Mitte gobbara agarranni lopho buuxisiisate Investimetete handaara hasiisanno garinni halashsha doorshu nookki hajooti. Gobbankeno xaa yannara Investimente halashshatenni duuchu handaari lopho maareekkisiisatenna harancho yanna giddo lopho abbate illachishshe loossanni afantanno.
Gobbannita miinju lopho adda assate Investimentete handaari noosi qeechi luphiimaho. Kuni handaari gummaamo ikkanno gede qooxeessu keerenna ga’labo garunni agarsiisatenni qooxeessaho noo injoo baala garunni horoonsi’ra hasiisannota ammannanni. Investimente hala’litu bikkinni qooxeessu latanno; qansootaho loosu kaayyo hala’ladunni kalaqantanno; handaarunni bobbakkino dureeyyeno uminsano lophite qooxeessu dagoomano ikko gobbano lossitannore ikkitanno.
Konni kaiminni Sidaamu dagoomu qoqqowi mootimmara qara quchuma ikkinohu Hawaasi quchumira noota Investimentete injo lainohunni hattono gobbate giddonna gobbaydi dureeyye dagganni babbaxxitino handaarranni bobbakkanni quchuma latissanni; qansootahono loosu kaayyo kalaqqanni qoleno, mootimmate hasiissanno eo eessitanno gara lainohunni Quchumu Investimentete halashsho borro mini sooreessa ikkinohu kalaa Taaddese Fiqire ledo qixxaawote kifilenke keeshsho assitino.
Bakkalcho:- Hawaasi quchumi Investimentete noosi injo hiittoonni xawinsannite?
Kalaa Taaddese:- Anfinte gede Hawaasi quchumi jawa Investimentete injo noosi. Gobbate giddonni ikko gobbaydinni dagge Investe assate hasidhanno dureeyye Hawaasi quchuma lowohunniiti hasidhannohu. Tennerano, quchumu jawa Investimentete injo noosi yineemmo woyte; umiti, Investimentete halashshoranna dureeyye quchumaho bobbakke loosi’rate hasidhanno woyte umihu keerehonna ga’labbote. Hawaasi quchuma wolootta gobbankera afantannori jajjabba quchummanni baxxinoha assannosihu quchumu mannu keerunni e’’e keerunni fulannowa ikkasiiti.
Gobbate giddonnino ikko gobbaydinni daannohu hiiku dureessino ga’labbote daafira huluullamikkinni Investe assanno quchuma ikkasi mitte jawa injooti. Layinkiti, Hawaasi quchumi dikkote mereershaati. Dikkote mereershaati yineemmo woyte, laashshinoonni laalchi Industirete laalchono ikko giwirinnu laalcho hattono Hoteellanna woloottano babbaxxitino owaantubba uytanno uurrinshubba fanne loonsiro dikkote mitiimma diheedhannowaati.
Quchumaho dikkote mitiimma hoogaserano kaimu; umihunni, gobbate qaru quchumi Addis Ababunni muli xeertonni hee’rasiiti. Laynkihu, Hawaasi quchuma tayisse sa’annoti kalqoomu doogo hee’rase; sayikkiti Horophilu fooliishshi’ranno hoowe (Airport) quchumu giddo hee’ra; hiikkonne laalchono mereerima dikkorano ikko wolewa hasi’noonniwa shotu garinni shiqishate injo no.
Woleno, diilallote akatino quchumaho injiinoha ikkasino wolenti injooti yine adha dandiinanni. Woleno, mootimma loossinoti babbaxxitinoti safote latishshuwa quchumaho ikko qooxeessaho Investe assinanniha ikkiro dooggate, wayi, caabbichu, hattono Teelete mitiimma dino. Kuri safote latishshuwa yinanniri gamba yite jawa injooti yaa dandiinanni. Haranchunni xawisate, Hawaasi quchumi Investimentete jawa injo afi’rinoho.
Bakkalcho:- Investimentete halashsho borro minihu qaru loosi maati?
Kalaa Taaddese:- Ninke borro mini sokko giddonni mitte konni quchumira noota Investimentete injo xiinaxallate. Tini xiinxalline ka’ne gobbate giddonnino ikko gobbaydinni dagganno dureeyyera xiinxallote kaiminni noonketa Investimentete injo; Giwirinnunni, Industiretenni, Turizimete, babbaxxitino owaantete handaarranni noonke injo xiinxallo assate.
Tenne xiinxallo assineemmo woyte injoote kaima ikkeenna mite mite injoo hasidhannoti no. Lawishshaho, Industirete doora calla ikkikkinni Industire guutate yineemmohu hattenne industirera hasiisanno uduunni mulenni hee’rannoha ikkirooti. Woleno, Hoteelete yineemmo woyte dikkote ledo xaaddannote. Konnira, xiinxallo assinummo gedensaanni babbaxxitino tuqu xaadooshshubba horoonsi’ne dureeyyete kulleemmo.
Konnira Mitte xiinxallote. Xiinxalline afi’noommo injo miidiyunni hattono attamotenni woy borrotenni dureeyyenkera iillitanno gede assinemmo. Konni garinni iillinshoommo mashalaqqe babbaxxitino injoonni macciishshiturinna nabbabburi konne quchuma dagganno. Dagge ka’eno noo injo macciishshitinoha illensanni la’anno. Illensanni la’e hagiidhite mitu uminsanni loosu giddora e’anno. Mitu kayinni mootimmatewiinni baatto xa’midhanno.
Tenne qoqqowu mootimmano ikko quchuminke mootimma halante daggino dureeyyera injo kalaqqanno. Injo kalaqqeenna loosu giddora e’anno yaate. Tennera layinki qaru illachi yineemmohu injo buuxxe dagginotenni loosu giddora bobbakkino dureeyye qansootaho loosu kaayyo kalaqqanno gede assate. Jawa Investimentete ragaannino hasi’neemmoti; tenne yannanni mootimmano illacha tugge loossanni noohu babbaxxitino Yuniversitubbanninna kolleejjenni maassantino ogeeyye oosora mootimmate loosu minnara calla loosu kaayyo kalaqa didandiinanni. Hiiti gobbanno mootimmate loosu minnara calla looso kalaqqe diegentino.
Lophitino gobbuwa yineemmori Awuropu gobbuwano roorenkanni hallanyu Investimentenniiti qansootaho loosu kaayyo kalaqa dandiitinohu. Ninke quchumi deerrinnino amandoommoti jawa mixo dagganno dureeyye uminsa baattorano ikko mootimmatewiinni afidhanno baatto aana Investe assitanno woyte hasi’neemmohu qansootaho loosu kaayyo kalaqqanno gedeeti. Tini ninke gede illacha tunge loonseemmo hajonni mittete.
Woleno, loosu kaayyo kalaqate ledo mitteenni dureeyye bobbakkino handaarranni daddalte afidhanno eonni mootimmate hasiissanno giwire baattanno; konni handaarinni jajjabba eooti afi’nannihu. Konni quchumira 40na 50 miliyoone ale ikkino birra mittichu dureessichi calla mootimmate giwire baatanna eo afi’nanni garaati noohu. Quchuminkera Investimentete bobbakkino hallanyootiwiinni afi’nanni eo luphiimate. Tenne gamba assinanni eonniiti safote latishshuwano halashshinannihu; injote yineemmo woyteno woloottu dureeyyeno loosu giddora e’anno gede mootimma loossannohu konni garinniiti.
Konni daafira dureeyyete injiitanno Investimentete xiinxallo assa qara borronke mini sokkonkeeti. Layinkuhuni, xiinxallineenna kulloommonsa mashalaqqenni insara xawinse daggino dureeyye bobbakkanno gede assineemmo. Konne bobbakkino handaarranni loosu kaayyo kalaqamase; eo baatansa; quchumaho biinfille ikkansa irkonna harunso assano jawa loosonkeeti.
Mittu dureessi hasi’ranno handaarinni bobbahe loosu giddora ei gedensaanni handaarunni gaammoonni ogeeyye harunsitanno. Harunsinannihu qaru illachino dureessu haare einohu jawa woxenna jawa looso hattono Investimente ikkasinni harunsonna irko ajjanno woyte xaadinosi qarrinna mitiimma maati yaannoha badate qarrammeemmo. Harunsinanni woyte kayinni dureeyyenniwa kalaqantanno mitiimma ikkito mootimmate qeechi maa ikka hasiissannoro badate kaa’lannonke.
Mootimmate qeechi doogotenso, caabbichohonso, wole doolaarete liqootenso yitannota harunsineemmo. Harunsotenna irkotenni afi’ne iillinoonnirira mitiimma maati? Yitannota aantetenni dureessu umisinni; mootimmano umisenni tirtanno hajubba bandeemmohura konni garinni mimmitu ledo halamme quchumu umisinni ikko gobbate deerrinni uynoonni sokko garunni loosu aana hosiisateeti illachinshe loonsanni hee’noommohu.
Bakkalcho:- Konni albaanni quchumaho babbaxxitino Investimentete handaarranni bobbahate doodhitino garinni xa’mo shiqishidhurono loosi’rate fajjo adhitino handaarira gobbaanni loossannori noota iillinoonni garaati noohuna; konni ragaanni assitinoonni qorqorshinni iillinoonnirinna taashshote qaafo adhinoonni harinsho no? Haaruudde eessate loosina?
Kalaa Taaddese:- Tini qarunni illacha tungoonni hajooti. Borronke mini widoonni tayxe gumulamihu 2015 baajeettete dirinni quchumu deerrinni Investimentete handaarinni lowo loosooti gumula dandiinoommohu. Haaro Investimente konni dirinni konne quchuma lowoti e’ino. Kiirotenni 40 ikkitanno pirojekituwa (dureeyye) halashshoteno ikko haaro fajjo adhate xa’midhinorira aate wo’naalloommo. Konninni, lowo kaapitaale maareekkantino.
Mitte konninni maareekkantinoti, tayxe dirinni calla kiirotenni 40 ikkitanno pirojekituwa (dureeyyewiinni) fajjonni calla 1.8 Biliyoone birra kaapitaale maareekkisiisa dandiinoonni. Konne maareekkisiinsi gedensaanni loosu kaayyono hattonni kalaqantanno gedeeti assiinsoonnihu. Konni loosinni, Ella 30/2015M.D geeshsha calla 4100 ale ikkitanno qansootira hegeraamo looso kalaqate dandiinoonni. Tini dancha ikkite heedheennanni xaa geeshsha 817 dureeyye woy pirojekite konni quchumira babbaxxitino handaarranni loosu aana bobbakke leeltanno.
Kuri giddonni mitte Industirete. 159 ikkannohu Industirete handaari jawa kaapitaale amadinohu noonke. 280 ale ikkitannoti owaantete handaaraati. Kunino, fayyimmate, rosu, Hoteelete latishshi konni hundaanniiti afamannohu. Konistiraakishiinete handaarinnino 311 pirojekituwa noonke. Hattono kiirotenni 50 ikkitannoti quchumu giwirinni pirojekite noonke. Woloottano lede xaphoomunni 817 pirojekituwa quchuminke giddo babbaxxitino Investimentete handaarranni bobbakke leeltanno.
Ikkollana, kuri baala Investimentete handaarranni bobbakkinori noo gedeenni heedheennanni kiironsa boode kayinni, baatto adhitu gedensaanni huxxite worte agurtinori; mite looso hanaffe uurrisa; mite kayinni loosi’rate fajjo adhitino handaari gobbaanni loosa; magaazenete looso wole hajora hosiisa; mootimma uytinonsa fajjonna agartannohu gobbaanni ikkino garinni millisate ikkito leeltinonsari no. Mootimma agartannohu gobbaanni yineemmo woyte; mittichu dureessichi Investe asse loosi’rannohu umihunni isino lophe ilamateno hasiissannota loosu kaayyo kalaqonna irko assanno gedeeti; mootimmateno kaa’lo assaranna agarrannisi eo eessaraati.
Konni gobbaanni ikkino garinni hadhinore kayinni buuxate wo’naalloommo. Basete geeshsha marre pirojekitete dhagge maricho labbanno? Mamarooti base adhihu? May hajora woy loosira bobbahate adhi? Xaa yannara maricho loosanni no? Aantetenni hiikkira iillara agarranni yitannota baala buuxate wo’naalloommoha ikkanna; xaphoomunni 26 ikkitanno pirojekite baatto adhitu gedensaanni loosu giddora e’ukkinni baatto huxxite worte keeshshitinore iilline buunxoommo. Tennera haja la’annonsa bissa yaano qoqqowu mootimmano ikkito quchumu gashshooti mootimmanni harunso assine xiinxalline buunxeenna taashshote qaafo adhate deerrira iillineeti hee’noommohu.
Quchumu deerrinni ninke deerra gunde gashshootu qaafo adha hasiissannohura hajo qoqqowu mootimma geeshsha marte noo daafira tini woloottahono dancha rosichonna lawishsha ikkitanno yitanno hedo noonke. Konni albaanni ha’neemmo harinsho garinni kinse calla agurranniha ikkikkinni latisa hoogansa buunxummo geeshsha baatto wolootta latissannorira saysatella hasiissannoti. Investinmentete lallawino ikko baattote Liizete lallawino fajjannonke daafira taashshote qaafo adhinanniha ikkanno.
Mittichu dureessichi Investimentete su’minni baatto adhi gedensaanni umi diro xibbuunni 30% latisa noosi. 4ki diro kayinni wo’munni wo’ma woy 100% latisa noosi yitanno. Latissukkinni keeshshitinori Investimentete pirojekituwa kayinni baatto adhiturono; 20 diri aleenni ikkino garinni seeda dirrara latissukkinni keeshshitinoreeti fille fushshine qaafo adhate widira iillinoommohu. Kuri pirojekituwa aana qaafo adha gadacho ikkitanno. Hasaambe sumuu yinoonni hajo ikkitinohura jeefote qoqqowu widoonni uynanninke hedo calla agadhine hee’noommo.
Bakkalcho:- Investimentete su’minni baatto adhitu gedensaanni yinoonni yanna giddo latissinokki pirojekituwa aana taashshote qaafo adhate dandiisiisanno lallawi mageeshsha kaajje fulinoho?
Kalaa Taaddese:- Investimentete lallawi konni albaannino 2002M.D, 2007M.D, hattono 2012M.D fulinohu no. Kunino, Investimentete ledo xaaddino qaafo adhinanni gara; latissinnokki pirojekituwa hiissine irkisa hasiissanno yaannoha amadinoho. Liizete lallawino hattonni 2004M.D hanafe babbaxxitino yannara haaroo’manni daynohu no. Mito woyte lallawa harunsine ha’ra hoongiro qaafo adhate qarrammanni.
Konni albaannino quchumaho qaafo adhinoonninsa pirojekituwa no. Mite mite kayinni taashsho hasiisannore buuxate wo’naalloommo. Dureeyye latisa hooga noo gedeenni heedheennanni latisa hoogansara la’nanni harinsho wodhonna seera agartinota ikka noose. Seeda dirrara latisa hoogansannino tajensa milli yitannokki gede mootimma wortino seerinna ragi garinni agawanteeti noohu. Konni garinni baatto latisa dandiitannorira uynannihaati ikkannohu. Investimentete su’minni baatto adhitu gedensaanni latissannokki dureeyye aana adhinanni qaafo latissannorirano dancha lawishsha ikkitanno yine ammaneemmo.
Bakkalcho:- Hawaasi quchumi hala’linyisi bikkinni xaa geeshsha baca pirojekituwa handaarunni bobbakkino; albillichona Investimente halashshate dandiisiissanno injo no yine hendanni?
Kalaa Taaddese:- Hawaasi quchumira Investimentete injo techono no; ga’arano wo’mite noonke. Tennera dancha lawishsha ikkannohu muli yanna giddo gobbaydi dhaaddote Investimente (Foreign Direct Investment) yinannitera lame ale ikkitannori Kanaadunni dagginori “Shalom Healthcare Solution’’ yinannitera baycho uynenna safote kincho tungoonni. Fayyimmate loossara hasiisanno uduunne laashshanno kubbaaniyya ikkasinni Soojjaati Afriki qooxeessira umiha ikkanno yine hendanniho.
Kunino, 5000 ale ikkitanno qansootira loosu kaayyo kalaqannoho. 250 miliyoone Ameeriku Doolaare kaapitaale borreessiisse hanaffino pirojekiteeti. Tennerano 10 hekitaare baatto sayinse uynoonni. Layinkiti, Shaaloomi Qulxu’mete Latishshira Israeeletenni dayno dureessira 25 hekitaare baatto seerase agareeti qoqqowu mootimmanni ledo hasaambe sayinse ka’noonni.
Tenne yannara Hawaasi quchumi giddo baxxinohunni Garbu aana dilatinsoonni. Garbu aana lowo latishsha harisa xa’manno. Lowo Investimente Garbu aana calla loosa dandiinanni. Hananfoonniti xiinxallo no; kalaqamu jironna hodhishshu hattono woloottu uurinshuwanni ledo qinaanbe hananfoonniti no; dikinsoonni.
Tenne yannara quchumu giddo 100 hekitaare ale ikkitannoti Investimente egensiinseenna dureeyye dagge latisa dandiitanno baatto angankera no. Noonketa fano baatto Investimentete lallawinna baattote Liize lallawi fajjanno garinni harancho yanna giddo loosu giddora eate hasidhanno dureeyye heedhuro; mootimma yitanno garinni latisatenna loosu kaayyono kalaqate hasidhannori heedhuro techono ikko ga’anno quchuminkera jawa kaayyo no.
Bakkalcho:- Hallanyootuwiinni baatto haa’ne Investimentete uynanni harinshonni baattote annuwira ikkado riqiwo baatate ragaannina hiittoonni loossinanni heedhinoonni?
Kalaa Taaddese:- Hallanyootu baatto haa’ne Investimentete aate harinsho wolootta quchummara heedhara dandiitanno; Hawaasi quchumira kayinni xaa geeshsha mootimmate angara noo baatto callate Investimentete sayinsanni hee’noonniti. Mootimmate baattono Investimentete lallawinna baattote Liize lallawi garinni seera agadhino garinni ikkinnina loosidhe galtinori anganni baatto haa’ne Investimentete uynanni kaayyo xaa geeshsha dino.
Ikkollana, dureeyye mootimmatewiinni adhitino baatto latissanni heedhenni loosidhe galtinori ledo hasaabbe iillitanno sumimmenni ikkado batooshshe baatte kaysa dandiitanno. Hattino mittichu dureessichi halashshi’rara hasi’re baatto loosidhe galtinoriwiinni adhanno woyte seeru giddo worroonniri no.
Mootimma babbaxxitino latishshuwara lawishshaho doogga fanate, Hospitaale loosantanno woyte babbaxxino Faabiriki loosamanno woyte ikkinnina Investimentete yineenna loosidhe galtinore baattonsanni dikayissanno. Kayinsanni woyte kayinni baattono womaashshano uytesi hakkiichinni kae woyyaabbino heeshsho hee’ranno gede ikkinnina, aantetenni hee’ranno heeshsho hunanno garinni lallawuno ikko seeruno difajjanno; mootimmano konne diassitanno.
Bakkalcho:- Mootimmate ledo loonsanniti babbaxxitino pirojekituwa Investimentete ledo xaadooshshu noose?
Kalaa Taaddese:- Babbaxxitino pirojekituwa daga gangalattanno baychubba loosamara dandaanno. Lawishshaho, Hawaasi quchumira kolishshu wayira Hawaasira e’nanni furcho no; aantetenni Taaboori Ilaali aana loonsanni hee’noonniri no; woloottuno no. Tini baala Investimentete mara dandiitannohu hattenne gangalantara ijaarsini pirojekitubba galtanno wodhonna seeru noose. Hattenne wodhote garinni fultanno Interpirayzooti; umihunni, agarate; laynkihunni, agaratenni annimmatenni gashshitannoti no. annimmatenni gashshitannori pirojekituwa horo uytanno woyte owaantete baatisiisa dandiitanno.
Hakko garinni lophitanni hadhanno woyte Investimentete widira lophitanni hadhannoha ikkanno. Techo kaimaho ikka hoogirono; aantetenni ninkeno mootimmano irkissanno. Mootimma woxe fushshite loosiissu geeshsha dagate woxeeti; dagate pirojekite ikkasennino latinseenna dagoomaho agarranni owaante uytanna mannu baatanni haranno gede hattono umoseno halashshitanni hadhanno harinsho Investimentete widiraati hadhannohu. Techo Interpirayzete deerrini ikkirono, Investimentete widira lophitannohura hakka qolle maareekkinummo gedensaanniiti Investimentete widira daggannohu.
Bakkalcho:- Qixxaawote kifilenke ledo keeshsho assite oottonke hala’ladu
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Maaja 20 , 2015 M.D
