Danchumma meessiraati. Manchi beetti loosinoha mixxanno. Konne ikkina danchumma winxe danchumme mixxate gobbaanni may nooyya? Addaho Itophiyu daga mimmito kaa’lamate kullannisnsare di afidhino. Techo baga ciircho ikkkino mimmito huluullamate akati godowa xeertisanna la’nanni;ikkollana muli dirra kawa hooginoha kaa’late mootimmate widoonni hanafoonni dancha hanafo Itophiyimmanke ha’nura balchooma wirro dhaabbachishshanni afantanno.
Xeenu manchi beettira hasiisannoti duuchunkura dimaaxamanno. Ikkollana xeenu daanno woyte,hawadu alba wodhanno woyte,minu xissannosi manchira godowu gameeti;umu damuumeeti. Konne hee’re afinohu xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed(Dr) sa’u lamalara danchummate looso Addis Ababaho Abuwaare yinanni qooxeessira buxanete mine gatamarsiisa hanafino. Sai dirono hattonni ha’lado akkaltino minna balaxaancho mootitte Zinnaash Taayyaacho borro mininna Xaphoomu ministirichi borro mini halamatenni amuwu hindiiddo fiitino.
“Wodaninni wi’liniro hindiiddo digibbanno” yaanno maammaashshu. Aleenni wodaninni hananfoonni loosi eeli geeshsha dirranno gede deerru deerrunkunni noo mootimmate sooreeyyenna dureeyye qeechansa fula hasiissanno. Coyinke aana buxichu bati’rino qooxeessira noo dureessi umisinni buximatenni fulinoha ikkinokkita afa hasiissanno.
Xa annu hanafisiisino;ooso kayinni gudisiisa hasiissanno. Addis Ababu quchumira Lidata sinu quchumira Kantiiwa Adaanech Abeebe sa’u lamala giddo dhukiweellu minna gatamarsiisa hanaffino. Buxanete ille fa’nitino. Hakko qooxeessira diro baala qaaxunni hanafe xarrate geeshsha tatta’ino qorqorro giddo hasha qiida barra iibbabbille dandiite keeshshitino amuwinna annuwi techo illensa fa’nitino. Tini halaalaancho dhagge hawa hasiissannokkitenna ilama dancha rosicho adha hasiissannote.
Kawaanni togoohu danchu amanyootinna assooti hee’reennanni; ka’aanni su’ma huntannonna hunsiissanno,daga mootimmate aana ammanamooshshe hoogganno gede assitanno bissa kayinni loosaminore dancha assoote daheessite busha bushare xinqite reqeccishshanna la’nanni. Mitootuno mootimmate giddo suuqantinori buxane xiibbanna la’nanni. Kuni assooti kayinni gobbate su’mira,lophoranna hananfoonni jireenyira dhiiga ikkino daafira bushu assootinni eemarama hasiissanno.
Tayxe lamu diri albaanni IFDR xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed (dr) hawadu danchummate looso faajjetenni hanafisiisi yannara mittore coyi’rino. “techo xissanno mine gatamartinanni hallanyooti mitto barra loossine hadhinanni;xissanno mini giddo keeshshitino ama kayinni xeenu dayi kiiro ki’ne qaagganno;maassidhanno.
Mitte higgine loossinoonni mininni hegere geeshsha maasso afidhinanni” yaanni qummeessino. Ee,danchumma meessiraati. Afi’rinohu hooginoha kaa’la,Itophiyu dagara allaggicho dikkitino;adhe ilamino balchoomaati. Kayinnilla sa’u yannara mereeroho danqarroonni babbadamooshshu danqari mimmito itammanninna huluullammanni gede asseenna godowu xeerti’re keeshshino.
Maganu qaali bayiriidi qullaawu maxaafira “Uyi uyinaayihena” yaanno. Ee,hooginohura uyinohu danchumma wixanno. Kaaliiqino danchummatenni la’’annosi. Erote eronni baatannosi. “hudi’reenna mamoote itissinie? “Kalleenna mamoote uddisiissinie? Usurameenna mamoote xa’mitinie?” yaanno kaaliiqi. Ee,kaaliiqi dikallanno;dihudi’ran no;diusuramanno! Kayinnilla kuni duuchu tenne kalqera manchi beetti aana iillannoho. Noosihuno jifamannohunna keenamannohu maganu albaanni konninniiti.
Aleenni hananfanni danchummate loosi eeli geeshsha sufa hasiissanno. Eeli geeshsha sufa calla ikkikkinni mittu hooginohu hudetenni,kallatenninna buximatenni fule suffino heeshsho massaganno gede assa mootimma calla agarrannita ikkitukkinni afi’rinohu woxisinni,rosinohu egennosinni,amma’note massagaano huuccattotenni waatisira ikka hasiissanno.
Mittu dureessi doogote huucci’ranni afamanno ille hooginohura barrunni mitto barra saante uyisi. Layinki barrano hakku ille noosikkihu hakkonne mancho lede xa’mirisi. Manchu kayinni “Bero di uummohe?’’ yiisita huucci’raanchu “bero aa oottoena techo ille’ya fa’nituyya?” yee dawarinosi. Ee; buxicho sufino garinni buximatenni fulannonna ite age galanno gede uurrisannore assa hoongiro ga’ano isoontiilla. Suffino irko suffino heeshshora dhukiweelloho!
Bakkalcho Onkoleessa 10, 2015 M.D
