Layinki dirimi rosi deerrira hee’re albillicho xagisaancho ikkate hasatto noosinkanni. Umi digiresi xaphooma xagisaanchimmate ogimma rosu golinni harunsanni hee’reeti ogimmasinni baxxino garinni amuwa kaa’la noosita hedo galtinosihu. Mitticho ama xagisa maate xagisate; maate xagisa kayinni dagoomu fayyimma agarate yaanno.
Adaare xaphoomu Hospitaalera otoottotenna godowu gato addi xagisaancho ikke owaatanni keeshshino. Ilame lophinohu Sidaamu qoqqowi Hulate woradiraati. Rosu qixxaawosino Otoottotenna godowu gato addi xagisaanchimmanniiti. Xaa yannara kayinni Sidaamu qoqqowi Dagoomu Fayyimma Inistituute qara dayrekitere ikke owaatanni afamanno.
Tenne lamala Gaazeexinke wosinchi Dr.Daammene Debaalqe yaamamanno. Qoqqowu Fayyimmate Instituutera qara dayrikitere ikke looso hanafate albi Instituutete dayrikiterichi Dr.maatte mangashihunni ledo looso hanafate dandiissanno hasaawa assanni hee’reenna Bilbilisi qilli yaanno. Tenne yannara shooshanqetenni amuwa owaatannoha ikkasinni haaro looso hanafanno barra ikkirono,bilbila kayise hasaawisi woyte mitte ama rakkotenni ilate gamaa’miteenna qarru isi tirannoha calla ikkinota kullannisi. Tenne yannaraati “Amate kaajjanno wodani dinoe” yee albi Instituutete massagaanchi kaameelinni adaare iille amate lubbo woxxinohu Dr daammene.
Dr.Daammene ogimmasinni baxxinohunnin amuwunna marqu qaaqquulli reyo gatisate noosi ajuuja kaiminni xaa yannara massaganno uurrinsha owaatanni; ledoteno lamalate giddo lame barrubbara Adaare Hospitaalera ogimmasinni owaatanno gede qoqqowunni fajjishiishi’re owaatanni noota qummeessinonke. Ninkeno Dr.daammene techonke qixxaawote kifile wosincho assine ledosi keeshsho assinoommo.
Bakkalcho:- Xaa yannara massagatto uurrinshara daakkira albaanni owaattanni keeshshitto uurrinshara baxxinohunni amuwu reyo gargarate ragaanni uytanni keeshshitto kaa’lo daafira xawisinke.
Dr. Daammene:- Mitticho ama xagisa maate xagisate; maate xagisa kayinni dagoomu fayyimma agarate. Mitte ama mini giddo fayyimmase hooggu yaa xaphooma maate fayyimmanna keeri hembeelamanno. Baxxinohunni, godowinni noo ama ikkituro kayinni lamu manni lubbooti gatinsannihu.
Xaginaatu ragaanni la’nummoro amuwu dhibba ranke anfe xagisa dandiiniro shotu garinni hursanna reytannokki gede gargara dandiinanni. Meentu kalaqamunni labballunni baxxinore ikkansanni shiima so’ronni hattono mundeete du’nama heedhuro shotu garinni lubbantara dandiitanno.
Konni daafira, amuwu reyo gargarate ranke xagisa dandiiniro hursanna reyotenni gargara dandiinanni. Deammiro kayinni amano ikkito qaaqqu lubbantara dandiitannohura lamenka hoongammonsara dandiineemmo.
Amuwunna qaaqquullu reyo gargarate giddo’yanni nooe hasattonna kakkaonni owaatate hasatto nooenkanni. Kaaliiqino kaa’leennae xagisaanchimmatenni qajeele otoottotenna godowu gato addi xagisaanchimmanni Adaare Hospitaalera owaatanni keeshshoommo.
Bakkalcho:- Tenne Instituute massaga hanafitto barrano Hospitaaletenni bilbilloonnihena mayi kalaqameennaati?
Dr.Daammene:- Sa’u muli yanna giddo albaanni looseemmowiinni Adaare Hospitaalenni Qoqqowu Dagoomu Fayyimma Inistituute massageemmo gede mootoonsineennae dayummo gedensaanni Biirote giddo albihu uurrinshate dayirekiterichi ledo basete soorro assi’nanna hawarro yannara silke bilbillie.
Tenne yannarano Adaare Hospitaalera mitticho ama mundeese giddora higge du’nanteenna quuxxote giddo noota kullie gedensaanni hanafoommore agure wiinamunni Hospitaale iillatenni woloottu ogimmate jaalla’yanni ledo ikkine hasiissanno kaa’lo assineenna reyotenni gattino daafira lowontanni hagiidhoommo.
Heeshsho’ya giddo wodaninni hagiidhoommo barraati yee hedeemmo. Hatti ama hattenne yannara deammeenna woy ranke iilline xagisa hoongeenna lubbanteemmero looso konne agurate geeshsha iillishshanno gumulora illeemmonkanni. Ikkollana, ise lubbo gatisa dandiinoommo daafira lowontanni hagiirraamoho. Anehu illachi’ya sooreessimmatenni owaata ikkikkinni ogimma’yanni amuwa xagisatenni hursatenna reyotenni gatisate.
Hakkonni gedensaannino, xa massageemmo uurrinsha loosinni ledotenni amuwa xagisate dandeemmo gede qoqqowoho deerru deerrunkunni afantanno sooreeyye fajjishiishi’ratenni lamalate giddo lame barrubbara Adaare Hospitaalera amuwa xagisatenna dare gowate owaantennino kaa’leemmo gede fajjinoonnie.
Tenne qullaawa hedonni amuwa kaa’leemmo gede fajjituere qoqqowinke loosu massagaanono tenne dagonni galata hasi’reemmo. Hakkonni gedensaanni, tenne uurrinshano massaganni lamalate giddo lame barrubbarano amuwa xagisatenni kaa’lanni noommo. Anera jawa ajuuji’ya xissame quuxxotenni shetino manna hursatenni hagiidhanna la’’atenna ledonsa hagiidhate.
Bakkalcho:- Hanni tenne Dagoomu Fayyimma Inistituuteha qara qara loossa xawisinke?
Dr.Daammene:- Dagoomu Fayyimma Inistituutehu qaru ilachi saseho. Umikkihu, hedeweelcho dhibbuwanna dano xiinxallo assate. Taraabbanno dhibbuwa yine bandoonniri 36 dhibbuwa ikkitanna; xiinxallo assinihu gedensaanni dhibbuwa leeltuha ikkiro taraawo hala’lite dhibbu deerrira iillatenni gawajjo iillishshukkinni gargara dandiinanni garinni wiinamunni dawaro qolate. Konni garinni, xiinxallo assinanni gargarate; dagoomu aana iillitara dandiitanno gawajjonna reyote bikkano ajishate.
Layinkihu, xiinxallo assate. Uurrinsha qoqqowu giddo harinsannita fayyimmate ledo amadisiisantino xiinxallubba harisate, qineessate, hattono massagate loosooti. Xiinxallotenni iillinoonni gumi kaiminnino dagoomaho haja la’annonsa bissa kakkayisatenninna huwanyoote kalaqatenni taraawo gargarate qaafo adhate.
Sayikkihu, akeeka haa’ne xiinxallate woy buuxate. Kalqoomu deerrinni ikko gobboomu deerrinni deerransa agartinota akeeka haa’ne buunxanni xiinxallo harinsanni. Qoqqowu deerrinnino deerrase agartinota laaboraatoorete buuxo harinsanni. Anfinte gede Laaboraatoorete buuxo deerrase agartinokkitanna ammanamooshshu nookkita ikkituro mannu lubbo aana gawajjo iillishshanno.
Halaalaancho ikkitinokkinna kaphunniti laaboraatoorete xiinxallo gumi hattono deerrase agartinokki xiinxallo dhibbu dana seekkine bandannikkinna uynanni xaggano garunni hajajate dandiisiissannokki daafira mannu lubbo aana gawajjo iillishshara dandiitanno.
Konni kaiminni, akeeka haa’ne buunxanni mereersha woy laaboraatoorete xiinxallo assinanni woyte qorophotenni harunsinanni. Xissamaanote halaalaancho ikkinoha akeeku buuxooti assa hasiissannohu. Konni kaiminni, kalqoomu deerrinni ikko gobboomu deerrinni nooti deerrase agartino xiinxallonna buuxo assinanni; laaboraatoore qoqqowu deerrinnino heedhanno gede assate.
Konne gumulateno xaa geeshsha Wodiidi Daga Dagoominna Manni qoqqowi mootimmanni ledo qinaambe loonsanni hee’noommo. Qoqqowu deerrinni akeeka haa’ne buunxanni mereershi qarra tirateno xaa yannara Yirgaalamete quchumira deerrase agartinota jawa laaboraatoorete mereersha ijaasinanni hee’noonni.
Quchumaho harinsanni hee’noonnihu laaboraatoorete mereershi ijaarshi goofeenna hasiissanno uduunne eessinoonni. Xaa yannara gatinohu way xuruura halashshate loosooti; konneno loonsanni hee’noonni. Kuni laaboraatoore mereershi loosi goofiro qoqqowinkera dhibbu dana garunni badatenna deerrase agartino buuxo assatenni halaalaancho guma leellishanno mereersha kalaqate qaru illachinke. Konninni, fayyimmansa agarantino dagooma kalaqate dandiinanni.
Wolootta Hospitaallaranna Fayyimmate mereershubbara assinanni buuxo guma gamba assinanni silanchimmanna halaalaanchimma badateno laaboraatootrete mereershira wirro buuxo assinanni. Konni kaiminni, Hospitaallatenna fayyimmate mereershubbara akeeka haa’ne buuxo assinanni laaboraatoore halaalaanchonna hasiissannota ikkasenna hoogase bandanni mereershaati.
Wirro buuxo assine iillinoonni gumi kaiminnino, buunxe iillinoonni gumi aana so’ro nooro, ogeeyyete ragaanni ogimmate xe’ne nooro hattono akeeka haa’ne buunxanni uduunni aana qarru nooha ikkiro bande rahotenni taashshote qaafo adhinanniha ikkanno. Ogimmate ragaanni qarru leelliha ikkirono; ogeeyyete rahotenni qajeelsha aatenni hattono buuxo assinanni uduunni aana qarru nooha ikkiro ranke gatamaratenni silanchimma noose buuxo assitanno gede kakkayisatenna dandiisiisate.
Wolu kayinni, gobboomu deerrinnino lawishsha ikkino garinni loonsanni hee’noommohu taje maareekkinanni gashshinanni mereersha ijaarranni hee’noommo. Kunino jawa mereersha ikkanna; mereershaho kompiyuterenna woloottano yannitte hayyonni tajubba maareekkinanni gashshate dandiisiisannore hasiisanno uduunne eessinanni loosu giddora e’nanni hee’noommo.
Tini uurrinsha umiseta ikkitino Weebisayte noose. Konninni ledo, qoqqowoho afantannori baalanti loosu uurrinshuwa hasidhanno tajubba baala ninkewa abbite maareekki’ra dandiitanno. Togo assa albillicho babbaxxitino xiinxallo assate hasi’nanni yannara lowontanni kaa’litannohura hiitti uurrinshano tajubbansa abbite maareekkidhanno gede assineemmo. Tajete mereersha xaa yannara ijaarshu looso gundoommo.
Sidaamu qoqqowi Dagoomu fayyimma Inistituute qarunni loossannori aleenni xawisummore labbanno. Kuri illachuwanni loonsummoha ikkiro deerrase agartino buuxo assatenna fayyimmansa agarantino dagooma kalaqate dandiinanni.
Xiinxallo assatenni hattono silanchimma noose laaboraatoorenni buuxo assinanniha ikkiro halaalaancho buuxote guma afi’nannihura hasiisanno xagicho hajajatenna xagisate dandiinanni daafira; illachunniiti loonsanni hee’noommohu.
Bakkalcho:- Xaa yannara qoqqowohonna qooxeessaho hawadi yanna kora assidhe taraabbanno dhibbuwa yine bidhattote gede bandoonniri hiikkuriiti? Dhibbuwate taraawo gargarate adhinanni hee’noonni qaafona?
Dr.Daammene:- Hawadi yanna baxxinohunnino, xeenu yanna korkaata assidhe qooxeessinkera kalaqantino dhibbuwa umihu Kolleeraho. Koleeru dhibbi baxxinohunni lolahu noo qooxeessira anfiwa baala shumate ofollatenni kalaqamanno dhibbaati. Koleeru dhibba shotunni meessinatunna qarqaru co’ichimma agadhatenni gargadha dandiinanni.
Wolu kayinni Shekkeerete dhibbaati. Shekkeerete dhibbi kalaqamanno gede korkaata ikkannohu way kuusamanno qooxeessira Shekkeerete biinne sirtanno kaiminniiti. Kunino, xeenu kaiminni qooxeessaho duuchu qooxeessira way ga’ranno daafiraati.
Kuri dhibbuwa roorenkanni hawadi yanna agarte ka’annoha ikkinohura dagoomu meessaneetinna qooxeessu co’ichimma agadhanno gede huwanyoote kalaqate loonsanni hee’noommo. Shekkeerete dhibba gargarate waa koffe amaddino bayichuwa mooshshatenni biinne sirtannokki gede assa hattono Agoberre garunni horoonsi’rate.
Kolleeru dhibba gargadhateno shumate mine garunni qixxeessine horoonsi’ra; shumate mine horoonsi’ni gedensaanni anga wayinninna saamununni seekkine hayishshi’ra; anganni waa kemikaaletenni xaginse horoonsi’ra woy hufinse qiissinanni aga hasiissanno.
Kolleeru dhibbi kalaqamanno gede daafamino woy co’ichimmasi agarantinokki way korkaata ikkannohura way co’ichimma garunni agarantanno gede assa; bu’ano ikkituro qooxeessunni shumanna woloottuno babbaxxino ishine eannokki gede garunni agara hasiissanno. Way co’icha ikkasino yanna yannantenni buuxo assanna daafaminoha ikkiro ranke xagisa hasiissanno.
Bakkalcho:- Qoqqowoho Dagoomu Fayyimmate Inistituute dagoomaho hasiissanno owaante garunni uytanni no yine ammannanni?
Dr.Daammene:- Uurrinsha xaa yannara handaarunni uytanno owaante ragaanni danchu deerrira no yine hendanni. Labbanno uurrinsha wolootta qoqqowubbara noo deerra afatenna dancha lawishsha adhate hasatto heedhurono; babbaxxitino korkaatta kaiminni basete geeshsha marre la’’ate didandiinoonni. Ikkollana, wolootta qoqqowubbanni woyyaabbino uurrinsha ikkase kullanni.
Federaalete Fayyimmate ministereno ikkito IFDR Dagoomu Fayyimma Inistituuteno uurrinshankera woxunni ikko hasiisanno uduunne shiqishatenni irko assitino. Uurrinsha tantanantunkunni harancho yanna kiirsiissinoha ikkirono; danchu garinni tantanantinotenna isilancho owaante uyitanni noote. Xaa yannara kalaqamino dhibbi taraawo gargarate loosonke gundummo gedensaanni albillicho xiinxallotenna laaboraatoorete buuxo loossanke garunni loonseemmoha ikkanno.
Bakkalcho:- Qoqqowoho Kolleerunna Shekkeerete dhibbi taraawonna gargarooshshu loossa noo deerra xawisinke.
Dr.Daammene:- Kolleeru dhibbinni xaa geeshsha qoqqowoho 16 woraddara 800 ale ikkanno manni amadamino; kuri giddonni 9 manni lubbamino. Xaa yannara onte woradda konni dhibbi taraawo wo’munni wo’ma gargara dandiinoonni.
Konne dhibba gargarateno kittiwaatete gaado faajjetenni hananfe harinsanni hee’noonni. Gobbankera xaa yannara 5 qoqqowubbara kuni dhibbi leellinoha ikkanna; Sidaamu qoqqowira 16 woradda mereerinni roorenkanni konni dhibbbira reqeccaabbino yine bandoonniri onte (Daarra, Daarra Otilcho, Bansa, Boona hattono Cabbe Gaambeeltu) woraddara xaphoomunni 288 kume ikkanno manni kittiwaate adhanno gede assinanni hee’noonni. Xa wo’munni wo’ma garagarate widira iillinoommo yaate.
Kalqoomu Fayyimmate Uurrinsha wortino istaandaarde garinni Kolleeru dhibbinni amadantinori 1 kumi manni mereerinni reyote bikki kiirotenni 10 woroonni ikkiro taraawotenni amadantinori woyyaawino xaginaatu owaante afidhino yine hendanni. Muli barruwa giddono wo’munni wo’ma gargarate dandiinanni garinniiti qinaambe loonsanni hee’noommohu.
Gobboomu deerrinni taraabbannonna taraabbannokkiri yine bandoonniri 36 dhibbuwa mereerinni ninke qoqqowi deerrinni bidhachishshannonkeri Kolleerahonna Shekkeerete dhibbuwaati. Qoqqowoho Kolleeru dhibbi taraawo leeltu qooxeessuwara wiinamunni iilline qorqoratenna gargarate loossa loonsoonnihura mannu aana iillitara dandiitanno gawajjo gatisa dandiinoonni.
Qoqqowu deerrinni hanafe woraddate tantano geeshsha hedeweelcho dhibbuwanna danote taraawora wiinamu dawaro qoltanno gaamo uurrinseenna loossanni afantanno. Yanna yannantenni jawaata qorqorshanna xiinxallo assinanni gargarate loonsanni. Hakkiinni sae, tini hawadi yanna ikkasenni xeenunna lolahu bati’ranno qooxeessuwara bushshu hoshooshame gawajjo iillishannokki gede bidachishshanno qooxeessuwa heedhuro yannate geeshsha manna basetenni kayinse bidhachishshannokki qooxeessuwara keeshshitanno gede assinanni.
Bakkalcho:- Taraabbanno dhibbuwa albillicho dagoomu bidhatto ikkitannokki garinni balanxe gargaratenna dagoomu huwanyo kalaqate loossalainohunni uurrinshate gede albillicho hiittoonni gumulate mixidhinoonni?
Dr.Daammene:- Uurrinshanke amaddino mixo, babbaxxitino dhibbuwa taraawonni ledo amadisiisaminohunni kalaqamanno dhibba, reyo, hattono gawajjo ajishatenna dandaamiro gargarre hunate. Qoqqowinke deerrinnino la’nummoro Kolleerunna Shekkeerete dhibbuwa yanna yannantenna ka’anni taraabbannohu dagoomu giddo huwanyootu anje noohuraati. Baxxinohunni, Kolleeru dhibbi meessaneetinna qooxeessu co’ichimma garunni agadha hoogatenni ikkinnina woluwiinni taraawe daynoha dikkino.
Konni kaiminni, dagoomu meessaneetinna qooxeessinsa co’ichimma garunni agadhara; shumate mine garubnni qixxeessine horoonsi’nanni gede; anfiwa baala shumate horoonsi’nannikki gede; daafamino way hee’riro xiinxalline rahotenni kemikaaletenni xaginse horoonsi’ra; anga wayinna saamununni seekkine hayishshi’ra hasiissannota huwanyoote kalanqanni hee’noonni. Saamunu nafa hoogiro buluulunni seekkine hayishshi’ra hasiissanno.
Way hoogiro co’ichimma hendannita dikkitino. Konnira, duuchunku qooxeessira way tuqishshi hala’lanno gede handaarunni haja la’annonsa bissanni ledo qinaambe loonsanni hee’noommo.
Qoqqowu deerrinni taraabbanno dhibbuwa gargarate loossa harunsitannonna irkissanno gaamo tantanne loonsanni hee’noonnihura qarrubba leeltuwa rahotenni dawaro qolate loonsanni hee’noonni. Dagoomuno uynanni huwanyoote adhatenni loosu aana hosiisanna fayyimmansa latisi’ra noonsa.
Bakkalcho:- Dr Daammene Debaalqe, loosu yannakkinni qoocce dagoomu fayyimma daafira xawishsha uytanni qixxaawote kifilenkenni ledo assootto keeshshora galanteemmo.
Dr.Daammene:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Woxawaajje 11, 2015 M.D
