Rosiisaanchimmate ogimmasinni umi dirimi rosi mine sase dirrara owaatino. Hakkiinnino, Itophiyu Sivil Serviisete Yuniversitenni Seeru rosi golinni umikki digirenni maassamino. Layinki digiresino hattonni kalqoomu seeri rosu goli handaarinni qajeele maassamatenni albi Sidaamu zoone Aliidi Yoo Mine mittu dirira yooaancho ikke owaati gedensaanni hakkiinni agure Wodiidi Daga Dagoominna Manni Qoqqowi Xaphoomu Yoo Mine miseessanna qara Registiraare ikke loosino. Gedensaannino 1999M.D hanafe yooaancho ikke babbaxxino deerrinni seeda dirra seeru ogeessimmanni owaatino.
Sidaamu qoqqowo ikke tantanami gedensaannino Qoqqowu aliidi yoo mine yooaanchimmatenni, hattono yooaanote gashshooti handaari sooreessano ikke owaatino. Tenne lamala Gaazeexinke wosinchi kalaa Asaffa Gurraacha yaamamanno; xaa yannara Sidaamu Qoqqowi Pablik Serviisenna Mannu Jiro Latishshi Biiro Sooreessa ikke owaatanni afamanno.
Qoqqowoho xaa yannara xaphooma mannu jiro gashshootinna dagitte owaante handaarinni loonsanni hee’noonni loossanna handaarunni dagoomu kasseenya lossatenna danchu gashshooti qarra tirate ragaanni illachinshe loonsanni hee’noonni gara lainohunni wosinchinke ledo keeshsho assinoommo.
Bakkalcho:- Sa’u muli barrubbara qoqqowoho deerru deerrunkunni harinsanni keeshshiniti xaphooma mootimmate loosaasine wirro haaroo’mate assini hasaawi qaru illachi maati?
Kalaa Asaffa:- Wirro haaroo’mate woy riformennihu qaru illachi owaante uynanni garanna xaphooma mannu jiro gashshooti xaphooma haaroonsha yine su’minoonniho. Riformennihu qaru illachino mannu jiro latishshi filo, mannu jiro massagonna gashshooti, owaante uynanni garanna loosu qooxeessuwara leeltanno xe’ne tiratenni mootimmannihu owaante aate gari owaatamaanote kasseenya lossannoha assatenni handaara heewisamaanchonna dooramaancho assate. Riforme woloottano tittirotenni worroonni illachuwa amaddinote.
Qoqqowoho deerru deerrunkunni afantanno tantanora mannu wolqa gaamatenna wonshate harinsho lowontanni hasiissannote. Sivil serviise mootimmate qiniiticho angaseeti woy mundeete nigaati yine xawisa dandiinanni. Mootimma fushshitanno seerubba, polise, wodho, pirogiraammanna loossate hayyo baalanti gumulantannohu sivil servantete handaarinni ikkinohura konne gumultannore mannu wolqa filate amanyooti wodhonna seera agarinonna qorophotenni gumulama noosi yine ammannanni.
Konnira, sivil servaante fillanni woyte rosu deerra, egenno, ogimma, seeranna wodho labbino safaraano kaima assatenniiti mannu wolqa wonsha hasiissannohura konni garinniiti loonsanni hee’noommohu. Tittirotenni la’nanni woyteno owaante uynanni gara woyyeessatenna loossa gumullanni hayyubba diriirsate ragaannino baca illachuwa amaddino riformeeti harinsoonniti.
Dagoomaho woyyaabbino owaante aatenna loossate hayyubba woyyeessate ragannino sivil servaante yannitte tekinoloje horoonsidhannona woyyeessidhanno; hattono tajete amadooshshi hayyonnna owaante aate gara woyyeessidhanno garinni loosa hasiissanno. Konnira, sivil servaante yannitte tekinolojenni irkisante loosatenni dagoomaho hasiissannota olloha ikkitino owaante aa dandiitanno garinni injeessa gadacho ikkitanno. Mittu mereershira hee’ne duuchu garinni loossa harunsanna qorqorate hayyo diriirsate loossanno hedote giddo worino garinni qansootaho ollohanna deerrase agartino owaante aate loonsanni.
Owaataanono ikko owaante keennanni harinshono seerunna wodhote garinni hattono xa’mamanchimma noota ikkitanno garinni; worroonni safaraanonna istaandaarde garinni owaante aate gari yanna yannantenni woyyaawanno gede assinonni. Konne calla ikkikkinni, ollohanna fulo ajishshanno owaante aate hayyo woyyeessinanni ha’ra; owaatamaanote kasseenya lossitanno owaante aate harinsho gatamarranni ha’nanni garaati hananfoonnihu.
Bakkalcho:- Qoqqowu deerrinni xaphooma sivil servaante rifoorme harinsi gedensaanni owaatamaano garunni owaatatenna kiisate qaale e’nihu kaimu maati?
Kalaa Asaffa:- Harinsoonni riforme xiinxallotenni iillinoonni guma kaima assatenniiti. Handaarunni sivil serviise gagarranni owaante qansootaho aate ragaanni maa labbanno yaannohunni 2013M.D harinsoonni xiinxallo no. Sayinsete garinni harinsanni xiinxallono yanna yannantenni leellishshanno gumi no.
Xaphooma sivil serviisete wirro haaroonshi sanade aana worroonni ragi leellishannori no. Sivil serviise maa labbanno yaannohano ayno xawisannorinna farci’rannori no yaate. Kunino, lowontanni hasiisannoha ikkasi ammanatenninna mootimmate wortino ragi garinni sumuu yine; mootimmano hasiissanno irko assitino kaiminniiti deerru deerrunkunni riforme harinseenna leeltino xe’ne bande albillicho qansootaho olloha owaante aate sumuu yinoonnihu.
Sivil serviise yaa mootimmate wodhonna seerubba hattono xaphooma pirogiraamubba gumultanno biso ikkitinohura mootimmano jawa illacha tuggeennaati wirro haaroo’mate widira e’noommohu. Biironkeno hasiissannota mootimmate irko assineenna deerru deerrunkunni afantanno peblik servaante wirro haaroonshi bare harinsoonni. Xaphoomunni, millimillote bareno kalaqatenni mootimmate loosaasine qansootaho owaante aate ragaanni leeltinonsa xe’nenna foonqe keenote barenni badatenni; hattono wirro haaroo’matenni qansoota gaabbotenni murcidhe owaatate kakka’e dagoomano sao xa’midhino garaati noohu.
Sivil servaante albillicho uytanno owaantenni qansoota kiisatenna xe’ne taashshi’ratenni qoqqowoho afantanno baalante mootimmate tantano widoonni dagoomaho islanchonna olloha hattono kassinate lossitanno owaante aate qaale e’ino. Tino yanna xa’mitanno hajo ikkasenni meessaneete layi’ne leellno qarra tira hoongummoro loossankeno millimmonke baalantino tiro nookkita ikkitanno.
Korkaatuno, Sivil serviise yinanni woyte ninke Biironni calla massagantannota dikkitino; babbaxxitino ogimma handaarranni qajeeltinori mannooti deerru deerrunkunni afantanno mootimmate loosu minnara bobbakke noohuranna loossano kuri bissanni loosantannota ikkasenni qansootaho hiikko garinni isilanchonna kasseenya lossitanno owaante aa hasiissannonke yaannohunni deerru deerrunkunni millimillote bare harinseenna keenotenni la’noonni mitiimmubba rahotenni tiratenni woyyaawa owaante aate widira e’noonni.
Konni kaiminni, mittu mittunku loosu mini loosaasine loosaasinennsa massagaano tenne riforme beeqqaano ikkitanno gede assitino. Qansootaho hasiissanno owaante yannatenninna hasiisanno garinni aate ragaanni noo xe’neno baalunku layi’rino garaati noohu.
Mitte mittenti loosu minna umose seekkite layidhino harinshooti kalanqoonnihu. Jeefoteno, loosaasine harinsonni keenoonni umonsa seekkite layidhenna keente leeltinonsa xe’nenna foonqe hattono loosu minna noo deerra badatenni dagoomaho hasiissanno owaante aa hoogansanni qansootuno hasiissannonke owaante diafi’noommo yitanni koffeenya kayissanni keeshshitinohura gaabbite; albillicho kayinni garunni owaatate murcidhenna ammanamatenni owaattannota xawissino; qaaleno e’ino.
Loosaasine kayissino hedono, loosu saate garunni agadha hoogansa, owaatamaanote hasiisanno ayirrinye aa hoganna shooshanqetenni owaata hooga, fulo ajishshinota ollohanna isilancho owaante diuyinoommo, moorunna muishshunnico’itte ikkitinotanna owaatamaanote kasseenya leddanno owaante diuyinoommo yaannohunni owaata sivil serbvaantete gadacho ikkitinotanna hasiissanno owaante afi’ra owaatamaanote qeecha ikkitinota huwattinohura konni gedensaanni ammanamatenno owaatate murcidhinore ikkansa faajjetenni leellishshino garaati noohu.
Lowontanni mala’lisannohu kayinni mootimmate loosaasine umonsa seekkite layidhe konni garinni qansootaho hasiissanno owaante aate qaale e’inohu ayino kakkayiseennansa dikkino; uminsanni kakka’enna ammanamatenni dagansa owaatate noonsa hasattonniiti. Tini yaatto umisenni ninkera dhaggete; korkaatuno owaatamaanonke ammanamatenni owaanteemmo yaa umisenni naandannite.
Bakkalcho:- Soorrote mootimma biilloonye amaddu waro owaatamaanote agarranni owaante aa dandiinanni gede mootimmate loosu minnara harinsanni gambooshshu yanna ajishate e’ino qaale mageeshsha gumultino yaa dandiinanni?
Kalaa Aseffa:- Gobbankera soorrote mootimma biilloonye amaddu yannara loosu barrubbara owaatamaano garunni owaantanni gedenna gambooshshu barra loosu yanna gobbaanni ikkitanno gede yitinonkanni. Gambooshshu hajo lainohunni xa geeshsha wo’munni wo’ma gatinsoonniha dikkino. Loosu basera gambooshshe wo’munni wo’ma gatisa didandiinanni.
Duuchante yannara hasaambanni tirranniti gobboomitte ikkito qoqqowu deerrinni la’nanniti baca hajubba no. Konnira, mootimmate deerrinni konni albaanni e’noonni qaali hee’rirono; qansootu kayinni hasidhanno owaante garunni aate xaaddanno qarrubbano yanna yannntenni hasaambanni tirranniha ikkinohura hiittenne yannarano harancho yannara assinanni gambooshshi hee’ranno.
Ikkollana, qansootu kayinni gambooshshu wo’munni wo’ma gata hoogasira kayissanno koffeenyi hee’rirono kayissanno hedubba kayinni garaho; adhinanniteno. Mootommannita loosu sate garunni agarre eatenni loosate ragaanni lowo xe’ne noota la’noommo. Taala hasissannore xaa geeshsha noo harinshonni ikko sa’u muli barrubbara harinsoonni riformenni bandoonni daafira yanna uynikkinni taashshineemmo yitanno ammano nooe.
Bakkalcho:- Owaataano mule heedhe hasiissanno owaante aa heedheennasa kayinni xeertote galtanninna barrisidhanni dagoomaho hasiisannotanna isilancho owaante uytanno yine agarranni? Togoo ikkito hiittoonni qorqortine taashsha dandiitinanni?
Kalaa Asaffa:- Togoo assooti dino yaate didandiinanni; noo daafira. Lawishshaho, Hawaasi quchumira mule noo woradda no. Kuri woraddara gaamante loossannori mootimmate loosu massagaanonna ogeeyye no; insano Hawaasa galtanni barru baala hadhanninna higganni loossannota buunxoonni.
Mootimmano togoori noota buuxxinoha ikkanna; owaatamaanote kayinni yannansa barrisidhukkinni e’anni owaattanno gede assate raga worroonni garaati noohu. Biironke widoonnino buunxommohu mite mite Hawaasi quchumi qooxeessira afantanno woraddara loossannori mootimmate loosasine Hawaasa galatannohano ikkiro loosu saatensa agadhite e’anninna fultanni dagoomaho hasiissanno owaante uytanno gede hasambe sumuu yinoonni; qaaleno e’noonni garaati noohuna e’noonni qaaleno daga agadhitannohura loosunni leellisha hasiissanno.
Ninkeno Biirote gede kaajjado harunsonna qorqorsha assineemmoha ikkanno. Albi gede la’nenna macciishshine lawashshi assine sa’nanni hajo dikkitino. Loosaasine qansootaho woyyaabbino owaante aate e’ino qaale loosunni leellishshara agarranni; kuni ikka hoogironna xaano xe’ne leelturo kayinni Biiro taashshote qaafo adhate gadachantanno. Konneno dagate albaanni faajje assinoommo; albillichono loosu aana hosasi la’neemmoha ikkanno.
Bakkalcho:- Gobboomu deerrinni hananfoonnihu kaphunnita rosu tajubba buuxatenna taashshote qaafubba adhate loosi qoqqowoho madeerrira iillino yina xawisa dandiinanni? Adhinoonni qaafona?
Kalaa Asaffa:- Kaphunniti rosu taje gobboomu deerrinnino qarra ikkitinota iillineenna buunxanni hee’noonni. Aleenni Federaalete loosu minnanni hanafe buuxate loossa harinsanni hee’noonni. Ninke qoqqowirano togooha lawanno qarra buunxenna harunsine tirate millimillo hananfoommo. Qoqqowinkeno konni qarrinni co’icha ikkinokki daafira buunxe qarrubba tira noonke yaannohunni millimillo hananfoommo.
Konnirano, deerru deerrunkunni afantannori mootimmate loosu minna loosaasine qaxartanno yannara kaajjado qoropho assitanno gedenna konni albaanni qaxarantinori rosu tajubbano halaalaanchimmansa buunxe shiqinshanni gede raga worroonni. Loosaasinennita rosu tajensano rosiisse maassiissino yinanniri jajjabba rosu uurrinshuwa buuxxanno gede assinanni hee’noonni. Konneno Federaalete Sivil Serviisete Komishiine ledo qinaambe loonsanni hee’noonniha ikkanna; ninkeno Biirote gede agarranninke qeecha fulate hananfoommo loossa no.
Konni kaiminni, tekinolojetenni irkisamino garinni tajubbanna mashalaqqe afi’rate loossa hanafantino. Deerru deerrunkunni afantannori mootimmate loosu minnano uynoonninsa raginna qajeelshi garinni kaphunnita rosu taje buuxate loossa hanaffino. Haaruudde calla ikkikkinni albaanni qaxarante keeshshitino loosaasineta rosu tajubbano buunxanni. Assinoonni buuxonni iillinoonniri aanano qaafo adhinoonni.
Lawishshaho, tayxe gumulamihu 2015 baajeettete dirinni assinoonni buuxonni 88; hattono 26 COC xaphoomunni 114 rosunna qajeelshu tajubba kaphunnita ikkitinota buunxe seeru garinni la’ne qaafo adhinanni gede Qoqqowu Farcote Biirora sayinse uyne gumulo agarranni hee’noommo.
Seerunni calla ikkikkinni gashshootu qaafono adhinanni gede assinoommoha ikkanna; mitu mitunono seerunni xa’mantannota affu gedensaanni loosu basenna qooxeessa agurte hadhinori noota iillinoonni. Kaphunnita rosu taje shiqishshe mootimmanna dagate jiro doogimale horoonsidhanni keeshshitinore ikkansanni seeru garinni xa’mantanno gede assinanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Deerru deerrunkunni afantanno loosu minna loosaasinennita rosu tajubba halaalaanchimma buunxe garunni ripoorte assitanni no yine ammannanni?
Kalaa Asaffa:- Woraddate afantanno loosu minna loosaasinennita rosu tajubba halaalaanchonna kaphunnita ikkase buuxxe garunni ripoorte assate ragaanni xe’ne noota la’noommo. Mimmitu fojo maaxate hajo lawashshi assite sa’’ate wo’naaltannori nootano huluullo no. Kaphu taje ikkase buunxe iillinoonnite kiiro ajjinohuno konni korkaatinni ikkinohura albillicho kaajjinshe qorqor atenni loosasinennita rosu tajubba buunxanniha ikkanno.
Bakkalcho:- Loosaasinete qixire, deeru lophonna basete soorro ledo amadisiisantino loossa seerunna wodhote garinni gumullanni hee’noonni gara hiittoonni xawisatto?
Kalaa Asaffa:- Loosaasine qaxarate, basete soorro, deerru lopho hattono babbaxxitino horo agarsiisate ledo xaadinohunni sae sae seerimale assootubba leeltanno. Konni ragaannino Biironke widoonni tenne hajo harunsitannota loosu kifile tantannoonni. Tenne loosu kifile widoonni uurrinshunni ikko hedeweelcho qorqorsha harinsanni.
Seerimale doogonni loosaasine qaxarate assooti hiittenne loosu minnarano gumulamanno. Loosu qixire, basete soorro, deerru lophonna babbaxxitino horo agarsiisate loossa seeru garinni gumulantanno gede assa agarranni. Ikkollana, mite mite loosu minna loosaainete babbaxxitino horo agarsiisate loossara hasiissannota rosunna loosu gade tajubba garunni maareekkite Biironkera egensiissukkinni qooxeessinsara afantanno Womaashshu borro minna ledo hasaabbe halaalaanchimma buunxoonnikki rosu tajenni baatooshshe baantanni gede assitanno harinsho no. Konneno, Biironke la’e buuxxinokki tajenna loosu gadenni loosaasinete babbaxitino horo afidahnno gede assinannita harunsinanni hee’noommo.
Qoqqowinkera gumulami 2015M.D calla loosaasinete qixire, deerru lophonna basete soorro assate babbaxxitino loosu minnanni shiqqinori 2 kume 121 tajubba mereerinni 752 tajubba kaphunni qixxeessine abbinoonnita ikkase buunxe gumulantannokki gede assinoonni. Lawishshaho, Ciroone woradinni calla 27 seerimale doogonni qaxarroonnita iilline gumulantannokki gede assinoonni.
Togoo assooti ledamannokkinna loossa seeru doogonni calla gumulantanno gede babbaxxitino yannara qajeelshunni huwanyoote kalaqate loonsanni hee’noommo. Seerimale doogonni loosaasinete qixire, deerru lophonna basete soorro gumulantanno gede assitannori loosaasine calla ikkitukkinni mite mite loosu sooreeyye no.
Seerimale ikkitino doogonni mootimmatenna dagate jiro aana loonsanniha baincho assoote gargaratenna uynoonninsa yawo garunni fultinokkiri aanano xa’mamooshshu hee’ranno gede assinanni. Gobba seerunni massagama noose daafira hiitti bissanno uynoonninsa yawo seerunna wodhote garinni gumula noonsa.
Seerimale assootira angansa wodhitino loosaasine ikkito sooreeyye seeru garinni loossannsa gumulate gadacho noonsa. Ninkeno Biirote gede loosu minna mannujiro latishshi seerunna wodhote garinni gumulamanno gede kaajjinshe loonseemmoha ikkanno.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite qixxaawote kifilenke ledo assootto keeshshora galanteemmo.
Kalaa Asaffa:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Maaja 27 , 2015 M.D
