne seejjira, huwanyote foonqeno wonsha hasiissanno.
Konne assa qole qansootunniha (amuwu, qaaqquullu, wedellunna geerru) heeshshono bisono woxxatenna gobbate miinjano agarate. Konnira qole tini hajo dila`annoe yaanno bisi hee`ra dinosi. Oofaasine, tiraafikete qorqoraano, doogote ijaarsaano, gongo`mishamaanote tekiniikete ikkadimma buuxano, lekkaano… baalunku yawotenni loosa hasiissanno. “tiraafiikete dano ikkito!” yine afuunni calla yinoonni daafira ikkitannota dikkitino. Oofate fajjo uyinanni hayyo lifixanna muishshunni co’o yaa,ragunni fajjo afidhinorino bikkunni oofa,doogote kaameelu bobbaaso qorqortannorino bikku ale hogowa calla ikkikkinni oonfanni hayyo qorqoratenni rosiisa,doogga loonsanno biilloonyino danote kora ikkannore yaano ranke ajishannore quchummete loosanna lekkaasinuno gura qiniite laira hasiissanno. Ikkireno ikkeenna Tiraafiikete danonni reyaa ikkito!
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Badheessa 5, 2016 M.D
