Rosu hiiqqamm, hiiqqamme calla ikkituro sissantanno;hiiqqanqantoonk ella. Afriku mittimma rosoho illacha tugge hasaabbanna tini umite. 37ki Afriku mittimma songo miteekke rosu hiiqqamme sissitanno yitanno hedo nooe.
Itophiyu mootimma rosu isilanchimma agarsiisate xiinxallote aana kaima assatenni amaddino mixo mereerinni rosunnita safote latishshubba haaroonsanna gatamara albisa hajooti. Rosu minnara hasiissanno safote latishshuwa; waa,Ispoortete xawo,caabbicho,Maxaaffate minnanna maxaaffa labbeemmeri xe’ne rosaanote roso adhate dhuki aana hekko kalaqanni afamanno.
Rosu ministeereno rosu minnara hee’ra hasiissanno safote latishshuwa qorqorshi wodho qixxeessatenni assitino xiinxallonni konneeti buunxoonnihu. Xiinxallotenni mootimmanniti 1ki diriminni 2ki dirimi rosu minna 49 kume ikkitannore beeqqisiinsoonni. Xiinxallote garinni 6 rosu minna callate guutino rosu latishsha wonshitinori. Kuni saalsiisanno.
Mootimmano ise widoonni konne woffiimanna hifachishshanno ikkito soorra hasiissannota ammanatenni sai Ellu aganira Xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed (DR) afaminowa rosu safote latishshi aana soorro abbate gaado faajjetenni fantino. Kuni loosi mootimmatenni calla gumulamara dandaamannokkita ammanatenni duuchante dagoomu bissa rosu minnara deerra woyyeessate looso baqqi yiino garinni daga beeqqitanno gede woshshatto sayinsoonni. Konni garinni Sidaamu qoqqowira “rosu haaroonsha” yine hananfoonni loosi gummaamo ikkanni dayinota la’’ate wo’naaloommo. Kuni kaajje sufara hasiissanno.
Itophiyu dhukisi bikkinni “Rosu haaroonsha” yee hanafe hee’reenna,Afriku albansa rosoho qoltinoha labbanno. Rosu duuchunkurira safote. Konnira safote latishsha wonsha hasiissannota ammantino. “Afrikikaho sufino keerenna latishsha buuxisate rosu handaari aana illacha tunge loosa hasiissanno” yaatenni albi Afriku mittimma komishiine murritte Dr. Dilaamin Zuuma 37ki Afriku mittimma massagaanote songo aana coyidhino. Ee;tini yanna rosu aana illachinshannita ikkase baqqeenyu kalaqamanni noota faasho worino hasaawaati. Korkaatuno rosu latishshahono ikko keereho badhete miqichootiya.
Mootimmuwate uurrinsha mashalqqe xawissanno garinni Afriku roorimankanni Saara eeliidi gobbuwa qachi kalqete rosu iillo buuxantinokki qooxeessi mereerinni albisaho. Konni kaiminni Afrikaho xaphoomunni dirinsa rosoho iillino 15- 17 diri mereero afantanno ooso 60 anga rosu gobbaanni afantanno. Rosonsa murte fultanno rosaano kiirono bacate. Konne tira hoongiro xaano Afriku bulduuda jirose horoonsi’rate kaayyo xa’mote giddo ubbanno. Konne ikkinohura tayixe 37 Afriku mittimma rosu aana tuggino illachi loosunni leella hasiissannosi.
“Rosaanote kiiro bikkinni ikkado rosiisaano gaama,hattono Afrika soorra dandiitanno yannitte tekinoloojenni irkisantinonna loosunni leellinshanni roso iillisha addintanni woffiimate” yitanni Dr.Dilaamin Zuuma xawissino. Konne hedote giddo amadatenni 37ki Afriku massagaanote songo Faranjootunni konne amandoommo dirinni illacha Rosu aana tunganni gede faasho worroonni.
“Konne harunsite UNESCO Afriku rosu iillonna isilanchimma buuxisiisate irko kaajjite suffanno” yaatenni egensiissinohu tenne lamala giddooti. Xa Afriku rosu baqqeenyi barri dayinoha lawannoe.
Afrikaho,hasiissannota ikkado rosiisaanono gaamatenni Ahigurete rosu amanyoote soorra dandiisiissanno yannitte hayyonni irkisamino rosi iillono agarrannihu woroonniiti.
UNESCO Rosunnihu kaa’laanchu dayrekter Jeneraalichi Tifaaniya Jeniini xawisino garinni; Afriku lopho buuxisiisate rosu lowonta hasiisanno.
Afriku mittimmano ikkito UNESCO rosu aana illacha tungara faasho wortinohu tenne lamalaraati;IFDR Rosu ministere kayinni 2016 MD Rosu hiiqqamme sissate yine haaruu garinni hananfoonniho. Rosu iilloranna silanchimmara Fayinaanse hasiissannoti maaxaminokki halaaleeti. Afriku mittimma komishiine mittu qarri fayinaanse ikkinota kultino.
Afriku mittimma wortino illachi noo gedeenni hee’reenna ninke Itophiyaho kayinni cibbantino jironke dagankeeti. 50 loome mittoho duhanoho,50 mannira kayinni shotate. Itophiyu dagase ammane jajjabba pirojekituwa ijaarino;ijaarannino afamanno. Mootimma rosu safote latishshi gatamarshiranna haaroonshira duuchanta daganna dureeyye qineessitanni afantannohuno konniraati. Rosu handaarinni silanchimma abbate hasiissannori mereerinnisafote latishsha guutisa albissanno. Dagano jironsanna hunkeensa dunte Abbayi gede ijaadhitino rosu minna ilamansa ijaartanno base ikkasenni harunsate kaayyo afidhanno.
Konni daafira, Afriku mittimma Rosoho tuggino illacha loosunni leellishshonno gede kaaliiqi ledonsa ikko. Ninke Itophiyu daga kayinni wole hexxo assi’nummokkinni rosu hiiqqamme sissate hananfoommo hanafo jeefo gantanno gede kaaliiqi dhuka oonke.
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Ammajje 14, 2016 M.D
