Sidaamu daga lowo sharro gedensaanni 2012 M.D xa’monsa dawaro afidheenna; qoqqowo ikkite safantinoti qaangannite. Qoqqowo ikkite safantu yannanni kayisse sa’u sase dirra giddo qoqqowu mootimma babbaxxitino loossa gumultanni keeshshitino. Baxxinohunni qoqqowu gummaamo ikkanno harinsho xiinxallitanninna baddanni keeshshino.
Assinoonni xiinxallonnino qoqqowu baattote ruukko noosita buuxino. Konne kaima assatenni noo baatto aana gummaa’minara dandiinanni hayyo kalaqa dandiinoonni. Konninnino shiima baatto afidhinori dagoomu bissa Saadate jiro latishshi aana bobbakkanno gede huwachinshanni keeshshinoonni. Konni ledo amadaminohunni Itophiyu Pireesete Uurrinshano Saadate jiro loosi noo deerra, Saadate sagalenna dikkote mittoo’ma aana loonsoonni loossanna wolootta amadantino hajubba aana Qoqqowu Saadate jiro latishshi biiro sooreessa kalaa Tekle Jomba hasaawissinoha ikkanna aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Biiro gumulami baajeettete dirinni Saadate jiro latishshi aana maa loosse sa’u?
Kalaa Tekle:- Qoqqowinkera 2015 baajeettete diri baxxino dirooti yine adha dandiinanni. Diru mixo hanafankera albaanni baadiyyete latishshanke lainohunni ha’ra hasiissannonke geeshshi xeertinye harate dandaaminkere assinoommo yaa dandeemmo. Baxxinohunni Saadate jiro latishshi widoonni hiittoo garinni loosanna guma abba dandiinanniro huwatate qoqqowu pirezidaantichinni uurrinsoonniti mitte gaamo qoqqowoho noota baattote amAdo garunni xiinxallitanno gede assinoonni.
Xiinxallote gumi leellishannohu umihu qoqqowoho afantanno loosidhe galtino daga mereerinni 27 anga xibbuunni ikkitannori 0.25 hektaare woroonni noo baatto aana heedhannoreeti. Layinkihu kayinni 46 anga ikkitannori 0.5 hektaarenni ajjanno baatto aana heedhannore ikkansa buunxoonni. Tenne xiinxallonni huwantoommo halaali qoqqowinke irshu aana calla safame loosannoha ikkiro guma borreessiisa dandiinannikkitaati. Konni daafira sagaletenni umo dandaate mitiinsannohura baxxino doorsha adhate gadachammannita huwantoommo.
Baxxinohunni 27 anga ikkitannori dagoomu bissa bocu boci hektaare woroonni noo baattote amAdo afidhino daga loosu giddora e’inohu doorshunnita e’’o afi’nanni paakeeje kalanqeennaati. Baxxinohunni Saadate jiro latishshi aana illachinshoommoha ikkanna; paakeejetenni balaxo uyinoommohu Adote jiro latishshi aanaati. Deerra deerranko lukkuwunni, diidu, qulxu’metenna gereewu jiro latishsha yine paakeejja gumullanni keeshshinoommo. Ledoteno Haarete da’muulchi latishshinna saada misiisate loossa paakeejete giddo amadantanno gede assinoommo. Konni garinni qoqqowinkera lamala paakeejenni safamme loosu giddora e’noommo.
Lawishshaho; Adote kilaasterenni calla bandoommohu 15 woradinna lamalu quchumu gashshooti xaphoomunni 22 tantano no. Tenne 22 tantano giddo noore 104 olluubba bande 312 qooxeessubba tantanne loosidhe galtinorira qajeelsha uyine loosu giddora e’noommo. Konni kaiminni gumulami baajeettete dirinni 101 kumo sircho woyyeessate mixi’ne diru goofimarchira 102 kume Saadate sircho woyyeessatenni 71 kume siitta afi’ra dandiinoommo.
Konnira qoteho Saadate sagale qarunni hasiissannota ikkasenni handaaraho qajeelsha uyinummohu gedensaanni gumulami baajeettete dirinni 13 kumi hektaare baatto aana latisatenni 13 kume 729 hektaare baatto aana latisatenni jeefisa dandiinoonni. Konni kaiminni diru giddo 3 kume 223 toone Ado afi’rate hende 3 kume 527 toone Ado mixotenni amandoommohu aleenni afi’ra dandiinoommo.
Lawishshaho; qoqqowu giddo afantannoti Yirgaalamete gibrinnu laalcho qineessinanni paarke giddo Adote laalcho qineessanni gobbara soyaannohunna gobba giddora shiqishanno kubbaaniyi no; kunni kubbaaniyira 586 kume liitire Ado shiqinshoommo. Konni gobbaanni gattinota qooxeessu dikkoranna Addis Ababu quchumira shiqisha dandiinoommo. Konni loosinkenni konni albaanni Adote laalchinni eo afidhara dandiitinokki daga xaa yannara hasattonsa luphi yiino deerrinni lexxitanni daggino.
Quchumu qooxeessirano ninkeno loonsoommohunna kalanqoommo huwanyonni luphi yiino baqqeenyi kalaqamino. Konni garinni handaaraho assinoonni huwanyo kalaqate loosinni qoqqowinkera konni alba mitte saanni bati’riro 15 litire Ado afi’nannihunni gumulami baajeettete dirinni 40 liitire Ado afi’ra dandiinoonni. Kuni gumi lowo daga handaara karsantanno gede kakkaysanni afamanno.
Ado laashshitanno gede assa calla ikkikkinni konnira qoteho loosidhe galtinore mittimmate loosi maamarranni tantanneenna Ado laashshatenni sa’e hirate widira reekkantino. Konni garinni quchummate qooxeessira laalchinsa shiqanno amanyoote kalanqoommo. Lawishshaho; gumulami baajeettete dirinni lame Ado shiqishshanno yuniyeenna qixxeessine Hawaasi quchumira Ado hirranni base heedheennansa laashshitanno laalcho dikkote shiqishshanno; wole widoonni uminsa hirtanno mereershira co’icha laalcho taalino waaginni dikkote shiqishshanni afantanno.
Baxxinohunni xaa yannara 400 na 500 ali liitire Ado laashshitanno dagara hirtanno base qixxeessate looso loonsanni hee’noommo. Konni garinni laashshatenni hirate geeshsha noo looso qinaambe loosatenni luphi yiino kakkaooshshe kalanqanni afammeemmo. 2016 baajeettete dirinni 150 kume Saadate sircho woyyeessinanni afammeemmo. Woxawaajje 30, 2015 M.D “Qoqqowu Saadate sircho woyyeessate barra” yine qoqqowu pirezidaantichinni faajje assine hananfanni barraati.
Konnira qoteho 2015 baajeettete dirinni loonsoonni loosinni qalamino siitti no. Hakkonne barra siittu reqecco mittu ollii giddo harinsanni. Kuni ikkannohu qooxeessaho afantannori loosidhe galtino daga loosamanni noo looso la’anno gedenna kakkaooshshe kalaqateeti.
Bakkalcho:- Sagalete wowe buuxisatenni ledote lukkuwu paakeeje aana mixo amandoonniti anfoonnite; konni aana ma loonsanni hee’noonni?
Kalaa Tekle:- Hala’ladunni loonsanni keeshshinoonnihunna baxxinohunni baattote ruukko noonsari loosidhe galtino daga dikko ga’labbisate widoonni jawa eo abbitanno yine loonsanni hee’noonnihu lukkuwu aanaati. Loosidhe galtinore qarrunni fushshannohonna 6-7 Miliyoone birri geeshsha eo afi’nanni yine amandoonnihu lukkuwu jiro latishshi loosooti.
Konni handaarinni 2014 baajeettete dirinni mixotenni amandoommohu 4 Miliyoone lukkuwaati. Konni garinni mixi’noommohu mittu mittunku loosi’re galinohu barrunni 50-200 birri geeshsha afi’rara dandaanno yaanno kaiminniiti. Konni kaiminni haaru baajeettete dirinni 375 kume dagoomu bissa lukkuwu jiro latishshinni horonsi’raano assineemmo yaate. Mixotenni amandoommo garinni 4 Miliyoone 43 kume lukkuwa iillishatenni mixotenni aleenni jeefisa dandiinoommo.
Xaa yannara kilaasteretenni bandoonni woradda baalanti yinanni deerrinni 30 woraddanna 7 quchumu gashshoottaati. 37ti tantano aana 555 qacha tantanneenna 66 kume loosidhe galtino daga lukkuwu jiro latishshi handaarinni gaamotenni qinaabbe gaamote massagaancho doodhite hasiissanno e’’o adhatenni hattono qajeelsatenni loosu giddora e’’a dandiitino.
Konninnino mittu quuphichi waagi Hawaasi quchumi giddo 10 birra ikkanna; Yirgaalamete kayinni Settu birrira hiramanni afamanno. Bansi raga kayinni lamala birraati. Xaa yannara mittu lukko cei’re galinohu anga 60 kume quuphicho afi’rate geeshsha iillinoommo. Xaa yannara baalante dagawa lowo baqqeenyi kalaqamino.
2016 baajeettete dirinni 8 Miliyoone lukkuwa iillishate mixo amandoommo. Konninnino baalanti dagoomu bissa horonsi’raano ikkitanno kaayyo kalaqate qixxaamboommo. Lukkuwunni aane maatete jireenyinni woy paakeejetenni hanqafaminohu diidu ceattooti.
Qoqqowinkera buna laashshitannori 15 woradda noonke. 15 woradda hanqafantinohu diidu jiro latishshi hundaanniiti. 15 woraddara afantannota 30 olluubba bande tenne olluubba giddo 30 qacha uurrinse mittu mittunku qachi giddo qasiisotenni mitte mitte gaamonni 20 loosi’re galino mancho fille qajeelsinoommo. Hattono woyyaawinoha diidu kosho shiqishatenna diidu amadooshshi qajeelsha aatenni kaimu dirira 15 olluubbara heedhannore 600 loosidhe galtino daga qajeelsa dandiinoommo.
Qajeelsa calla ikkikkinni e’’o shiqishatenna 9 kume diidu kosho iillishatenni mittu mittunku loosi’re galinohu baxxinohunni aanino diro qaddo rosicho kalaqa dandiinanni looso hananfoommo. Baxxinohunni bunu daraarchinni luphiima malawu laalcho afi’ra dandiinanni kaayyo hee’rase la’ne loonsoommo loosinni; malawu jironni luphiima guma borreessiinsoommo. Mittu mittunku loosi’re galinohu 20 anga xibbuunni calla baate gatinoha 80 anga sasu diri giddo loosse baattanno injoo kalanqoonni. 2016 baajeettete dirinni lawanno garinni 9 kume koshsha iillishate qoqqowu mootimmanni 20 Miliyoone birra kaajjinshoonni. Tayxe dirinnino 2 kumenna 400 ikkitannori loosidhe galtino daga amande diidu jiro latishshi looso loosate qixxaambanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Qulxu’mete jiro latishshi widoonni borreessiinsoonni gumi ma lawanno?
Kalaa Tekle:- Qulxu’mete jiro latishshira bandoonniti 12 olluubbaati. Tini qooxeessubba lagganna ikkadu waayi noonsa qooxeessubbaati. 12 woradda qachunni tantaname mittu mittunku qachira 20 loosidhe galtinore qajeelsinoonni. Mittu mittunku loosi’re galinohu gate waa amaddanno bale umate 10 kume birra irko assineenna bue qixxeessine qoqqowu mootimma qulxu’mete caacurre shiqishshino. Konni garinni loosidhe galtinori horonsi’raano assa dandiinoonni.
Loosidhe galtinori baalunku Saadate jiro latishshinni horonsi’raano ikkitanno gede jawa looso loonsoonni. Konninnino gumulami baajeettete dirinni qulxu’mete latishshinni 240 gati qulxu’mete kofo umate mixi’ne 300 kofo unsiisatenni xaa yannara laashshinanni hee’noonni. Kurino albiidinke Wocawaaro aganira loosu aana hossannoha ikkanno.
Hattono 2016 baajeettete dirinni qulxu’mete latishshinni 12nti woraddara ledote qacha bande ledonnire loosidhe galtino dagano qajeelsine loosu giddora eessineemmo. Konninnino luphi yiino deerrinni qulxu’mete latishsha qixxeessine loosidhe galtinore horonsi’raano assineemmo.
Wolu 14 olluubbara loonsanni hee’noonnihu gereewu latishshaati. Kuni latishshino mitte paakeeje gede adhinoonniho. Baxxinohunni alichaamu qooxeessira xiinxallotenni anfoonnirenna lakkuwa qalanno gereewooti. Mittu dirinni lame hige qalanno gede assatenni loosidhe galtinore horaameeyye assinanni hee’noommo. Hattono 2016 MD woyyaawino garinni loosate qixxaamboommo.
Woluno Haarete da’muulchi latishshinni hanqafantinori 10 woradda no. Tenne 10 woraddara 310 meenti tantaname loosu giddora e’’e laashshanno gede injoo kalanqoommonsa. Konninnino gumulami baajeettete dirinni 897 KG Haarete da’muulchi laalcho afi’noommo. Mitte kiilo 1500 birrira hiratenni shiimunni 4500 kayise 8 kumi birri geeshsha afi’ranni leellanno. Ledoteno 500 meento tantanatenni 23 hektaare baatto aana qombo’’ote laalcho shiqishatenni 1 Miliyoone 600 kume Haarete da’muulchi da’muulcho shiqishatenni horonsi’ranno gede assineemmonsa yine hendoommo.
Jeefoteno maalu kilaastere yine bandoommoti lee woradda no; baxxinohunni gammoojjaamu qooxeessira maalu jiro latishshi handaarinni bandoonni qooxeessaati. Leente woraddara noore 12 olluubba bande kuri giddonni 24 qachuwa mittu mittunku qachira gaamo gaamotenni 60; 60 loosidhe galtinore bande 90 barri giddo hiittoonni misiinsannironna dikkote shiqinshanniro qajeelsinoommo.
Konni garinni loosu giddora eessinoommonsaha ikkanna; 2015 baajeettete dirinni luphiima looso loosa dandiinoommo. 2016 baajeettete dirinni tenne woraddaranna doorantino olluubbara hattono qachuwara 600 loosidhe galtino daga maalu jiro latishshi giddora eessine 2017MD roore anga loosidhe galtino daga konni loosi giddora bobbaanseemmo yine mixi’noommo.
Xaphoomunni Saadate jiro latishshi aana lamala paakeejenni loonsoommo loosi gobbate gede balaxaano assannonkeho. Qoqqowu deerrinni loosu harinsho amanyooti rosicho ikkanno loosooti yaa dandiinanni. Loosu baxxinohunni loosidhe galtinore horonsi’raano assa dandiinohanna wedellahono loosu kaayyo kalaqannoha qoqqowu dagaranna mootimmara ledote e’’o abbisiisara dandaannohonna hexxo tunganniho. Konni garinni sufa dandiiniro sidaamu qoqqowi garinni muli yannanni buxima dhagge assineemmo.
Konni handaarinni 2015 baajeettete dirinni hanafote kalanqeemmo yine amandoommo mixo 20 kumi dagoomu bissaraati. Ikkollana, mixotenni amandoonnihu aleenni 23 kumi dagoomu bissara loosu kaayyo kalaqa dandiinoonni. Lawishshaho; mittu barri caacurre adhite 45 barri gedensaanni shiqishshannori wedellunni calla tantanantinori 128 Interpirayizza kalaqantino. Kuri wedelli Yuniversituwatenna kolleejjatenni fultinore ikkitanna mootimmatewinni liqoo adhite loossanni afantanno.
Konnira qoteho 10 nna 20 kume lukkuwa eessite wolootta wedella qaxarte loosiissatenni loosu kaayyo kalaqqinorino heedhanno. Loosu kaayyo kalaqantinonsa bissa xaa yannara 3 nni 10 kumi geeshsha lukkuwa amaddannoha ikkanna hakko bikkinni quupheno laashshitanni afantannoreeti. Handaara konni aleenni kaajjishate 2016 baajeettete dirinni ikkAdo qixxaawo assinoommo.
Bakkalcho:- Saadate laalchimma sufo nooseta ikkitanno gede fayyimmansa agarate hendoonnirinna loonsoonni loosi hee’ranno?
Kalaa Tekle:- Umi hajo sirchonsa woyyeessinoonnikki lukkuwi kiiro ajishate. Fayyimmansa hajo lainohunni labiratoore uurrisate looso hananfoonni; muli yannanni looso hanaffanno. Ledoteno ikkAdo kittiwaateno qixxeessineemmo. Kuni baxxinohunni lukkuwu xissamannokki gede balaxotenni qoropho assate hayyooti. Kittiwaate calla ikkikkinni ikkAdo ogeeyyeno qixxeessa xa’manno. Konni daafira woraddatenna olluubbate fayyimmate ogeeyye gaamate gadachammanni.
Konni ragaanni 2015 loossa kaajjishate loossa loonsanni hee’noommo. IkkAdo kittiwaatete e’’o wo’mitino. Ogeeyyeno qajeelsinoommo; konni garinni baalunku lukkuwi kittiwaate afi’ranno gede assinoommo. Konnira hiittoo qarrino xaadinkekkinni lukkuwu reyikkinni 2015 baajeettete diro jeefisa dandiinoonni.
Aanino dirono sai diri gede ikkAdo e’’o shiqishate loonsanni hee’noommo. Ogeeyyete widoonnino ikkado ogeeyye qajeelsine loosu giddora e’neemmo. Konnira ikkAdo qixxaawo assinanni hee’noommo. Xaa yannara woraddatenna qoqqowubbate noorira ikkado e’’o qixxaabbino. Loosidhe galtinori widoonni balaxxe amAdooshshe afansanni loosu roorenkanni lifixanni dayino.
Bakkalcho:- Lukkuwu sagale ledo amadaminohunni hendoonniri maati?
Kalaa Tekle:- Xaa yannara jawa hekko Saadate sagale ikkitinoti xawoho. Lukkuwu sagale gobba giddo calla shotunni qixxeessinannita di ikkitino; gobbayidinni e’anno e’’onni qixxaabbannote. Qoqqowinkera shoole Saadate sagale qineessinanni ijaarra no. Tenne ijaarra kaajjishatenni qooxeessaho afantanno e’’o horonsi’ne taaltino sagale qixxeessitanno gedenna mittu mittunku woradira sina fanne loosidhe galtinori taaltinota lukkuwu sagale afidhanno gede assate looso loonsoonni.
Tayxe dirinni kalqete baanke irkonni lame lukkuwa lossinannihanna sagalensa qineessinanni uurrinshuwa “lukkuwu qacha” yine agannate albaanni maassiinsoommo. Aantete konne mereersha loosu giddora eessineemmo. Kuni uurrinshi loosu giddora e’’anno woyte mittu mereershi calla diru giddo 60 kume lukkuwa lossatenni 500 kume ikkanno lukkuwira sagale qineessannoha ikkinohura lowontanni waagu lexxo diheedhanno. Tayxeno maassiinsannihu lukkuwa lossinannihunna sagale qineessinanni mereershi no; aantete taaltino sagale shiqishate loonsanni hee’noommo. Konni garinni 2015 nni leeltino mitiimma 2016 nni tirate loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho:-Saadate jiro latishshi aana noo loosu kaayyonni wedellu horonsiraano ikkanno gede maa amaallanni?
Kalaa Tekle:- Baxxino garinni wedellaho saysa hasi’reemmo sokka rosa mootimmate mine calla qaxaramate ikkikkinni meessaneete babbaxxino handaarinni woyyaawino coyira shiqishanna soorramate yaate; qarunni rosate yaa meessaneete soorrate. Meessaneete woyeessate hasi’niro heeshshi yine loosa hasiissannotanna kunino albillitte woyyaawino deerrira worate ikkinota xawisate hasi’reemmo. Gottinyunniwa iillate qole loosa hasiissanno.
Qoqqowoho Adotenna lukkuwu jiro latishshinni hananfoonni loosi lowo geeshsha luphiima e’’o abbannoho. Konninni kainohunni lowo geeshsha harancho yanna giddo heeshsho soorrirate dandiisanno loosooti. Konni daafira mootimmate loosi agaraancho ikkinikkinni injeessinoonni Saadate jiro latishshi aana beeqqaano ikkatenni heeshsho woyyeessa busullete. Tenne kaayyo horonsidhanno gede amaaleemmo.
Bakkalcho:- Oottonke hala’ladu xawishshira galatinke wodaninniiti.
Kalaa Tekle :- Anino galateemmo.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Woxawaajje 4, 2015 M.D
