Hiittenne daga giddono albano ikko tenne yannara adhanna adhamate dirinsa iillino wedelli koo/ tee mereero mine kalaqate gumullanni amuraate ikkanna; wedellichimmate yannara gumullanni budeeti. Dawuro daga ayimmansa haruma hasiisanno garinni budu hornyansa leellishannohu mereero adhanna adhamooshshu amuraati mittoho. Tenne dagara 6 dani budu adhanna adhamate budi noonsa.
Kunino, lamu ko/tee mereeronna maatensa mimmitu ledo sumuu yite harissanno adhama, diiru woy gadachine adha (hora), raggete adhama (layita), riqiwote adhama yaano rodoo rodoosera (mishechewa) na amma`note adhanna adhama yine beenkanni.
Konni gafinkera Dawuro daga sumimmetenni adhamanni amuraati gumulo maa labbannoro la`neemmo. Dawuro daga mereero jawa gede adhamooshshe afi`rino adhanna adhamate dani giddo mittu maatete mereero sumimme kalanqeenna harinsanni amuraateeti. Konni adhanna adhamate budi giddo beettu annuwi beettinsa mine kalaqi’rate iillinota buuxi gedensaanni isira beetto woy galte ikkitannosita hasa hanafanno. Sumuu yitanno beetto afantu gedensaanni beettu anni beettote maate widira geerra soyaanno.
Beettote maate widiira xa`mate hadhanno geerri qooxeessu afiinni “laazenta’ yite woshshitanno. Cimeessimmate hadhanno geerri kiiro wo`ma ikka noosi. Lamu woy shoolu hasiissanno. Xea kiiro disonkanni. Korkaatuno, kaayyo diseekkanno yine ammannanni daafiraati. Geerru beettote maatewa hadhannohu Qidaame, Makisanyo, woy Hamusete barraati. Korkaatuno, budinsa garinni tini barruwa kaayyote barraati; (maaca qaama) yine woshshinanni daafira tenne barruwa giddo mitto barra doodhite hadhanno.
Wolootu barruwa busha barruwa (eeqaa qaama) yinannihura tenne barruwara geerru beettote qaera dihadhanno. Dawurote daga beettu ayidiwiinni beettote anni qaera sonkoonni geerri sase woy shoolu barri geeshsha hadhanni xa`mitanno. Beettote anni sumuu yiinoro shoolki dooychora sumimmete dinye uynanninsa. Barru iillanno yannara beettu ayiddi dhukinsa fajji garinni lame woy hakkiinni sa`ino buuru xiiwote usuranna woxe amadde sumumme gumultanno.
Qaale ussurranni barra kayinni beettu ayiddi maatete maa haadhe abba noonsaro kulleennansa hadhanno. Tenne umi sumimme insa afiinni (kare akushe yeruwa) yinanni. Tini sumimme qaale usurranni barri iillara balanxe assinanni sumimmete amuraateeti. Konne barra geerru qaale usurate woy beetto huucce worate amuraate (tiisha) harisate dinye amaxxite hadhanno.
Qaale Ussurranni amuraate /Tishaa/
Beettote mine jilu barra harinsanni amuraatinni kuni qaale usuuranni barri addintanni qixxaawosi jawate. Korkaatuno, jilu barra beetto annise mininni haa`ne fushshine geegiissinanni barra iibbino jila jilleenna maatenna ollaa koyinsanni barraati.
Jilu barra beettu maate huuccitanno geerri, adhanno beettinna jaallasi mittimmatenni ikkite beettote minira hadhanno. Beettote maate geerraho dagganno soodo beettotenno ikkanno baraarsha amadde daa noonsata kultanno. Buuru xiiwote usura, woxe, saada, beettote birrete masaqala cuuicho haadhe dagganno.
Beettu dukkisaano beettote qae waalchira shiqqanno yannara uurritanno. Beetto uynannins gede x`midhanno. Sumimme xawinsi gedensaanni minira e`anno; E`u gedensaanni dirante uurrite beettote haadhe shiqqino baraarsha woy miine aate amuraate harinsanni. Baraarsha amuraatu aana jawu geerchira adhamate malaate ikkinoha birrete masaqlanna angate cuuicho qubbichisera woranno.
Adhanno beetti beettote aydii ledo xaada dandaannohu laote barra callaho. Hakku barri geeshsha beettu jaallasi ledo mine keeshshanno. Hakko noowa koynsanninsa; ittanno agganno. Wosinna ittanni aganni galtu gedensaanni jilu barra dinye amandeenna hadhanno.
Beetto adhinanni Jili Amuraate
Konni adhatenna adhamate amuraatira lamunku maate mine jila jillanni. Kayinnilla jawa gede jila jillannihu beettu mineeti. Woshshinoonni wosini beettote minira hadhanno yannara jawa qixxaawo assitanno. Beettu dukkisaano gamba yitanno gede xurumba ufuunfanni. Kuni xurumbi buudunni loonsanniha ikkanna, “Ulte” woy “Looka” yine woshshinanni. Kunino xeertidhe noo maatenna fiixi gamba yite iddu mine iibbishshanno gede assateeti. Beettote qaera albi yannara lekkate ha`nanni; gedenoonni gaangoteniiti. dukkisaano gamba yitu gedensaanni qixxeessinoonni sagalenna agatto shiqqu gedensaanni agganno ittanno. Dukkisaano (miyaatu) qolte insara calla qixxeessinoonni sagale ittara iddu noowa e`anno.
• Hurbaatu gedensaanni beettu anni, ama hattono maatenna fiixu olluu noowa keerunni higganno gede maassi`ne geegiissinanni. Farashshunna gaango heedhuro lame woy sase higge guluffu gedensaanni beettunna beettu dukkisaano beettote minira hadhanno yannara Dawurote afiinni ‘’heelo wolo haya haya lallowolo haya haya” yaannoha budu sirba sirbitanni hadhanno.
Beettote ayidi minira iillitu gedensanni waalchoho uurrite heedheenna alba sumimme kalaqqino geerri minira e`e beettote uduunnenna bayru rodiira uynannita habbarra woy urde (Ayyuwa Toora) saayisanno. Qoleno beettote ayiddi qixxeessinoha uduunnenna addi addi garinni biifinse gogunni loonsoonniha baraarsha kiirte saayissanno.
Konni amuraati gedenaanni geerru ofoltanno gede assine sagalenna angannire shiqinshanni. Beettu dukkisaanonna woshshatto assinoonni wosinna koyinsaranna koyisa hoongara dandiinanni. Koyishshu gedensaanni geerru beetto adhitanno gede kullanniisa. Tenne yannara dukkisaano dukkote giddora e`u gedensaanni jaallase ledo maaxante ofoltinota hasse affu gedensaanni badhete baayidhe gobbara fushsitanno.
Dukkisaanote ledo ikke gobbaanni agare noohu iddu idaaycho rahotenni qiniiticho angase amade “dancha minaama ikkie” yee halchosi xawisanno. Konni gedensaanni dukkisaano beetto haadhe farashshu aana ofoshiishshu gedensaanni dirrissanno; gedenoonni qolte gaangote aana ofoshshiishshanno. Konne assitannohu balanxe gaangote aana worrannikkihu ila hoogganno yine ammaneeti.
Konni gedensaanni babbaxxitino godo`lenni godo`litanni iddu minira hadhanno. Doogoteno hadhanni rosantinota sargate yannara sirbinanni sirba sirbitanni beettonna beetto guwissanni hadhanno. Iddunna idayicho dukkisaanote ledo qaera iillutu yannara dadonna itiille karreenna waalchoho ofoltanno gede assinanni.
Suffe, beettu dukkisaano minira e`e iddu ayidde beettikki mine kalaqi’rino daafira beettu anninna ama oosote iqqa uytanno gede xa`mitanno. Qolteno addi addi baraarsha uyanansara xa`midhanno. Beettu anninna fiixu dhukinsa fajji garinni afanshanna iqqa uyteenna amuraatu goofi gedensaanni dukkisanotenna wosinaho sagalenna agatto shiqinshe koyinsanni. Dukkisaano iddanna idaayicho soorranniwa dukko giddoonni e`anno gede assate dukkisaano qaale e`anno. Konni amuraate harisate giiranna cuuete siwiila albansaanni worranni gede assinanni.
Giirate kawaanninna ka`aanni iddunna idaayycho qoleno dukkisano uurritanno. Giira mereeronsa bubbanno yannara qooxeessaho loonsoonni “qawatto” abbine lamala marro gurdinanni. Mitto widoonni nooha beettu dukkisaano, wole widoonni nooha iddunna idaychu amaddanno. Konni amuraati aana baalunku qaale e`anno. “Konni gedensaanni mittu mittunku beettu dukkisaano ani fiixooma kaadummoro, ama anna galtenna wole fiixa busha illenni laummoro, la`nummoro tini lamala hinge gurdinoonni qawatto lamala higge dooyissite ate anga aana tuggoe; tuggonke; kuni bagadi qasonke; tini giira ittoe” yitanni qaale e`anni xaartano.
Konnira Dawuro daga budinni dukkisaancho (miize) ikkino beetti fiixa ikki yaate. Sargete barra idaaycho boorrassannokki gede assite hasaawissannori seenne ledose sonkanni. Iddunna idaaycho qixxeessinoonninsa baychira e`anno yannara dukkisaano jaallanna fiixu baalunku iibbishe sirbitanno. Iddu idaaychote ledo goxanno yannara seemo ikkase buuxi gedensaanni konne hagiirre idaaycho boorrassannokki gede ledo sonkoonni seennira kulleenna seennu konne hagiirre haare amatenna annaho duduwanno. Beetto seemo ikka hoogguro, seennu maaxame mininsara haranno. Amatenna annu minira dimaranno.
Beetto mine assidhukkinni macca qasidhinota ikkituro, barraho beettu seekke halangetenni garafanno. Kuni rosichi kayinni xaa yannara gatanni dayno. Beettu dukkisano bado badotenni beettoho gerecho woy meicho haadhe abbite gorritanni soortanno. Ledonsa ittanni agganni iddanna idayicho godoshshiishshanno.
Konni gedensaanni “soofe” yinanni amuraati hee`ranno. Togo yaa, iddunna idayicho idayichimmate yanna gudde fultara albaanni harinsanni amuraateeti. “soofe” haammata yannara lamunku idaayichimmate yanna gudde ka`u ontikki barra harinsanni budu amuraate nafa ikkiro; kayinni Masqalu ayyaani daanno yannara harinsanni. Kuni ayyaani seennu dukkisaano callatenni ayirrinsanni ayyaanaati.
Laote Woshshatto (Ayfee gasuwa)
Dawurote daga budinni beettote ayiddi lao (males) woshshitanno. Laote woshshatto assinannihu lamu aganinni woy mittu diri giddooti. Umi qaaqqo iltara albaanni yaate. Beettu beettote ayidde lao woy “males” woshsha geeshsha illetenni la’’a dinosi. Hedeweelcho nafa xaadiro rahotenni albinsanni xooqa noosi. Lao woy malse woshshini gedensaanni mimmito xooqa gattanno.
Iddunna idayicho beettote ayiddi lao woshshanno yannara labballu dukkisaano ledo ikkite dhukinsa fajji garinni meicho, gerecho, buuru xiiwo, hattono woxe amadde hadhanno. Budinsa garinni ofolte anna amanna qoleteno woloota fiixa iddunna idaaycho qoleno dukkisaano heeshshi yitanni sunqitanno. Kuni budu amuraati goofiro qixxeessinoonninsa baycho marte ofoltanno.
Konni gedensaanni dukkisaano haadhe abbitino baraarsha gerecho, meicho, buuronna woxe hookkicho karte hakko wortanno. Abidhino afansha kiirri gedensaanni mini ooso kaayissanno gede assineenna dukkisaano ofoltanno. Konni gedensaanni ittanno agganno. Sase barra hakko keeshshitu gedensaanni beettote ayiddino insarano baraarsha annonsa. Malawonna wole baraarshano lende uynanninsa. Konni gedensaanni arunna are beettote ayiddi ledo babbaxitino dagoomu heeshsho giddo xaadde beeqqaano ikkitanno.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Maaja 20 , 2015 M.D
