Lekkate fengese yaa gogu dhibba abbitanno fengesenni dagganno xissooti. Kuni dhibbi Batinye yannano koatte wodhineemmo kifile gawajjannoha ikkanna mito mito woyteno lekkate culunqenna angate aanano kalaqamara dandaanno.
Konni dhibbira reqecci assitanno korkaatubba
- Mullicho lekkanni batinye manni leellannowa hara.
- Kaalse, koattenna lekka mooshshi`nanni fooxa kuni dhibbi amadinonsa manni ledo guto horonsira.
- Lekka fugge amaddanno koatte duucha woyte wodha.
- Lekka seeda yannara shama assa.
- Lekka lowo geeshsa hunkiitannoha ikkiro.
- Iibbillu batiranno darga hee`ra.
- Lekka mooltukkinni koatte wodha.
Dhibbu malaatta
Lekka woy lekkate qubbe mereero hangaarsiisa, caarate macciishshamme, bace, gogu aaninni waajjuri luqqa`a, moola, waa amaddino mada.
Xaginaatu
Buudha dandiinanni xagga:-
- Kilotrimaazol kireeme 1% barrunni lame hige 2-4 lamala geeshsha buudha.
- Terbinaafiin kireeme 1% woy jeele 1% barru mitte woy lame hige 2-4 lamala geeshsha buudha.
- Mikonaazool kireeme 2% barrunni lame hige 2-4 lamala geeshsha buudha.
- Ketokonaazool kireeme 2% barru mitte hige 2-4 lama geeshsha egemma dandiinanni antifengese lowidaannu mannira Aaytiraakoonaazole 200 m.g barru lame hige mitte lamalara.
- Terbinaafiin 250 m.g barru mitte hige lame lamalara.
- Filukonaazool 150 m.g lamalate mitte hige 2-6 lamala geeshsha.
Gargarooshshu doogo
- Lekka barru baala saamununni haayshshiranna mooshshira.
- Koattete ledo horonsi`nanni kaalise haayishsha, lekka mooshshi`nanni fooxa haayishshanna wolu manni ledo guto horonsira hooga.
- Lekka shantuha ikkiro kaalse soorrira.
- Lame koatte heedhunkero moolanno gede barru barrunni soorri`nanni qodha.
- Daga gangalatate batidhanno darga meessi koatte horonsira.
Iibbille leddannokki koatte qodha.
Shumate Boombe Madi`ra
Shumate boombe madi`ra shumate amanyoote biso (kifilla) yaano mule, shumate ufuuffanna aliidinna woriidi shumate saysaanno boombe gawajjanno madate danaati. Batinye madi`rate xisso woriidita shumate boombenna shumate ufuuffa gawajjitanno. Mada kalaqqanno korkaatubba hattono xagisate doogo lainohunni yekka sinu quchumira worada 12 fayyimmate mereersha giddo medikaalete dayireekitere ikkinoha kalaa Ibraahiim Ebooni hasaawinsoommo.
Meentu labballunni aleenni tenne xissora reqeccishantinoreeti. Madi`rate xisso shumate ufuuffanni sa`e mule kissuro fayyimmate mitiimma iillishshara dandiitanno. Fayyimmate ogeeyye shumate boombe madi`ra antibayootiik yinanni xagga aatenni xagissanno. Ikkollanna kayinni xisso kalaqantukkinni meessaneete shumate boombe madanni agadha xissote ledo amadisiisante daggara dandiitanno gawajjo ajishate horo noosi.
Shumate boombe madi`rate malaatta maati?
Mito mito woyte malaate leella hoogara dandaanno; leelliro kayinni malaatta kuri labbanno:-
- Bikkunni shiima ikkitino shuma wirro wirro hige shumaara.
- Gomichu dana afidhino shuma.
- Shumate dana soorrama:- duume, woy kolishidhara ikkitino shumanna shumate ledo mundeete malaate.
- Rosaminoikki shumate foole.
- Meentu aana otoottote qooxeessira macciishshantanno xiiwote xisso woy labballu sirote kifile qooxeessiranna shumate ufuuffa qooxeessira macciishshantanno xisso.
- Waay shumara ofollinanni woyte giirate macciishshamme hee`ra.
- Shumaarate muddama.
Abebech Maatewoos
Bakkalcho Maaja 22, 2013
