Techo albi akatubbanke soorrantanni afantanno. Baxxinohunni sa’u Onte dirra giddo kalaqamu jiro agarate haanju sumudi widoonni gobbate gede loonsanni heenoonni loossa balaxxino dhagge soorritanni no.
Gobbanketi dubbu jiro dhagge leellishshanno garinni, balaxxitino yannara gobbanniti 120 Miliyoone Hektaarenni 60 anga xibbuunni ikkitanno baatto dubbunni diwantinonkanni. Albiri gobbate nugussa dubbo dolanna gawalo nookki ugaaxo gargarate wo’naaltinota dhaggete borreessaano kultanno.
Dubbu jiro horo lowo geeshsha huwatinohu Atse Minilikino ikkiro gobbasi dubbu handaarinni latisate “ Nugusu dubbu qoqqowo” yitanno hedora illacha tugatenni yannasinni umiha dubbu amanyoote xintinonkanni. Umiha dubbu seera fushshatenna gobbayidi gobbuwa ogeeyye qaxarinotano dhaggete borreessaano kultanno.
Kunino seeru baalunku dubbi mootimmate jajja ikkanno gede gumulloonniti qaangannite. Gobba jirotenni latisate noosi qinaambenni kainohunni rahotenni lophitanno haqqe wolootu gobbuwanni abbisiisatenni kaasino. Nugusu dubbu owaante uyitanno uurrinsha uurrisate noosi hasattonni kainohunni gobbayidi qansoota qaxare amaale adhinotano taje leellishshanno. Nugusu Hayile Sillaaseno ikko Kolonel Mengistu H/Maariyaamihu dubbu latishshi ledo amadaminohunni umisita ikkitino eewaancho dhagge annaati.
Albihu xaphoomu ministirchi kalaa Meles Zeenaawihu dubbu shaalanna kalaqamu jiro shaala ledo amadaminohunni Afrikunna Itophiyu xaaddinonsa mitiimmanna noonsa xiiwo kalqoomu dagara xawisatenna afi’ri bare baalantenni yekkeeramatenni jawa qeecha fulinoti hambannita di ikkitino. Kalaa Mellesi haanja miinja gatamarate ledo amadisiise lowo geeshsha millisinohu dubbu latishshi techo iillinoommo gumira assino kaa’lo shota gede la’nannita di ikkitino.
Tenne ‘haanju miinji Istiraateeje’ sufisiisate widoonni xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimed haanju sumudi widoonni leellishinotinna leellishanni noo jawaante handaaraho xaa yannara gobbate gede afi’noommo luphi yiino afanshira qarunni kullannite.
Mootimma hanafotenni kayisse ‘’haanja haruma gobbankera sufo noo latishshira” yite ka’u woyte dagano ikkituro qaccetenni qaccete geeshsha fulte sokka loosu aana hosiissinota kullankera dihasiisanno;Korkaatuno illenkenni la’noommo halaaleeti;kuni loosi (chiginyete kaashshi) kayinni tayixeno hala’ladunni sufino. Dubbu jironke uyitankera dandiitanno horo hedote giddo woratenni baalanti dagoomu bissa uminsara, oosonsaranna dagganno ilamara gaado beeqqitanni afantanno.
Tenne widoonni haanju sumudi gaado hananfanni woyte 12 sa’’aate giddo 353.6 Miliyoone ali chiginye kaasatenni handaarunni kalqete deerraho albaanni ofolla dandiinoommo. Sa’u Shoole dirra giddo 25 Biliyoone chiginyuwa kaasatenni kalqe xaggeeffachisha dandiinoonni. Kunino ninkera jawa buqqeete dhuka ikkino.
Haanju sumudi mixo jeefo gansiisate kaasantino chiginyuwa annimmatenni massaga noonsari qooxeessu teesaano ikkansa maaxantinota di ikkitino. Konne halaale uullara dirrisate loonsanni hee’noonnitanna guma la’nanni hee’noonniha ikkirono; kaanseemmo chiginyuwa batinyi garinni xaano illacha hasidhannote.
Tayxe hawadi yannanni layinki fooliishsho haanju sumudi mixonni gobbate gede 6.5 Biliyoone ali chiginye kaasate mixi’noonni. Konnirano 7.5 Biliyoone chiginye qixxeessinoonni; ‘’Ga’a Techo Kaanso’’ yaanno uminni gobboomu deerrinni Affaarete qoqqowira xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimedihunni hananfoonni.
Tayixeta haanju sumudi mixo harunsite pirezidaant Sahile Worq Zewdeti Sidaamu qoqqowira afante konne looso hanafisiissinoha ikkanna; gobbanke dubbu buujjamanni; qooxeessu mulqamanni, lolahunni bushshu hoshooshamanni, halallaa’matenni sa’u dirra giddo waaga baatisiissinonke; Konni qarrinni fulate haanju sumudi mixo qeechi luphiimaho yitinno.
Xaa yannara Sidaamu qoqqowira mootimma umi fooliishshonni 850 Miliyoone ali chiginye kaassinota pirezidaantichu Desta Ledamohu xawisinoti qaangannite. layinki fooliishshonni 1.2 Biliyoone ali chiginye kaasate mixidhe loossanni afantanno. Tayxe dirinni 306 Miliyoone ali chiginye kaasate loonsanni hee’noonni. Konni daafira Kalaqamu hembeelamannokki gede haanju haruminni gobba gowa duuchanka agartanno yawooti.
Bakkalcho Ella 22, 2015
