Qiddus Paawuloosi Hospitaale qaaqquullu ispeeshaalistenna Kaa’laanchu Pirofeeserchi Dr Faasili Memberehu qaaqquullu godowu moollera aanannore yiino.
Qaaqquullu daninsantenni gede helleensa akatino babbaxxinoho. Mitu mitu qaaqquulli unuuna qaantu kiiro dee’annoha ikkanna mitu mitu qaaqquulli qole mitte xissono nookkiha lamalunku barrira fayyo cilo ciltara dandiitanno. Togo yaa kayinni moolle noonsa yaa di-ikkino. Batinyu co’o fayyaaleeyyeho. Boodu qaaqquulli kayinni moolle noonsa. Gamu qaaqquulli qole ciliinsa moolikkinni seeda saate niixxaano, wi’litanno, hiixattanno, fulannonsa woyte kayinni cilinsa shaqqadoho. Kuni qarri moolle ikkikkinni “Infant Dyschesia” yaamamatenni afamanno.
“Infant Dyschesia” Maati?
Infant Dyschesia yaa dirinsa lame lamalanni 9 agani geeshsha noo qaaqquulli aana leellanno helleete qarra ikkanna korkaatu qole qaaqquullu cilo ciltanno woyte helleete, godowunna cilu boombe hirre macciishshamme hooga abbitanno xissooti. Kuni qarri noonsa qaaqquulli cilo cilansa albaanni muramino xiqqeessira niixa, hiixata, alba duu’ma, raara woy caaccaawa heedhansara dandiitanno. Kalqete aana assinoonni xiinxallubbanni 5-10 geeshsha xibbunni ikkitanno qaaqquulli kuni qarri xaadanonsa. Baxxeewo garinni qole galaasu ado agganno qaaqquulli aana luphi yee leellanno. Maate qole konne la’anno woyte qaaqqinsara moolle noosi yite ammanatenni saamunanna woleno lawannore qaaqqu cilu boombe giddora eessitanna la’nanni. Kuni assooti qaaqqu xisso ledate gobbaanni horo dinosi.
Maate mittu afa noonsa coy niixanno qaaqqi baalu moolle noosi yaa ikkinokkitaati.
Infant Dyschesiara Xaginaatisi Maati?
Kuni dhibbi may danino xaginaati dihasiisannosi 9 agani gedensaanni umisinni ba”anno.
Qaaqquullu Godowu Moollera Kaimu Maati?
Qaaqquullu godowu moolle kaiminna xaginnatu diri dirinsa garinni babbaxxanno. Dhibbu aana assinoonni xiinxallubba garinni mittu qaaqqi garunni godowu moolle noosi yee coy’rate aantanno malaatta giddonni shiimunni lame la’a hasiissanno.
1. Alba noowiinni helleete godo’la lowo geeshsha ajjuro baxxeewo garinni lamalatenni lame woroonni cilo ciltannoha ikkiro;
2. Bashshonni baxxeewonna moolino cilo ciliro;
3. Lemuu xiqqeessi ale niixannoha ikkironna cira cilu fula hoogisiro;
4. Sagaru fulannosi woyte ledo mundee fultusiro;
5. Wirro wirro tufiro
6. Godowa fuugisa woy godowu kaajja heedhuronna hattono
7. Sagalete hasatto ajjuro.
Mittu diri woro noo qaaqquullira godowu moollera mala ikkannorinna mini giddo xaginaatubba qole
- Umo qaaqqu saga’late akata taashsha
• Amate unuuna ikkadu garinni qansanna qaaqqu ikkado ikkino amate unuuna afi’ranni noota buuxa,
• Lalu ado agannoha ikkiro wo’munni wo’ma uurrinse wole qaaqquulleho dirinsa deerrinni qixxaabbino galaasu ado hayikkisa. Galaasu ado agannoha ikkiro wolu dani galaasu ado soorrine la”a, lee agana wo’minosiha ikkiro la”aatote sagalla aa, lawishshaho daahaminonna raino shaana, qosxa, awukaato, paappaayya, shurumaminokki gide, laalo, gummaagummanna labbannore seekkine itisa,
• Qaaqquullu mitte mittente 1000 kaalooriinera 15-20 giraame geeshshi la’aato (fiber) afi’ra noonsa. Fibere yaa wo’munni wo’ma daahante mannimmate giddora karsantannokki laalotenna gummaagummatenni hattono daahaminokki gidinni (Hayxu, gardaamu, qamadenna labbannorinni) afi’nanni horo noose sagaleeti.
• Lee agana wo’misiro ikkado ikkino waa aa
6-12 agani geeshsha noo qaaqquulli barrunni 120-250 (shiimunni mitto kubbaayya) waa aga hasiissannonsa. Moolle noonsa qaaqquulli qole konni aleenni aggara amaallanni. Leewu agani albaanni kayinni amate unuuni ado ikkado ikkino waa giddose amaddino daafira waa aa hasiisannoha di-ikkino (helleete madi’ra abbara dandaanno daafira yaate).
Mite mite xiinxallubba sase agana wo’minosi qaaqqi co’ichimmatenni qixxaabbino Appilete huunco (juuse) (10-30 mili-liitire) hayikkisa doorshu gede amaaltanno. Korkaatuno Appilete giddo noo Sorbitooli yinanni shiilo coy helleete daahamannokki daafira sagara shaqqishe fushshitara dandiitanno. Batinyu qaaqquulli aana shalaala dancha soorro abbitanna la’nanni.
2. Qaaqquulle mannimmate guunte hanafisiisa; qaaqquullu lekka erranninna diriirsinanni millimmo assa woy ispoorte loosiisa gulucho eratenni suutunni godowinsa widira xiiwa tenne millimmo wirro wirro loosiisa.
3. Biso Cuukka
Suutunni qubbichunni doycho loosatenni godowu xunchubba cuukka, sagaru fulanno boombe qarqara suutunni doycho loonse cuukka,
4. Gammuutino wayinni biso hayishsha
Alee noore horonsi’ne woyyimma hoongiro qaaqquullu ispeeshaaliste hakime amaalsiinsiro danchaho.
Addisu Adoola
Bakkalcho Maaja 8, 2013 M.D]p
