Gobbate 10ki qoqqowo ikke sasu diri albaanni umisi umosi gashsha hanafinohu Sidaamu qoqqowi sayikki diri safote barra iibbadu amanyootinni Hawaasi quchumira budu harira ayirrinsoonniti qaangannite. Muli yannanni tantanantinori haaruudde qoqqowubba hee’ransa harunse haaro qoqqowo yaamamatenni sainohu kuni qoqqowi; sasu diri giddo daga sharrantinota poletikunna miinju horonsi’raanchimma gumulate widoonni maa loonsi? aantete ma hendoonni, yitannorenna wolootta xa’mubba amande duucha yanna halamaanchonke ikkino qoqqowu pirezidaantichi kalaa Desta Ledamohu ledo hasaawa assinoommoha ikkanna, aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Sidaamu qoqqowo ikkinkunni sase dirra kiirantino; tenne sase dirra giddo afi’noonni gumi maati yaannohunni hasaawanke hanafummoro?
Kalaa Desta:- Danchate! Umo asse kayinni wo’manta qoqqowu teesaano hawalle sayikki diri qoqqowu safo barrira iillishino’ne yaate baxeemmo. Sidaamu qoqqowo ikkinkunni sase dirra kiirsiisinoha ikkanna, tenne dirra giddo seyoono laanfeno nooti addaho. Daga qoqqowo ikkate sharrantanni keeshshitinohu lame qara ikkitino xa’mubba amaddeeti. Umiti poletikunnita afamate hasatto ikkitanna layinkiti kayinni miinju woyyaambe hasi’ratenniiti.
Lawishshaho poletiku horo noonsa hajubba kayinsummoro tenne sase dirra giddo Sidaamu luphi yiino deerrinni afamino yannaati. Babbaxxino garinni beeqqono ikkito kaa’lonsa lophitino, Sidaamu qoqqowi su’mi marro marro kaino yannaati. Sasente dirra giddo qoqqowohono ikko babbaxxitino gobboomu barera umonsa la’ino yannaati Sidaamu daga.
Baxxinohunni Sidaamu budi, ayimmasinna balchoomisi gobba giddono ikko gobbayidi gobbuwara afamino yannaati yaa dandiinanni. Kuni alba noo akati ledo heewisiinsanni woyte Sidaamu wodiidi qoqqowi ledo noo daafira gobboomu bare aana umosi ikke ikkikkinni wodiidi su’minniiti millisannohu. Kunninni kainohunni baxxe leellate didandaaminosi. Xa kayinni Sidaamu poletiku xa’monsa garunni qolamasenni hagiirraamoho. Kuni ikkasinni qoqqowu giddo jawa kakkaooshshe kalaqino.
Layinkihu miinju horonsi’raanchimma ikkitanna; baxxinohunni luphi yite fultino dagate xa’mo mereerinni umiti doogo loosantonke yitanno xa’mooti. Woleno xalalu anganni waayi qarri kayinni layinki deerrinni ka’ino xa’mooti. Tenne lamente xa’mubbanni ledote caabbichu, fayyimmate uurrinshuwa kaajjishate aananna giddoyidi e’’o wo’mitonke hattono rosu minna ruukkitinonke yitannoti sufotenni ka’anno xa’mubbaati. Quchumu qooxeessira heedhannori dagoomu bissa baxxinohunni heeshshote oolto ledo amadaminohunni xa’mo sufotenni kayissannonkanni.
Baalanta xa’mubba mitte hinge dawara dandiinannikkihura balaxotenni higgara hasidhanno hajubba aana illachishatenni sa’u sase dirra giddo loonsanni keeshshinoommo. Baxxinohunni umi xa’mo doogo ikkasenni doogote iillo lossate ragu ragunkunni hawadonna arro eessitanno doogga loosamansanni xaa yannara baalunku raginni olluunni olla xaadissanno doogga fa’nantino. Konninni kainohunni doogote iillo xaphoomunni xibbuunni 85 anga iillitino. 1 KM ajino xeertinyinni daga qara doogo fulate dandiiitino.
Layinki xa’mo xalalu anganni waay xa’mo ikkasenni, afi’noommo baajeette lowo geeshsha shiima ikkiturono co’icha anganni waa lainohunni daga horaameeyye assanno looso loonsanni keeshshinoommo. Konninnino 2013 M.D qoqqowo ikkine safammummo yannara anganni waay iillo mereerimunni xibbuunni 38 anga calla ikkitanno. Kunninni batinye waay uurrinshuwa gatamarre owaantete iillishatenni, iillo 55 anga iillinshoonni. Waayi ledo amadaminohunni amandoommo pirojektuwa gooffunkero 2016 baajeettete dirinni gobboomu deerrinni noo iillonni sa’uro ikkinnina ajjannota dikkitanno.
Fayyimmatenna Rosu ledo amadaminohunni illacha tunge loonsoommoha ikkanna lawishshaho; sa’u lame lamala giddo maassiinsoommo uurrinshuwa mereerinni sette fayyimmate mereershuwa maassote qixxaabbino. Sase dirra giddo 13 fayyimmate mereershubbanna lame umi dirimi Hospitaalla ijaarroommo. Wolootu woyyeessinannirinna ijaarranni hee’noonni hospitaalla no; jawa Labratoorete uurrinshano ijaarre jeefinsanni hee’noommo. Xaphoomunni woyyeessinoonnire lendanna haaruudde fayyimmate handaarinni 30 ale ikkitannore owaantete iillinshoommo.
Gatamarshunni qoteho xagichu hajo dagatewiinni ka’annota ikkasenni sasente dirra giddo diru dirunkunni 2013 M.D hananfe qoqqowu mootimmanni mitte mittentewiinni 30 Miliyoone birra gaamme xagga hidhinanni iillinshoommo. Qoqqowinkera muli yannanni loosu giddora e’inori ledo amadaminohunni 15 umi dirimi Hospitaallanna Onte xaphoomu Hospitaalla nooha ikkanna; Hawaasi Riferraalete Hospitaale kayinni Federaalete mootimmanni galtanno. Xaphoomunni qoqqowoho 21 Hospitaalla afantanno. Fayyimmate mereershubba la’nummoro 135 ikkitanna 13 Fayyimmate mereershubba minnanni hee’noonni.
Xaa geeshsha sase dirra giddo 90 Miliyoone birri xagga hirroommoha ikkasinni, konnenni shiima yannara harisatenni umise e’’ote bue heedhannosi gede assate loonsanni hee’noommo. Kunninnino qoqqowinkera xagichu e’’o galtanno wodho qixxeessine qoqqowu fayyimmate biiro biddissa fushshatenni amanyoote kalanqanni hee’noommo.
Fayyimmate handaarinni fullummokkinni qoqqowoho konni alba mule hayishshate oowaante uyitannoti hallany u uurrinsha Hawaasa noota ikkitanna baatooshshu luphiimaho. Tenne owaante aate Yirgaalamete Hospitaalera halamaano uurrinshuwa ledo borreessamatenni Lamala maashinna gobbayidinni abbisiinse muli yannanni loosu giddora e’’ate qixxaambanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Aleenni kayinsiri latishshu loossa sa’u sase dirra giddo gumulantinoreeti; aantete qoqqowu jireenya buuxisate wortinoonni faasho hiittoonni xawinsanni?
Kalaa Desta:- Ninke qoqqowi garinni hasaambe jireenyaho yitanno hedo lamewa bandoommo. Umiti gutu jireenya ikkanna layinkihu kayinni maatete jireenya yine bandoommo. Gutu jireenyi aleenni xawisummore lendanna safote latishshiho;Maatete jireenyaati. Jireenya buuxisa yannate sokkooti. Yanna Itophiyu jireenyunniwa hodhitannote. Ajuujanke jiroo’mino dagooma kalanqe Itophiya jiroo’misate. Jiroo’mitino daga yaa kayinni woyyaabbino heeshsho hee’nanni hayyooti.
Bakkalcho:- Maatete jireenya buuxisa dandiinannihu hiittoonniiti?
Kalaa Desta:- Maatete jireenyi aana mitto mittonka mine mootimma woxe disokkanno. Jireenya buuxisara dandaannohu hatte maate jawaata loosooti. Gutu jireenyi mootimmate massagaanchimmanni buuxisamannoha ikkanna; maatete jireenyi kayinni umisi annunniiti; hee’nanni hayyo bikkantannohu e’’ote bikkinniiti. Konni daafira qoqqowu garinni maatete heeshshote akati aana xiinxallo assinoommo; xiinxallonnihu qaru kaimi kayinni hee’nanni akata, saga’linanninna xaphooma millimmo xiinxallitino gaamo afidhino gumi leellishanno garinni,rahotenni gummaamo ikkinohu gutu jireenyaati ikkinnina jireenya ikkinokkita leellishinonke. Konninnino hasi’nanni bikkinni rahinokkita huwantoommo.
Kowiicho uurrano dihasi’noommo; maatete jireenyi rahinokki korkaata xiinxalla hananfummo. Konninnino babbaxxitinore xiinxallitanno gaamo wirro qolle bobbaansoommo. Sayinsitte doogonni tajete aana safamino tittirsha xiinxalline abbini. Xiinxallotenni afi’noonni gumi leellishannohu Sidaamu daga 80 anga xibbuunni ikkitannoti heeshshonsa assidhinohu baadiyyeteeti. Togo yaa heeshshote safo baattote yaate. Baattote aana safantara dandiitannohu kayinni Gibrinnunna saadate ceatto loosooti. Konni daafira yannate jireenyaho qara kaima ikkite dagginoti baattote.
Baatto heedhuro laalchunna laalchimma daggannohu hiittoonniiti yitanno hajooti. konni garinni baadiyyete heedhannori dagoomu bissa baattote amado xiinxallo assinoonninkanni; xiinxallotenni afi’noonni gumi leellishannohu baatto no yine hendoonni daga 27 anga xibbuunni 0.25 Hektaare baatto noonsareeti. Konnirano tenne baatto loonse jireenya abbinanni yaa haariimo ikkiteenna afi’noommo.
Ninke kayinni hee’nanni hayyo woyyaabbanno yine agadhinoommohu konni akati giddo noo dagaati. Konnira wole furcho hasiissannota huwantoommo. Gattino dagara noo baatto 0.5 Hektaare baatto noonsare ikkiteenna afi’noommo. Togo yaa 49 anga ikkitanno daga noonsa baatto boco hektaarenna hakkuyi woroonni ikkitinote. Konninnino shiima baatto aana mageeshsha jawaata ikkinummorono jireenyaho yinannire dihendanni.
Bakkalcho:- Konnira amaddinoonnihu wolu jireenyu doorshi hee’ranno?
Kalaa Desta:- Doorshu hala’lado baatto hasi’rannokkita shiima baatto aana loonsara dandiinannire saadate doorsha ikkanna; kunino jireenyaho kaima ikke leellinota huwantoommo. Kuni ninke hendoommo loosi Somaale, Affaarenna Booranu qoxeessira heedhanno dagara lowontanni kaa’la hoogara dandaanno. Korkaatuno insa qooxeessinsara jiroo’mino manchooti yite heddannohu xibbuunni kiirranni saada noosi manchooti. Ninke harinsho kayinni sirchonsa woyyeessinoonnire kayinnilla kiirotenni ajjino saada ceate aana illachishshannohura yaate.
Lawishshaho; xiinxallotenni iillinoommo gumi leellishannohu mittu loosi’re galino manchi sase saada usurate dandaannohu Honse Kaare baatto aanaati. Mitte saanni barrunni mereerimunni 15 Liitire ado afi’niro sasentenni shiimunni 45 Liitire ado afi’nannita huwantoommo. Tenne hedeweelchonni towanyo assoommo ceattote base mereerinni mitto ikkino Yirgaalamete quchumira mitte saa barrunni 34 Liitire ado aasenni kainohunni su’mise ‘Gorfe” woyi lolaho yine woshshate geeshsha iillinoonnita afate dandoommo. 22-26 Liitire geeshsha ado aanno lali haammataho. Xawisummo garinni qoqqowinkera hala’ladu gati hoogasinni wolu qoqqowi gede Tiraakterete batinyi dihasiisino; ninkehu qasiisote loosinke bunaho. Konni daafira saada Sidaamu qoqqowi jireenyaati yinoommohu konninni kainohunniiti.
Togoo harinshonni saadate sirchi dirunni qoqqowu garinni 75 kume ikkanno siitti qalamanno gede 100 kume saada sircho woyyeessate widoonni mixo amande sase diro loonsoommo. Sa’u lame dirra giddo konni garinni loonse 71 kuminni 76 kumi geeshsha siitta afi’rate dandiinoommo. Ikkeennano ninke hasi’neemmohu wodha ikkirono qalaminori wodhahono boottateno. Gumulami baajeettete dirinni kayinni wodhu calla qalamanno gede assitanno teknolooje harunsine loonsanni afammeemmo.
Konninni kainohunni xaa yannara qoqqowu giddo sirchonsa woyyeessinoonni saada 2014 baajeettete diri jeefishshi aana 326 kume iillitino. Tenne kiiro tayixe diri goofimarchira 390 kume iillishate loonsoonni. Xaphoomunni rosaminohunni 2.9 Miliyoone buudu saada qoqqowinkera afantanno. Tini kiiro calla ikkasenni hasi’neemmohu sirchonsa woyyeessinoonnirenna gummaamma ikkitinore mitte miliyoonera abbateeti; Konni garinni loonsanni hee’noommo.
Wole widoonni kayinni Lee Kaare Meetire baatto aana 20-30 geeshsha ikkanno lukkuwa cea dandiinannita xiinxalline loosu giddora e’noommo. Baxxinohunni lukkuwu sirchi aana illachinshe loonsoommo. Sirchonsa woyyeessinoonni lukkuwi diru giddo 300 barrubbara quuphe qala dandaannoreeti. Konni daafira maatete jireenyi daanno gede baxxitinotinna hala’lado baatto hasiissannokkihura baxxitino hayyo amande dangoommo. Baxxinohunni 2015 baajeettete dirinni laashshate hayyo soorrine loosu aana hosiinsoommo.
Kunino maatete jireenyi loosooti. Maatete jireenyinni qole umire ikkitinore sirchonsa woyyeessinoonni saada mitte mittente maatera iillishate. Layinkihu lukkuwu latishsha, sayikkihunni diida ceate looso mitte mittente maatera gumulate. Qulxu’mete aanano boode hanafo la’noommo. Meentu kayinni kirrete da’muulcho loosanni afamanno.
Lukkuwa lainohunni sai 2013 nna 2014 nni mittu dirinni calla 1.4 Miliyoone lukkuwa loosidhe galtino dagara iillinshoommo. Gumulami baajeettete dirinni kayinni baattote ruukkimma noonsarira 4 Miliyoone lukkuwa iillinsheemmo yine mixi’ne hee’noommo yannara tayxe dirinni gobbate gede maatete jireenya yine lallambi. Lallambo ikkinnina ninke qarrinkera abbinoommo furcho ikkasenni qoqqowinke gede shoolu aganinni balanxe lallambe loonsanni keeshshinoommoha ikkirono mootimma lallabbuhu gedensaanni xaadinonke coyi dooraminoha lukkuwu sircho afi’ra hoogate. Debre Zeyitete afamanno Itiyo-Chikinete ledo balanxe sumimme assinoommoha ikkirono lallawu gedensaanni baalanti qoqqowubba yinanni deerrinni sumimme kalaqansanni anje xaaddinonke.
Mitiimma bati’rasenni Sidaami giddo mitte lukkuwu latishshi Interpirayize noo daafiranna caacurre darsiinsanni maashine noo daafira doolaarensanni gobbayidinni quuphe eessitanno dureeyye darsiinsanni maashinenkenni horonsidhe qolte ninkenkura hirtanno gede assatenni ninke kayinni mittu barri caacurre hidhine loosu kaayyo kalanqoommonsa wedellira sayisatenni insa 48 barrubbara lossitinonsa.
Togoo harinshonni irkisamme gumulleemmo yine mixotenni amandoommoha 4 Miliyoone lukkuwa gumula dandiinoommo. Konni garinni Federaalete gede assinoonni keenonni gummaamo ikkinohu qoqqowonkeeti. Sidaamiti eote bue saadate yine massanganni hee’noommo. Konni kaiminni 2016 baajeettete dirinni 8 Miliyoone lukkuwa iillishate mixi’noommo.
Bakkalcho:- Shima saadanni lowo laalcho afi’rate sircho woyyeessatenni ledote saadate sagale hasiissannoti xawohona tenne widoonni maa hendoonni?
Kalaa Desta:- Tenne widoonni loonsanni hee’noommo. Millimmo hananfoommohuno paakeeje wonshineeti. Saadate sagale latisate hajo umise mittu golinni massagantannote. Konni aana mittu mittunku loosi’re galinohura saadate sagale hiittoonni qixxeessinanniro qajeelsha uyinoonni. Loosidhe galtinori kayinni eo afi’ra hanaffuro looso barra calla ikkikkinni hashshano loossanno.
Konni gobbaanni qooxeessinkerano ikko gobbankera moolle marro marro kalaqantanni noota anfanni hee’noommo. Konnira qixxaawo assa diagurroommo. Ninkewa 2013 na 2014 M.D moolle kalaqantinonkanni. Tini moolle jawaatte dagguro illacha tunge loonsanni saadatenna Irshu aana noo loosonke gufissannokki gede waajjankenni saadate sagalete baanke qoteho uurrisa noonkehura Onte woraddara saadate sagale ataachinanni minna noonke.
Arri qooxeessu agarooshshi laayyote looso loonseemmohura gawajjantino qooxeessubba saada kaddannokki gede assinummo yannara hayisso ciirtinohura wedellu tantanante agartanno gede assinoommo. Mitto widoonni wedellaho loosu kaayyo kalanqoommoha ikkanna wole widoonni kayinni hayisso midde hirtanno gede assatenni ninke uminke hidhineemmore ikkine shinqe minnoommo saadate sagale baankera ataachate dandiinoommo.
Bakkalcho:- Sirchonsa woyyeessinoonni saada qoqqowoho iillinshoonnihura luphiima adote laalcho afi’nanni yine agarrannina; konne ma garinni haa’rate hendoonni?
Kalaa Desta:- Qoqqowinkera adote laayyo yine bandoommo akati no. konne mittimmate loosinni tantannoommo. Xaa yannara ado lolahu gede yinanni bikkinni dikko shiqa hanaffino. Togo ikkasinni ado qineesse qixxeessara dandaanno ijaara Yirgaalamete gibirinnu laalcho qineessinanni paarke giddo uurrinsoonni. Ijaaru adote laalcho hala’ladunni haa’rannoho. Lowo Toone ado haa’re babbaxxino daninni laalcho soorra dandaannoho.
Kuni laalchi kayinni gobba giddo calla bikkamannoha ikkikkinni kalqete dikko baxxinohunni Arawete dikko shiqannoho. Konninni kainohunni ubbanno dikko dino. ‘konni daafira gibrinnu loosi noo gedeenni hee’reennanni saadatenna lukkuwu aana baxxino looso loosatenni ikkado maatete jireenya gumulate sharrammanni hee’noommo. Qoqqowo ikkinummohu gedensaanni loosu harinshonke woyyeessinanninna dagate horonsiraanchimma buuxinsanni afammeemmo. Dagano daggino soorronni lowo geeshsha hagiirraamete.
Bakkalcho:- Sidaamu qoqqowunni tantanaminkunni sase dirra kiirsiisino; zoonete tantano mayra gede’nitu? Ragunni su’minsihuna mayiraati?
Kalaa Desta:- Sase diro keeshshinoommohu qaru illachinkeno baajeette dadda’lateeti. Kunni suuqi’noommo woxinni dagate xa’mo qolate loonsanni keeshshinoommo. Zoonna balanxe tantannoommoro zoonna tantanankenni calla ledonnihu boco Biliyoone birri hasiisannonkenkanni. Gamunnino ikkiro dagate xa’mo qolate wo’naalankenni yannate geeshshira gedensiinsoommota zoonnate tantano loossanke sa’u lame lamala giddo jeefinse zoonnate tantano xawo assinoommo. Hawaasi quchumi konni albano ikkiro zoonete tantano giddo nooholla.
Gatinoha kayinni dagate ledo assinoommo hasaawinni sumimmete aana iillankenni shoole zoonna tantanate harinsho harunsinoommo. Mannu agadhannohu qacha qachahonna woraddate zoonna ikkaati. Konni korkaatira kayinni zoone dagguro qixire heedhannota hedatenni loosu kaayyo afi’rate noo halchonni kainohunniiti. Mitto mittonka worada zoone assa sufotenni qarra tirtanno hedo ikkitinokkita dagate ledo amaalloommo. Zoone dagguro wole widoonni fulono ledo haadhe dagganno. Kuni kayinni safote latishshi loosamannokki gede assannoho yitanno sumimme aana iillatenni zoonete tantano keerunni gumulantino.
Zoonna su’minsoonni gari leellishannohu raga calla di ikkino. Sidaama yaanno su’ma ledo amadatenni Aliyye Sidaami Zoone, Wodiidi Sidaami Zoone, Soojjaati Sidaami Zoonenna Mereerimu Sidaami Zoone yine tantannoonni. Sidaami mittoho. Mittu woradi su’ma adhate wo’naalliro Gosate su’mi noonsari woraddate su’muwa noo daafira wole qarra amadde daggannokki gede hedatenniiti. Mitte zoone giddo babbaxxitino woradda hee’ransanni baalanka sumuu assara dandaannoha Sidaama yaanno su’ma eessinoommo.
Mitte gosanni zoonete su’ma uyiniro uyinoonnihura naaxxille uyinoonnikkihura kayinni wole mitiimma ikkannokki gedeeti. Qoqqowu dagano sharrantino illachi gumulamanni afamanno. Buximatenni fulate mule hee’noommo. Xaa yannara gobbate deerrinnino ikkiro lawishsha ikkate widira shinqanni afameemmo.
Bakkalcho:- Oottonke hala’ladu xawishshira wodaninni galanteemmo.
Kalaa Desta:– Anino galateemmo.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Maaja 6, 2015 M.D
