Dokter Wogene Maarqoosihu ilame lophinohu Sidaamu qoqqowi Arooreessu woradiraati. Uminna layinki diriminni kayise qixxaawote rosi geeshsha Hawaasi quchumira afantanno rosi minnara rosino. Aanteteno umi digiresi Ikonomiksete rosu golinni Hawaasi Yuniversitenni adhino. Layinki digiresino hakkonni Hawaasi Yuniversitenni kalaqamu jiro ikonomiksenna poolisete xiinxallonni adhino; Sayinki digresi (PHD) Hindete “Andhra” yinanni Yuniversitenni ikonomiksetenni adhino.
Dr.Wogene babbaxxitino hallanyu kolleejuwaranna motimmannita ikkitinokki uurrinshuwara loosino. Dokter Wogene roore loosu yannasi Hawaasi Yunivrsitera sayisinoha ikkanna; Hawaasi Yuniversitera 13 diro loosunni keeshshino; xaa yannarano hakkonni Hawaasi Yuniversite Awaada kampaasera Ikonomiksete rosu goli diine,rosiisaanchonna xiinxallaanchoho.
Itophiyu BRICS miila ikkite doorantinoti sa’u lamala jawiidi gobboomu hajo ikkase qaangannite. Tini mittimma techo 15 diri albaanni faranjootu 2009 Onte gobbuwanni safantinoha ikkanna Biraazile, Ruusiyu,Hinde, Chayinunna Wodiidi Afriki (BRICS) tenne mittimma uurrissino gobbuwaati.
BRICS yaamamatenni afamannohu Onte miilla gobbuwa gambooshshi sase qara qara illacha giddosi amadinoha ikkanna; kunino gobbuwate mereero miinju halamme kalaqa, miilla ikkitino gobbuwa mereero sufo noota miinjunna dagoomittete lopho abbanna sayikkihunna jawiidihu poletiku halamme jawaachishate.
Konninnino 40 ale ikkitanno gobbuwa gambooshshe karsamate hasatto leellishshinoha ikkanna; miila ikkate xa’mo shiqishshino 22 gobbuwa mereerinni Itophiyu mittoho. Konni ledo amadaminohunni sa’u lamalara Wodiidi Afrikira Johanisbergi quchumira harinsoonni mittimmate gambooshshi aana gobbanke mittimmate miila ikkate shiqishshino xa’mo adhamooshshe afidheenna miila ikkite doorantino.
Konninnino jawa dipoloomaasete guma borreessiinsoonni. Gambooshshu aana Itophiyunni ledote Gibtse, Arjentiinu, Iraane, Sawud Arebiyunna Halantino Arawe Emireetooti haaro miilimmatenni doorantino gobbuwaati. Ninkeno tenne lamala Wosinchu amadonkenni gobba tenne mittimma karsamasenni afidhanno horo, hiittoo qixxaawo assa agarantannosero, wolootuno Afriku gobbuwa tenne mittimmanni hiittoonni horonsi’ra dandiitanno yitannonna amadantino hajubba aana aleenni e’’ote aana ayimmasi xawinse sa’nummo dokter Wogene Maarqoosihu ledo assinoommo hasaawa aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Itophiyu BRICS miila ikkasenni handaaru miinju xiinxallaancho ikkakki garinni macciishshaminohere xawisseennanke hasaawanke hananfo?
Dokter Wogene:- Ani mittu handaaru ogeessi gede tini gobbankera jawa qeelleeti yee adheemmo. Korkaatuno BRICS yaa mitte gobba aliidimma duuchunku ragi beeqqonni irkissannota ikkitinohura gobbankera jawa hexxo noosetanna gobbanke aantete amaddino lophote harinshora jawa wolqa ikkitanno yee ammaneemmo.
Bakkalcho:- Itophiyu BRICS miila ikkasenni afidhanno horo maati?
Dokter Wogene:- Horose jawate. Umihunni Itophiyu BRICS miila ikkase poletikunnitano ikkito miinju xiiwo ajishate kaa’litanno. Miinju xiiwo yineemmo woyte lawishshaho; gobba womaashshu irko hasidhara dandiitanno; tenne irko hiittenne seeru xiiwonni keeraa’mino garinni afidhara dandiitanno yaate. Korkaatuno BRICS gambooshshi uminsata haaro latishshu baanke uurrisidhino daafira womaashshu irko afi’rate kaayyo heedhanno.
Layinkihunni BRICS miilla ikkitino gobbuwa ledo daddalu sumimme heedhanno daafira dandaami bikkinni kuri gobbuwa ledo daddalu hayyo heedhara dandiitanno. Woluno miilla gobbuwa ledo heedhanno sumimme garinni gobbayidi investimente lossate akati hee’ranno. Hattono Itophiyaho noota mannu wolqa qajeelsatenni miilla gobbuwara soyate injoo heedhanno; tini jawa kaayyooti.
Polotiku ragaannino kalqete noose macciishshamanni xiiwo kalaqatenna wolootu gobbuwa ledo taalo beeqqatenna gumulate dhuka afidhanno. Tini baala gobba miila ikkasenni afidhara dandiitanno horooti.
Bakkalcho:- Konni alba miila ikka hoogasenni hooggino horo hiittoonni xawinsanni?
Dokter Wogene:- BRICS mittimma uurrinsinkunni 15 dirra ali kiirantinoha ikkanna; xaa geeshsha konneeti yinanniri illete leellino coyi dino; ikkollana safotenna harinshote garinni aantino dirra giddo kayinni luphiima lophonna soorro heedhanno yine agarranni. Lawishshaho; sa’u yannara ga’labbote amaale mine harinsoonni gambooshshinni Aliyye gobbate kifilera kalaqamino oli ledo amadaminohunni Itophiyu aana mageeshshi xiiwo kalaqantinoro la’ne sa’noommo. Lophitino gobbuwa uminsa hedo calla qaaffisa hasidhanno. Liqoo afi’rateno insa seera gumulsiisate gadachama, Abbayi kofattono la’nummoro kofattote aana hasi’noommo garinni woxe gaama hooganna W.K.L… hajubba aana konni alba uminketi togoo mittimma hee’ra hooga jawa xiiwo kalaqqinonke yaa dandiinanni.
Bakkalcho:- Xa gobba miila ikkitino; ma garinniiti horonsi’raancho ikkitannohu? miila ikkate giddo heedhanno yawo adhate gobbate gede hiitto qixxaawo assa hasiissannose?
Dokter Wogene:- Garanko togoota kalqoomu gaamo karsammanni woyte jawa yawo heedhannonke. Umihunni gaamo karsamankenni ninkewiinni agaramanno qeechi hee’ranno; woxunni ikkara dandaanno. Lawishshaho; tayxe gambooshshe wodiidi Afrikira harinsi yannara gambooshshe massaginohu Wodiidi Afrikaati. Togoo gambooshshe gobbuwate doyinanni harinsi yannara gambooshshe Pirezidaantimmatenni massagganni keeshshitinori kuri Ontete gobbuwaati.
Aantete konni garinni Itophiyuno beeqqo assanno kaayyo heedhanno. Noose dhuka jirotenni ikkara dandaanno wolurichinni kalqete gobbuwanni baxxitannota assanoserichinni leellisha hasiissannose. Woluno Afriku mittimma ofollo ikkasenni Afrikano ikko baxxinohunni Soojjaati Afrika milli assatenna miinjunni horonsi’raancho ikkatenni beeqqo assa, hattono aantete laalchono islanchimmatenni laashshine miila gobbuwa soyaate kaayyo heedhannose. Konni daafira miila ikkasenni heedhannose yawono ikko afidhanno horo batinyete.
Poletikunnino ikko miinju handaarinni la’nummoro, jawa halamaanchonna hexxo noose gobba ikkasenni shiilote jironnino ikkiro Itophiyu luphiima Hayidro Elektiriketenna shiilote kuuso noose gobba ikkitinoti addaho. Konni daafira aantino yannanni loosse gumaho iillitanno yannara luphi yino deerrinni horonsi’raancho ikkitanno; BRICS miila ikkasenni kalqeteno luphiima xiiwo kalaqate dhuka afidhanno kaayyo heedhanno yaate.
Bakkacho:- Itophiyu BRICS miila ikkase haaro coyeeti. Konninnino lowo horo afidhanno yine ammannanni; Dipoloomaasete widoonni heedhannose horo hiittoonni xawinsanni?
Dokter Wogene:- Kuni umisi dipiloomaasenke gumaati. Konni albano ikkiro Itophiyu Dipoloomaasetenni afantanno gobbaati. Afriku mittimma safaancho ikkaseno addaho. Xaano ikkiro BRICS mittimma karsamase gobba kalqete dipoloomaasetenni mageeshsha xiiwo kalaqqanno gobba ikkasenna aanteteno kalqe umisera injaanno garinni dipoloomaasetenni kalaqqanno xaadooshshinni dagooma, gobbanna Afrika kaa’lanno garinni konni alba assitanni keeshshitinonte gede dipoloomaasete xaadooshshe suffannoha ikkanno. Korkaatuno Itophiyu babbaxxitino gobbuwa ledo seeda dirrara dipoloomaasete handaarinni loossanni keeshshitinoti qaangannite. Xaano konne loosose halashshite sufatenni kalqete aana noose xiiwonna macciishshama halashshatenni gobbannita aantino hexxo woyyaawino garinni gumultanno yitanno ammana noo”e.
Bakkalcho:- Konni alba BRICS miila ikkate 40 ale ikkitanno gobbuwa hasatto leellishshinoha ikkanna; xa’mo shiqishi’rinohu Itophiyu dooramate kaayyo afi’rino; Itophiyu BRICS ni doorantanno gede assinoserichi maati yite hedatto? insano miila assite adhate hasidhinohu mayira lawannohe?
Dokter Wogene:- xa’mokki dawara’yara albaanni kalqete gobbuwa shoolewa bande la’’a dandiinanni. 22 gobbuwa miila ikkate xa’mo shiqishidhino; 40 ikkitannori hasatto noonsata leellishshinore ikkansa kullanni. Wolootu kayinni BRICS uminsanni miilimmatenni adhate hasidhanno gobbuwa sayikki gaamooti, kuri gobbaanni noore shoolki gaamo assine la’nanni. Kunni garinni xa’mo shiqishidhinori mereerinni Itophiyu kaayyo afidhe calla ikkikkinni aantete heedhannose hexxonni yaano, umihunni dagate kiironni xaa yannara Itophiyu kalqetenni sayikki deerrira ofoltino gobba ikkasenninna roore anga qansootise wedella ikkansanni konninnino luphiima mannu jironna kalqeteno xiiwo kalaqa dandiitannoti dikkote hasatto hee’rase doorantanno gede assitinose korkaatta mereerinni mitte assine adhinanni.
Wolu kayinni Itophiyu miinji sa’u dirra giddo babbaxxitino gobboomu mitiimma giddoonnino ikkiro; xaaddanno mitiimma baala dandee dancha lopho leellishanni dayno. Xaano dancha hexxo leellishannohanna albillittenno konni garinni sufiro hexxo nooha ikkasinniiti. Sayikkihu kayinni poletikunnino ikkiro Afriku mittimma ofollo ikkasenni xiiwo kalaqa dandiitanno gobba ikkasenna dipiloomaasetennino ikkiro Itophiyu jawa dhuka afidhino gobba ikkasenni kuri baala la’nanni woyte albillitte kalqete mitte jawa gobba ikkate kaayyo nooseta ikkase Onte miilla gobbuwanni doorantanno gede assitinose yee hedeemmo.
Bakkalcho:-Miteekke albillitte lophitino gobbuwa widoonni kalaqantara dandiitannota horote kipho taashshate ma assa hasiissanno? amadisiisaminohunni BRICS mittimma kalqe lamewa baddara dandiitanno yitanno huluullo heedhanno; lophitinonna lophitanni noo gobbuwa yaate; kuni ikkannokki gede ma assa hasiissanno yite hedatto?
Dokter Wogene:- Garanko, xiiwo heedhara dandiitanno. Konni alba layinki kalqete oli gedensaanni kalqe uminsa hasidhino garinni gashshite keeshshitinori gaamo lamala gobbuwa qarunni Ameeriku xa daanni noohu haaru kalqete amanyooti yaaddo kalaqannonsatinna insano sammi yitannokkiti xawoho. Ninke kayinni gobbate gede noonke dipoloomaasete rosichi garinni BRICS gambooshshe karsama meessi horo agarsiisateno ikko wole widoonni gaamo lamala gobbanninna lophitino gobbuwa ledo noonke xaadooshshe qorophotenni sufisiisa hasiissanno.
Ninke horono ikkito aantino harinsho gobba gawajjannokki garinni ikka hasiissannosi ikkinnina Onte miila gobbuwa gambooshshe karsammoommo yine lophitino gobbuwa ledo noonke xaadooshshe uurrinseemmohanna insa ledo noonke jaalooma cunfoommo yaa di ikkino.
Itophiyu BRICS gambooshshe karsantinohu qarunni miinju suwashshimma hasi’ratenniiti; hattono poletiku horose agarsiisate ikkinohura taashshine ha’ra hasiissanno. Xiiwo heedhara dandiitanno; qarunni xiiwo kalaqantara dandiitannohu konni albano noonte gede umihunni,BRICS miila ikkankenni poolisete wolapho heedhannonke. Konni albi gede wodho gumulsiinsikkinni womaashshu irko diassineemmo yinanni ikkito noonkanni; xa kayinni BRICS haaro latishshu baanke (NDB) widoonni afi’neemmoha ikkiro; wolaphono woyyaawino coyino hee’ranno daafira gobbate gede baalankare taashshe ha’ra hasiissanno yee ammaneemmo.
BRICS kalqe lamewa baddara dandiitanno yaannohu ledo amadaminohunni kayinni xa hendanni hee’noonnihu batinye gobbuwa sumuu yite kalqe massagganno akata kalaqate. Mittuno BRICS illachi mitte gobba calla aliidimmatenni massaggannokki gede assate. Konni daafira lamenna sase gobbuwa sumuu yite kalqete ikkitanno harinsho abbitanno hedo heedhanno daafira yaaddote gede la’nara dandiinanni. Kayinnilla mittu massagaanchinni lamenna sase gobbuwa hattono kiirotenni lexxitanni hadhu bikkinni yaaddo ikkantenni kalqe woyyaawino garinni massagate baxxinohunni lophitanni noo gobbuwara kaa’lo assitannoha lawannoe;mittu handaaru xiinxallaanchi garinni.
Bakkalcho:- xaa yannara BRICS miilla gobbuwa womaashshu dhukinsa mageeshsha iillino? miteekke miillate kiiro lexxitanni hadhanno woyte womaashshu dhukinsano lexxate kaayyo heedhanno yaa dandiinanni?
Dokter Wogene:- Muli yannanni xawo assinoonni garinni Ameerikunna Chayinu calla BRICS na gaamo lamala miilla gobbuwa la’nummoro 2012 kawa Chayinu GDP hidhote soorronni calla la’niro luphiima soorro abbanni no. GDP nafa la’nummoro sai 2015 kawa Ameerikanna Chayina heewisiinse la’nummoro Chayinu GDP luphiima soorro abbitino. Gaamote gede kayinni Ontente miilla gobbuwaha calla kalqete GDP mittu diri laalcho la’nummoro 31.5 % gutama noonsa. Gaamo lamala miilla gobbuwati kayinni konni alba noowiinni 30% dirritino.
Kunino mageeshsha soorro dagginoro leellishannoho. Aantete 2050 geeshsha 20 dirra giddo kalqete gutama 50% BRICS ni diwantanno yine hendanni. Togo yaa tenne dirra giddo 50% kalqete miinja BRICS miilla gobbuwa gutama amaddanno yaate. Kuni leellishannohu Itophiya lede wolootu miilla gobbuwa albillitte kalqe soorritara dandiitanno gaamo ikkitannota ikkansa daafira mitte huluullo heedhara dihasiisanno.
Bakkalcho:- xaa yannara BRICS gambooshshe karsantinori Afriku gobbuwa kiirotenni sase ikkitino. BRICS hu qaru illachino suwashsho miinju horonsi’raanchimma kalaqate. Wolootu Afriku gobbuwa ma garinniiti konni illachi horonsi’raano ikkitara dandiitannohu?
Dokter Wogene:- Garanko, konni alba wodiidi Afriki Onte miilla gobbuwanni mittohonkanni; xa kayinni Gibitsenna Itophiyu haaro karsantino Afriku gobbuwaati. Konni garinni gaamo karsantinori Afriku gobbuwa kiirotenni sase iillitino. Albillitte wolootuno lexxitanno yine agarranni, baxxinohunni Aljeeriyanna Senegaali labbino gobbuwa gaamo karsantanno yine agarranni. Anfinte gede Itophiyu gaamote miila ikki yaa Itophiyu Afriku riqiwamaanchooti yaa dandiinanni. Korkaatuno Itophiyu Afriku mittimma safaanchonna ofollo ikkinohura. Baxxinohunni albillitteno Itophiya woy Addis Ababa Afriku qara quchuma assate hendannihura dagganno hedonna sayinsanni hajubba Afriku mittimma widoonni wolootu Afriku gobbuwara sayinsanni akati noo daafira mitte Itophiyaho balaxo uyinanni gede assitino hajo assine adhinanni.
Wolu kayinni batinye Afriku gobbuwara hasatto noonsa. Aantete gaamo karsamansanni ledote kalqoomu hobbaatu kawunsilenni (World Security Council) haaroonso assinanni yinanni xiiwo noota anfoommo; kunino BRICS mitto illachaati. Tenne widoonnino Afriku gobbuwa aana assinanni xiiwonni soorritara dandiitanno. Afriku gobbuwano lexxatenna heedhanno horo beeqqate; hattono gaamo halashshate hedo no. layinkihuno haaro latishshu baankenni safote latishshinsara womaashshu irko afi’rate liqoo xa’midhe horonsidhannoho. Albi gede togo assenke yaa ikkikkinni gobbuwa liqoo xa’midhanno; qolate dhukansa keenne liqoo uyinanninsa kaayyo no. konni daafira lowo geeshsha danchaho yee hedeemmo.
Bakkalcho:- Yannakki uyite hala’lado xawishsha uyitanni ledonke keeshshootto daafira galatinke wodaninniiti.
Dokter Wogene:- Anino galateemmo.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Woxawaajje 25, 2015 M.D
