Gobbanke agarranni latishshinna lophote widira reekkantanno gede hasiisiro nooseha kalaqamu jiro dhuka garunni horoonsi’ne latisa hasiissanno. Duuchu handaarinni gobboomitte soorro abbatenna qansotu heeshsho woyyeessatenni konni albaanni seeda yannara rumuxxite keeshshitino dagoomunniti latishshu xa’mubbarano garunni dawaro qolanna dagoomu horaameessimma buuxisiisa agarranni.
Gobboomu deerrinni sagaletenni umo dandaateno ikko miinju handaara woyyeessate kayinni giwirinnu handaari luphiima qeecha amadanno. Giwirinnu handaarinni laalchonna laalchimma lossatenna agarranni guma maareekkisiisateno hattonni diilallote akati taalanno baatto agarranni laalcho uytanno gede assate dubbu haqqe calla ikkikkinni sagalimmate horo uytannonna miinju bue burqissanno chigginyuwa kaasa dinye uynannikki hajooti.
Konni ragaanni, gobboomu deerrinni sa’u shoole dirrara umikki fooliishsho haanju harumi loossanni 25 biliyoone chigginyubba dhagge loonse sa’noonni. Naandanni gummano maareekkisiisa dandiinoonni. Layinki fooliishshonni haanju harumi loossara 4 dirinni25 biliyoone chugginyubba kaasate jawa illacha tunge loonsanni hee’noonniha ikkanna; konni loosi biso ikkinoha Maaja 10/2015 MD sodiimarunni hawarro geeshsha 500 miliyoone chigginye kaasate xaphoomu ministirichi Abiy ahimed Dr) assino woshshatto mixote aleenni gumulantino.
Abiy xawisino garinni 567 miliyoone chigginyubba kaanse meessi rikoorde hiiqqinoonni. Qarru balaxe qeelinkekkinni ninke Itophiyu daga mittu wodaninni gaande diilallote akatinni iillanno qarri aana balanxe qeellenke leellinshoommo. Konne amuraate Sidaamu qoqqowi deerrinni hiikko garinni hananfe gumulloonniro lainohunni Qoqqowu Irshunna Kalaqamu Jiro Latishshi Biiro Sooreessi kalaa Memmiru Moke ledo qixxaawote kifilenke keeshsho assitino.
Bakkalcho:- Gobboomu deerrinni soodimarinni hawarro geeshsha 500 miliyoone chigginyuwa kaasate amuraati qoqqowu deerrinni hiikko garinni gumulami?
Kalaa Memmiru:- Haanju harumi biso ikkinoha soodimarinni hawarro geeshsha mitte arrishshonni 500 miliyoone chigginyuwa kaasate amuraati qoqqowoho Maaja 10/2015M.D soodimaro 12:00 saatenni hanafe danchu garinni gumulamino.
Sidaamu qoqqowira quchumma lede noo 37 tantanora chigginyuwa kaansanni base lamu garinni bandoonni. Kunino, umihunni 1 hekitaare ale ikkitanno fano baychubba balanxe bandoonni. Kuri bayichubbara babbaxxitino horo noonsare 10 miliyoone ale chigginyubba kaansoonni.
Wolu garinni kayinni Bununna wolootta haqqe noowanna 1 hekitaare ale ikkinowa fano bayicho afi’nannikkiwa babbaxxitino laalote chigginyuwanna saadate sagalimmara hossanno chigginyubba loosidhe galtinori qae qaensara kaassanno gede assinoonni. Hakkiinnino ledote, quchummate biinfilleho ikkitannorenna gummate laalo uytanno chigginyuwa hoowetenna afi’niwa fano bayichubbara lede mitteenni 15 miliyoone ikkitanno chigginyuwa kaansanni gede assinoonni.
Konni kaiminni, qarunni bandoonni hala’ladda bayichubbara dagoomu gutunni kaassanno gede assinoonni. Qoqqowoho xaphoomunni 10 miliyoone chigginyubba konni garinni kaansoonniha ikkanna; 15 miliyoone kayinni loosidhe galtinori gatenna haqqenna gatu kaashshi mitteenni latanni noowa xaphoomunni 25 miliyoone babbaxxitino horo noose chigginyuwa mitte arrishshonni kaansoonni.
Dagoomu beeqqo lainohunni meentu, wedellu, jajjabbu amuwinna annuwi, bisu xe’ne noonsari qaaqquulleno lede mootimmate loosaasine, amma’note annuwinna wolootuno qae qaensara timbiliqqe fulte kaassino garaati la’noonnihu.
Bakkalcho:- Qoqqowu deerrinni konni albaanni noohanna baxxinohunni kayinni haanju harumi kaashsho hananafi kawa dubbu diwo mageeshshaati? Horote widoonnina?
Kalaa Memmiru:- Haanju harumi kaashshi baca horo afi’rinoho. Qarunni, diilallote akati soorro kaiminni kalaqantanno danonna kalaqamu aana iillitara dandiitanno qarrubbanna gawajjo dandiine sa’nanni gede assannohura kalqoomu horo afi’rinoho yine adha dandiinanni.
Konnira, diilallote akati soorro dandaanno miinja dhaabbachisha gadacho ikkitinohura; hattono konne assinikkinni laalchonna laalchimmano lossa dandiinannikkihura; dubbu iillo halashshanna leda hasiissanno. Konnirano ikkannoha haanja haruma worranni hee’noonni.
Sa’u shoole dirrarano qoqqowoho 850 miliyoone addi addi horo noonsa chigginyuwa kaansoonni. Kaansoonni chigginyuwano xibbuunni 85% ale ikkitannoti lattinota buunxoonni. Sidaami giddo dubbu diwo xibbuunni 13% noowinni 22% widira lossa dandiinoonni. Tini yaa qoqqowinke deerrinni jawa gumaatinna kaayyooti.
Hakkiinnino sae, mulluugitte/fano/ ikkitino baattonna bushshu hoshooshamanno qooxeessuwa hattono lowohunni gawajjantino qooxeessuwara hala’ladunni kaansoonni kaashshinni qooxeessubba wirro lattino. Wolu garinnino, saadate sagalimmara hossanno hayisso hala’ladunni ciirteenna qooxeessu latinoha ikkanna; bu’ano burqitino. Konni kaiminni, saadate sagalimmara hasiissanno hayisso hala’ladunni afi’ra dandiinoonni. Wirro lattino baattono Irsha loosi’ne laalcho afi’nannita ikkitino.
Kaansoonni chigginyuwa qooxeessa latisate; dubbu hala’lanno gede assate hattono bushshu hoshooshammenna diilallote akati soorro gatisatennino sa’e miinju horono noonsareeti. Xaa yannara kaansanni hee’noonni chigginyuwa roore anga ikkitannoti laalote chigginyuwaoti. Laalote chigginyuwa kaansanni woyte qarunni loosidhe galtinorira eote bue ikkitanno. Caalu horo uytannore calla ikkitukkinni loosidhe galtino daga eo woyyaabbanno gede hala’lado horo uytanno chigginyuwaoti kaansanni hee’noonnihu.
Konne calla dikkino; loosidhe galtinori saadano ceidhannore ikkansanni saadansara sagalimmate ikkannore laashshinanni hee’noonni. Konni garinni kaansanni chigginyuwa saadate sagalimmara ikkannori anjeno tirantannote. Konni ragaanni loosidhe galtinori saadate laalchimmannino gummaamma ikkitannota ammannanni.
Xaphoomunni kayinni kaansoonnitinna kaansanni hee’noonniti duuchu dani horo afidhino chigginyuwa qooxeessu latanno gede assatenni kalaqamu aana diilallote akati soorro gatissannota ikkasenni laalchonna laalchimmano leddannohura loosidhe, galtinori hakko bikkinni gummaamma ikkitanno; eonsano lexxitanni hadhanno.
Qooxeessu latanna laalchunna laalchimma lexxitanni hadhu bikkinni loosidhe galtinorino eonsa lophitanno. Wolu garinni kayinni, mite mite qooxeessubbara garunni agarooshshe assinoonni dubbinna kaansoonni haqqe daa’attotenna boohaarshu owaanterano hossannoha ikkasinni; mitto ragaanni qooxeessu latishshinna boohaarrete wole ragaanni qooxeessaho eote bue ikkatenni dagoomittenna miinju horono halashshitannoreeti.
Konnira, xaphoomunni Sidaami gede dubbu diwo ledatenni; loosidhe galtinorira eote bue kalaqatenni; hattono dagoomitte handaarinni daa’’attotenna gangalatu base halashshatenni; bushshu hoshooshammera kaima ikkitanno qarrubba tiratenni laalachonna laalchimma lossate ragaannino luphiima horo afidhino yine ammannanni.
Bakkalcho:- Qoqqowu qooxeessaho afantanno Giwirinnu laalcho qineessinanni Industirera hasiisanno laalcho hala’ladunni laashshatenni shiqishate ragaanni noosi dhuka hiittoonni xawisatto?
Kalaa Memmiru:- Haanju haruminni kaansanni chigginyuwa miinju horo afidhinohura hala’ladunni batinsanni loosidhe galtinori hala’ladunni laashshitanno gede assinanni hee’noonni. Konninni, loosidhe galtinori afidhanno
laalcho mini giddo horoonsi’ratenni sa’e tirfe laalcho laashshatenni qooxeessaho afantanno dikkuwara shiqishshanno. Hakkiinnino sa’e Giwirinnu laalcho loosidhe galtinoriwiinni gamba assite qineessitanni gobbaydi dikuwara sokkanno Agiro Industire paarkera shiqishshanno.
Abukaadote chigginyuwa chigginye calla konni dirinni qoqqowoho 2.9 miliyoone qixxeessine loosidhe galtinori kaassanno gede assinoonni. Kunino, Yirgaalamete Qinaabbino Agiro Industire Paarke xaa yannara baxxinohunni lamu kubbaaniyyi Abukaadote zayte hala’ladunni qixxeessitanni gobbaydi dikkuwara shiqishshannore ikkansanni; qoxeessaho afantannori loosidhe galtino dagara jawa kaayyo kalaqqino.
Yirgaalamete Qinaabbino Agiro Industire Paarkera afantannori lame kubbaaniyyuwa qarunni diru giddo ajanni ajeenna 30 kume toone Abukaadote zayte laashshate dhuki noonsare ikkitinohura; xa noo deerrinni agarranni laalcho laashshitanno yaa hoongirono, qooxeessaho loosidhe galtino daga kayinni Abukaadote laalchonsa Industirete shiqishshanni eonsa woyyeessidhanno gede kaayyo kalaqantino.
Qooxeessaho Qinaabbino Giwirinnu Industire Paarke hee’rase Qoqqowu gummate laalo chigginye kaasatenni laalcho afi’rate ragaanni jawa dhuka kalaqqino. Tini paarke babbaxxitino giwirinnu laalchubba qineessinanni laashshinanniwanna gobbate giddonna kalqoomu dikkuwara shiqinshanniwa ikkasenni baxxinohunni gummate laalo kaasatenni kubbaaniyyubbate shiqishatenni loosidhe galtinori eonsa woyyeessidhanno kaayyo no. Konneno Abukaadote laalchi handaarinni la’ne buuxa dandiinoonni.
Aantetenni Abukaado calla ikkikkinni woloottano yaano, Maango, Paapaayyanna wolootta gummate laalono batisatenni Industirete paarkera dureeyye hala’ladunni dagge laashshitanni gobbate giddonna kalqoomu dikkuwara shiqishshannohura; konnenno haanju harumi loossanni ledo xaadinse hala’ladunni loonsanninna laashshinanniiti hee’noonnihu. Qoqqowuno konni ragaanni jawa dhukanna kaayyo afi’rinota la’noommo.
Bakkalcho:- Itophiyu xaa yannara hanaffinohu haanju harumi loossanni albillicho mageeshshi geeshsha gummaame ikka dandiitanno yite hedatto?
Kalaa Memmiru:- Gobbanke haanju harumi loossanni albillicho agarranni guma maareekkisiisate jawa kaayyo noosete. Umihunni, qooxeessu umisinni kalaqamunni injiinoho. Haanju harumi woy dubbu latishshi loossano diilallote akati soorro dandiite sa’’atennino aleenni gobbateno qarunni jawa miinju dhuka ikkitanno.
Miinju dhuki ragaanni umihu babbaxxitino horo noonsare haqqu chigginyuwa doorre latisate loosooti. Wolu garinni kayinni hiittenneno mulluugitte ikkitinonna bushshu hoshooshamanno qooxeessuwa latisate dandiisiissanno chigginyuwa hiikko qooxeessira latinsanni yaannoha calla ikkikkinni xaawula lede woloottano gobbaydinni eessinanni laalchuwa gobbate giddo laalchinni riqiwate dandiinanni garinni laashshinanni gobbaydi dikkuwara soyaa dandiinanni yaannoha hedote giddo woratenninna bande loonsanniha ikkiro dubbu latishshi loossa qarunni dubbu diwo ledateno aleenni luphiima miinju horo afi’rino.
Konni kaiminni, kaansanninna awuuntanni gara, horoonsi’nanni gara woyyeessinummoro; hattono dubbo doogimale dolate assoote gargara dandiinummoro luphiima miinju horo afi’ra dandiineemmo. Kaansoonni chigginyuwa garunni lattanno gede awuutatenni agaramino dubbo kalaqatenni gangalatatenna daa’’attote owaanterano hosiinsanni turizimete handaarinnino eo burqisa dandiinannita la’noonni.
Gummate laalo hala’ladunni lattanno qooxeessuwara halashshine kaansanni loosidhe galtinori haqqetenni afidhanno horonni sa’e eonsara woy miinjahono jawa horo afidhino garinni loossidhuronna mootimmano hakko bikkinni irkissuro Sidaami gede ikko Itophiyu gede jawa injoo noota la’’a dandiinanni.
Laynkihunni, gobbaydinni gobbate giddora eessinannita dubbu laalcho gobbate giddo laalchinni riqiwate dandiinannihura haqqu chigginyuwa badatenni kaasanna awuuta dandiiniro ubbu diwo lossatennino aleenni eote bue ikkitanno. Kalqenkera baca gobbuwa dubbunni afidhanno horo luphiimate. Dubbu hala’lanni hari bikkinni Kaarboone (Carbon) hirranni jawa eo afi’ra dandiinanni. baca gobbuwa dubbo halashshitanninna Kaarboone hirtanni lowo eo afidhanno.
Konnira, woloottu kaashshi noo baatto aana gummate laalo hala’ladunni kaasanna saadate sagalimmara horoonsi’nannireni qineessine massagatenni saadatewiinni afi’nanni laalcho luphiima ikkino garinni lossi’ra dandiinanni. Gummate laalonni afi’nanni laalchono jawu garinni lossi’ra dandiinanni. Kunino, loosidhe galtinori miinja luphiima ikkino garinni lossanno.
Wolu garinni, ha’nura ikkitino haqqe kaansanni latisatenni agaramino dubbo kalanqe hasiisanno safaraancho wonshatenni Kaarboone hiranna eo afi’ra dandiinanni. Sayikkihunni, gobbaydinni eessinannire dubbu laalcho gobbate giddo laalchinni riqiwatenni gobbaydi woxu fulo gatisa dandiinanni. Konni garinni, hiittenne basera hiikko dani chigginyuwa kaansanniro bandanni kaasatenna awuuntanni latisate loosira jawa illacha tungoommo. Konni garinni albillicho Itophiyaho dubbo halashshatenni dubbunni afi’nanni horono lossi’ra dandiinanni.
Lophitanni noo gobbuwa gawajjantanni noohu roorenkanni lophitinonna Industirensa halashshidhino gobbuwa kalaqqanno wiliilenni kalaqantanno diilallote akati soorro kaiminniiti. Diilallote akati soorro batidhanni hadhanno woyte hiikko qooxeessirano ikkiro laalchunna laalchimma ajjanni hadhanno. Konnira dubbu diwo lexxitinowa diilallote akati taalinoha ikkannohura laalchimmano lexxitanni dagganno.
Xaa yannara babbaxxitino kalqenke qooxeessuwara moolle kalaqantannohu dubbu buujjamanna baatto mulluugitte ikkitanni dagginohuraati. Konni ragaanni qooxeessu kalaqama garunni agaratenni laalchimma ledano ikko dubbunni afi’nanni horo lossi’ra dandiinannita hendanni.
Bakkalcho:- Qoqqowoho Baarzaafe hala’ladunni kaansanniha ikkasinni dagoomaho ikko kalaqamaho noose horonna gawajjono hiittoonni xawisatto?
Kalaa Memmiru:- Hiikku haqqino kalaqamunni horono gawajjono afi’rino. Haqqe uminsanni gawajjo diafidhino; kayinnilla haqqe kaanseemmo baycho doora noonke.
Baarzaafete haqqe dagoomaho miinju horono afidhino. Baxxinohunni ijaarshaho noose horo luphiimate. Quchumaho ikko roorenkanni baadiyyete qooxeessira babbaxxino ijaarshira Baarzaafete haqqe horoonsi’nanni. Konni kaiminni, Baarzaafe kaansanni baycho bande afa hasiissanno.
Baarzaafe kalaqamunni baattote shiilo xuuxatenni laalchimma ajjanno gede assitannoti xawoho. Irshu baatto aana Baarzaafe kaansanni gede diamaallanni. Korkaatuno, qooxeessaho kaansoonni chigginyuwa garunni baattote shiilo afidhannokki gede assitannohura laalchimma ajjanno. Ikkollana, Baarzaafe umisenni gawajjo diafidhino; kayinnilla wolootta chigginyuwa ledo kaansiro baattote shiilo roore anga ikkitannota umisera horoonsi’rate akati noose daafira laalchimma ajjannonna baattono agarranni laalcho uytannokki gede assitanno.
Konnira, Baarzaafe Irshu woy gorsu loosira hosiinsanni qooxeessi gobbaanni ikkitino basera kaansiro umisenni horo noose. Xaa yannara kayinni Baarzaafe gide woy wolootta babbaxxitino chigginyuwa laashshinanniwa shaqqado baatto aana kaansanna la’nanni. Baarzaafe sagale dikkitanno. Loosidhe galtino daga kayinni sagaletenni umo dandaate Baarzaafentenni roore diru giddo lamenna sase yannara gidu laalcho laashshi’ra hasiissannonsa.
Sidaami qoqqowi garinni la’nummoro kalaqamu Buna hala’ladunni laashshinanni kalqomu dikkora shiqinshanni qooxeessaati. Bunu qoqqinkera calla ikkikkinni gobboomu deerrinnino miinju handaarinni badhete miqichi gede la’nanniho. Konninni, gobbaydi woxu soorrono abbannoho. Konnira, Buna ikko wolootta gide laashshinanni gati aana Baarzaafe kaasama dinose. Hiitti chigginyuwano Baarzaafete haqqe ledo baattote shiilo taalo xuuxxe horoonsi’rate dhuki noonsakki daafira laalchimma ajjannohuraati shaqqado baatto aana kaansanni gede amaallannikkihu.
Baarzaafe ijaarshaho ikkinnina sagalimmate ikkitannokkihura; dikkote hosa dandiitannohuno sagalimmate hosanno gidi laaliro calla ikkinohura sagalimmate ikkannore laashshinanni baycho Baarzaafe laashsha miinju ragaannino gara ikkinokkihura baatto horoonsi’nanni garino hakko garinni woyyeessa hasiissanno.
Sagalimmate hosanna gidenna laalo laashshinanni baychonna Baarzaafe kaansanni base seekkine bande horoonsi’ra hasiissanno. Konni kaiminni, Sidaami qoqqowi gede weese kaansanniwa ikko babbaxxino gidenna laalo hattono chigginyuwa laashshinanni baatto aana Baarzaafe kaansanna la’nanni; kuni kayinni, baatto horoonsi’rate gari so’ro ikkinota leellishannohura taala hasiissanno.
Konni ragaanni, loosidhe galtino daga gidenna gatu laalo laashshinanni baatto aaninni Baarzaafete haqqe buqqisatenni sagalimmate hosannorenna miinju horo abbannore laashshidhanniiti afantannohu. Baarzaafe noo qoxeessinni laalchonna laalchimma diagarranni. Konnira, Baarzaafete haqqe kaasantenni gorsa horoonsi’ra; Buna laashsha, weese woy wolootta gidenna gati chigginyuwa laashsha hananfoonni harinsho naandannita ikkiturono xaano agarroonni deerrinni soorro daggino yaa didandiinanni.
Konne lainohunni Baarzaafe kaansanni baychonna baatto garunni horoonsi’rate gara lainohunni qoqqowu deerrinni lallawu qixxaaweenna kaajjinshoonni. Konne lallawa gumulsiisate dandiisiissanno wodhono Biirote deerrinni qixxeessinanni hee’noonnihura harancho yanna giddo loosu aana hosiinsanni. Konnira, loosidhe galtinori ledo sumuu yaa hasiissanno.
Bakkalcho:- Haanju harumi loosinni kaansoonni chigginye garunni awuunte lattanno gede assate ragaanni dagomuwiinni maa agarranni?
Kalaa Memmiru:- Chigginye kaasa calla timo dikkitino. Haqqu chigginyuwa dalchine garunni awuunte kaashshoho iillishate 3-8 agani geeshshi yanna adhanno. Konne assateno umihunni yanna adhanno; laynkihunni jiro dunne woy woxu fulo assine kaashshoho iillinshanniha ikkasinni kaansanni yannarano garunni awuutanna lattanno gede kaajjado harunso assa agarranni.
Kaashshu yannara mannu timbiliqqi yee fule kaasanno. Hakko bikkinni kayinni awuuntannikki harinsho noohura kaasa calla ikkikkinni yanna adhine awuutano agarranni. Haanju harumi loossanni mittu chigginye kaasa calla ikkikkinni; kaansoonnita garunni awuutano jawa yawo gede worroonni hajooti.
Chigginye kaanse ripoorte assinoonni daafira calla lattanno woy agarranni gumi maareekkamanno yaa dandiinannikkihura kaansoonni barrinni hanafe duuchunku qooxeessira garunni awuutanna agarranni bikkinni lattanno gede baalunku yawosi fula hasiissanno.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite qixxaawote kifilenke ledo assootto keeshshora wodaninni galanteemmo.
Kalaa Memmiru:– Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Maaja 13, 2015 M.D
