Abrahaam Saamueel
Miqichu kaanserenna malaattasi
Miqichu kaansere ayi miqichi aana gawajjo iillishara dandaanno; roorenkanni lekkate woy aliidi anga seeddaanna miqichu giddo ijaarantanno.
Qara qara Malaatta Konni woroonni nooreeti
Yanna yannatenni lexxanni ha`rannohonna rewote geeshsha ledo keeshshe agurrannoikki miqichu dhibbaati. Miqichu aana darshe duu`me woy bussi yee leellara dandaanno; kunino gawajjo iillitino miqicho ikkiro miqichu eramanno base lowota milli yinannokki gede lowo qarra abbanno.
Miqichu aana leeltanno darshe rosaminoikki garinni shota gede ikke miqichu shaalanno; miqichu guluchu aana ikkiro erama giwanno daafira lekkatenni ha`ra di-dandiinanni. Jawaho ikko qaaquulleho agurannokkihu woy lowontanni duure dhiwannohu miqichu dhibbi macciishamannoha ikkiro fayyimmate uurrinshira leellishira hasiissanno. Miqichu kaansereno ikka hoogirono lende buuxa danchate.
Miqichu kaansere dana
Qaru miqichu kaansere giddo (Oseteoscarcoma) lowontanni rosamino dani dhibbaati. Kunino, haammata yannara dirinsa 20 woroonni noo qaaqquullenna wedella gawajjanno.
Wolu kayinni, (ewingsarcoma) yinannihu dironsa 10 kaayse 20 geeshsha noo qaaquulle gawajjanno.
(Chondrosarcoma) yinannihu kayinni dirinsa 40 ale ikkitino gaamaareyye amdanno. Wedellichimmate yannara mulenni woy rahotenni lopha miqichu mujja lophitanno gede assanno daafira wedellano amadara dandaanno.
Aleenni noo miqichu kaansere dani babbaxxtitinota hiwaasete dana kissanno. Uynanni xagichino miqichu aana noo kaansere dani garinniiti.
Miqichu kaansere kaimise maati?
Roore yannara mittu manchi miqichu kaanserenni hiitoonni amadaminoro di-anfanni. Caabbichu woy carare (raadiyoteraphy paget) buuxonni miqichu dhibbaati yinara dandiinanni. Ikkollana, halaalenkanni miqichu kaansere gawajjitannohu Poogeet (poget) yinanni dhibbi noo manna lowoha ikkikkinni boode manna gawajjara dandaanno.
(Li-firamen syndirem) yinannihu rosaminokkihu (jenetic) woy sirchunni daannoha ikkanno; kuni qarri noonsa mannooti kaanserete hiwaase lopho uurrisate sirchu xaadooshshi no.
Miqichu kaansere hiitto assine xaginsanni?
Miqixhu kaanserera assninanni xagichi mageeshshi geeshsha giddollite ha`rinoro la`ne xagisa dandiinanni. Miqichu kaansere iillitino deerra buuxatenni xagicho hanafa dandiinanni.
Kaanserete dhibba hunate assinanni darre hoolate loosino no. ikkollanna miqicho wirro gatamarate lowo yanna adhanno daafira mu`re hoolliro woyyano.
Keemotiraapete assinanni xagisate loosi lubbo shaanno kaansere xagisate raadiyoterpete cararenni kaanserete seele hunate kaa`lanno. Mitu mitu (Ostisarcomu) giddo (miifa martidi) yinanni xagicho uyinniro woyyate yine amaallanni.
Laooshshu
Miqichu kaanserera noo laooshshi diru diru gedenna kaanserete dani garinni baxxanno. Kaansere dhibbi mageeshshi geeshsha hala`linoro deerrasi la`ne taraawosi dhuki deerrinni gumullanni.
Xaphoomunni kaanserete taraawo hoogguro fayyaaleeyye ikkitino manna gatisate shota ikkanno.
10 miqichu kaansere buuxo assinoonni manni mereero, buuxo assinoonni barrinni kaayse ajanna 5 dirira dhibbu hee`ranno. Konni giddo haammatu wo`munni wo`mu hurarano dandaanno.
Malaattasi
Miqichu kaansere amadosi, xaphoomu laooshshi, korkaatubba, buuxonna xagichu miqichu dhibbi lowo gede rosamino kaanserete malaattaati. Mitu mitu manni aana wolu dhibbi malaatino leellanno.
Miqqichu dhibba
Miqichu kaansere korkaatinni daanno dhibbi hanafannohu gawajjamino miqichi giddooti. Kuni suutu suutunni konni aleenni kaajitino xisso widira soorramanno; hashsha gonxanni yannara lowo gede dhiwanno.
Miqichu kaansere lekkatenna seeda anganke miqichi aana kalaqamannoha ikkiro nafa, wole miqichono kisara dandaanno.
Dhibbu mite mite yannara jajjabu manni aana, 20 woro noo qaaqquulli aana leellanno woyte buuxote aana qarra abbanno.
Wolootta malaatta
Mitu mitu manni aana darshenna malaa amdinoha ikke duu`manno; woy gawajjo iillitino miqichi aana ikko qooxeessaho mitturi bussi yee leellanno.
Miqichu eramanno bisu kifilera mule nooha ikkiro darshe eramannowa qarrisano; Milli yaateno lowo qarra ikkanno.
Mite mite tunconni kaansere mitto miqicho daafursitara dandiitanno daafira hedeweelchote umbiha nafa ikkiro shiima gawajjonni hiiqqamara dandaanno. Lowo iibbille, hedeweelcho kiilo xea xaaddara dandiitanno.
Lowo deerra iillinohu miqichu dhibbi macciishamiro, wolootta kaanserete malaatta leella hooggurono (Gp) yinannita la”a danchate.
Dhibbu malaatta kaanseretenni amadammoonnita leellisha hooggurono, fayyimmate uurrinshara ha`rattenni lende halaalanya buuxo assi`ra lowo gede itkinsannite.
Bakkalcho Ella 24 / 2013 M.D
