Kalqenke kaajjado diilallote gade soorrama qarri giddo afantanno; moollenna moolle harunsite kalaqantannoti dolu giira, hudenna amadantino qarrubba, du’ma xeenanna isono harunse kalaqamanno lolahi, dambalunna tige toa labbino mitiimmubba kalqenke fooliishsho ho’litino. Kalqe ge’ino kaade shiilte wayi widira, wayino qole guunjote widira soorramannase haammata laggase xo’ino.
Duuchu daninni xawinsanniti tini diilallote gade soorro qarunni mannu ooso angate loosi guma ikkitanna; baxxinohunni lophitino gobbuwa diilallote aanira fincitanno daafantino gaaze korkaatinni kalaqantinota ikkase kalqe sumuu yitino halaaleeti. Konninnino kalqe mannu oosonni danqaraminoseha diilallote gade soorro qarra taashshate widoonni ayyerete aanira fincinannita daafantino gaaze ajishate qoteho daafantino gaaze xuuxe dancha ayyere aannonkeha dubbu latishsha gumulate qooxeessu agarooshshi loosi jawa looso ikkara hasiisannota faasho worroonni.
Itophiyu diilallote gade soorro qarrira konneeti yinannihu luphiimu qeechi hoogiserono ; tennera reqeccaabbino kalqete gobbuwanni mitte ikkasenni qarra gargadhate widoonni umise qeecha fulate dandiisannoseha luphi yiino looso loossanni afantanno. Konnira kayinni mitto widoonni ayyerete aanira fincantannota daafantino gaaze ajishate widoonni haaroo’mitinota wolqate bue baxxinohunni way, foorarunna arrishshote wolqa latishsha latinse horonsi’rate murcidhino qaafo giddora e’ino.
Wole widoonni qooxeessu agarooshshi looso baxxino illacha tugge loossanni afantanno. Tenne widoonni baxxinohunni 2010 M.D gobboomu soorro yannara Xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimedi hedonni Itophiya haanja latishsha uddisiisate illacha amande sa’u shoole dirrara gumullanni hee’noonniti haanju harumi mixo luphi yiino guma afi’noonnite.
Konni loosinni gummaame harinshonni Shoole Biliyoone chigginye kaasate mixo amande umi diro gobbate gede mittu barrinni 354 Miliyoone chigginye ale kaasa dandiinoonniti Itophiyanna Itophiyu daga kunni loosi gumulamanno gede noonsata luphiima halcho buuxisinoho. Konninnino shoole dirra giddo 20 Biliyoone chigginye kaasate hende 25 Biliyoone chigginye kaasa dandiinoonni.
Tini chigginye kaasate mixo kaasatenni sainohunni kaasantino chiginyuwa hasiisanno amadooshshe afidhe hasi’nanni illachira hossanno gede assa jawa illacha tunge loonsoonni loosooti. Konninnino gummaa’ma dandiinoonniha ikkanna; lawishshaho shoole dirra giddo kaasantinoti 25 Biliyoone ali chigginyuwanni xibbuunni 85% ale ikkitannori ka’inoreeti/muqaaqqinoreeti. Kunino loosu gaadunni dagate annimmawa reekkaminota leellishinoho. Tayixeno kuneeti haanja haruma hananfi. Hanafa calla ikkikkinni,awuuta mittu mittunku dinyi loosooti. Illoonni qaaqqo awuuntanninte gede kaansoonni haqqeno agarooshshe assa hasiissanno.
Konni garinni dubbu iillo halashshate, wayinna qooxeessu ishine gargadhate, qooxeessu agarooshshi looso kaajjishatenna wole timo worre gumulloonnihu haanju haarumi amuraati; qarunni dubboho hattono sagalimmate hossanno chigginye aana illachishinoho. Harinshotenni gobbate giddo mudhanno sirchuwa hala`lado qeecha adhitanno gede assinoonniho.
Haanju harumi amuraati dubbu baatto lexxora, qooxeessu agarooshshira, loosu kaayyo kalaqora, sagalimmate, saadate sagalera, eote buimmara, xaginaatehonna seesaho su`naado labbino. Konne gumaamo looso gobbatenni sa’ne olluu gobbuwarano halashshate mixo amande loonsanni hee`noonniha ikkanna; konninnino Eertiru, Jibuti, Keenyu, Suudaanenna Ruwaandu chigginye adhite kaasa dandiitino kaayyono kalaqantino.
Tini Itophiyunniti dancha hanafo qole gobbatenni sa`e olluu gobbuwara, olluu gobbuwanni sa`e Afriku qooxeessu agarooshshiranna diilallote gade soorrora hasiissanno dawaro aatenni umisi qeecha fultinoota ikkitino. Hanafono gobboomu deerrinni uurritannota ikkitukkinni; techo kalqe danqaraminoseha diilallote gade soorro qarra gargadhate ragaanni noosi horo luphi yitinota ikkase garinni Itophiyu handaarunni gumultino loosira kalqoomu afamishsha baraarsinoonnise.
Haanju harumi loosi mitte yanna assootenna afamishsha afirate geeshsha hodhe uurranno assoote dikkino. Roorenkanni Itophiyaho layinki gafinni tayxeno Ontikki doyichora 6.3 Biliyoone ali chigginye kaasate mixo amandoonniha ikkanna; xaa geeshshano konni loosira hassannoti lee Biliyoone chigginye qixxaabbino.
Konni dirihu layinki gafi haanju harumi amuraatino sa`u lamalara Affaarete qoqqowira “Techo ga`a kaanso!” yitanno massagote hedonni IFDR Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimedinni faajjetenni hanafamino. Kunino albi gede mixotenni luphi yino gumulsha maareekkinanniha ikkasi daafira qixxaawote loossa leellishshanno. Ikkasinnino Itophiya latisate qaale loosunni xawinsanni hee`noonni haanju harumi amuraati gumaa’mate harinsho rooru gumunni dukkisame sufanno gede assa baalunkuwinni agarranni yawo ikkitanno!!
Bakkalcho Ella 8, 2015 M.D
