Qarrubba sufino garinni tiratenna keeru diilallo noosi dagooma kalaqate sumuu assitinokki hajubba bande hasaawunni tira qara hajo ikkitinota ammannanni. Konni albaanni kalaqantinota sumuu yaa hoogate qarrubba mimmito gatona yaatenni albillicho dancha yanna heedhanno gede kaayyo kalaqa hasiissanno.
Baxxinohunni, gobbanke rumuxxitino qarrubba nooseta ikkasenni albillicho sufino keerenna sumimme kalaqate hasaawahonna amaalammete qixxaabbino buqqeenna mimmito gatona yaanno wodani hasiisanno. Konni gobbaanni, sufino mala hasate assinanni wo’naalshi baalu tiro noo guma abbikkinni gatara dandaanno.
Sa’u ilama yanna yannantenni xaaddinonsa qarrubba hasaabbe tiratenni gobbanna daga qeelaano assa dandaanno poletika kalaqa hoogansanni techo geeshsha qarrubba wolqatenna ganotenni tirate wo’naalate hedubba gobboomitte poletiku bare duqqitino. Konninni, gobbanna daga duucha woyte gawajjamaano ikkitanno garinni handuluulle ga’ninanni hee’rate gadachammoommo.
Ane hedonna hasatto calla garaho yitanno hedonni burqanno poletikinni, wolqatenni hedatenni gumullannirira balaxo aatenni, qansootu badooshshe kalaqqanni yanna yannantenni qawwe amadde sharramate ka’anni techo hedonsara yite ga’a heeshshonsa tunsitanno gede assitino.
Yanna yannantenni buximanna baadillitte hedo qeelle albi egennonna woyyaambe widira higate hasattonsa tiro nookkita ikkite gattanno gede assatennino sae, gobboomitte horo gawajjitannore, gaancenna waajjuullu anga kaa’lo calla la’ne hee’rate kaiminni kalqoomu dagoominni mishantanni heedhanno daga ikkate gadachantino. Kunino, daganke aana xaa geeshsha tiiu hiiqqamme kalaqinoha ikke keeshshinoti shotu garinni la’nanniha dikkino.
Woloottaho yine heda gatteenna meessaneeti hasatto calla balaxisate deerri luphi yiino yannara, mitte mittenti gobboomittenna kalqoomu millimillo horonsi’raanchimma kaima assitinoti tenne hee’noommo yannara, amande dangoommohu wolqatenna ganote hedonni massagantannoti poletiku hedo hiikko garinnino ikkeenna hallanyu gede woy poletiku manni gede, gobbate gede daganke hororaameeyye assitara didandiianno.
Konnira kayinni, muli yanna kawa nooha gobboomitte rosicho la’’anna huwata dandiinanni.Anfinte gede sa’u seeda dirra giddo noo ilama gobbatenna dagate bacare danchumma halchitino. Ga’a woyyitino yanna dagganno gede hexxitino. Halchonsanna hasattonsarano lubbonsa kakkalamate geeshsha ammanantino. Luphiima kakkalammennino hasaawunni saino murci’raanchimmansa leellishshino.
Baca danchumma halchansa, ga’a woyyino barri daanno gede hexxansa; konnirano lubbote kakkalama geeshsha waaga baatansa calla kayinni umonsa, gobbanna daga digatissino. Ledotenni gaancetenna goofote dhaggera, horo nookki poletikira reqeccaabbe gawajjantanno gede assinonsa. Hexxo murate kaiminni heeshshonsa shettote giddo uwatenni digatisinonsa.
Kuri duucha qarrubbara kaima ikkinohu kayinni hedote badooshshe hasaawunninna amaalammetenni woyyitino hedo burqinsenna ka’ino hedubba aana hasaambe qarrubba tirate dandiinannihu poletiku budi lopha hoogasinniiti. Ikkinohura, yanna yannantenni ilama baattanni nooha hasiisannokki waaga tenne yannara hasaambe uurrisa hasiissanno.
Tenne ilama bareende, dhaggete giddo luphi yite leeltanno qeelleno hasaambe sumuu yaate. Hasaambe sumuu yaatenni gobba hiittenne jiffannino gargara dandaate. Konni daafira sommoonniti amaalammete komishiine shoolu taqi nooseta ikkite,sayikki taqira kuneete beeqqaano filte loosu giddora e’ino. Konni daafira gobboomu amaalammera beeqqitanno bissa keeru sumuda kaassanno ilamate yawo noonsata huwatte; amaalte,maltenna torbite subbinotanna keeraancho gobba ragisiisate loossate dinyi loosi noonsa.
Gobbate gede aninna anera calla yitanno hedonna hasattonni fulle duucha woyte hasaawunni woy amaalammetenni gobbanna daga horaameeyyenna qeelaano assitanno hedo bowirtanno gede assateni woyyaawino poletiku budi widira reekkama hasiissanno. Qansootuno hedote badooshshi kaiminni sumimme hoogge qawwe amadde ga’a woyyitino yanna daggannokki gede assidhannoha hunotenna ba’’ate doogganni gatinsammonsara hasiisanno.
Konnirano, wo’manti daga qarrubbanke aana ofolline hasaawatenni tirate hananfoonniti gobboomitte wo’naalshuwa toltanno gede qeechansa fula noonsa. Poletiku mannootinkeno ikkituro yanna sa’inonna ilama lowo waaga baatisiisinohu wolqatenna ganote poletiki laooshshinni fulte, ofollite hasaawatenna hasaawunni afi’nannihu gobbatenna dagate qeellera umonsa qixxeessa agarranninsa.
Bakkalcho Ella 15, 2015 M.D
