Mitte gobba bayiranna ayirradote yiisiissanno dhukubba mereerinni mittunna umihu gargarooshshunna ga`labbote wolqase uurrinshu dhukaati. Konni kaiminni jiroo`mitinoreno ikko lophitino gobbuwa miinjitte millimillonsa giddoyidinninna gobbayidinni dagganno miiconna horro dandiitenna qeelte sa`anno assate qara doogo assidhe horonsidhannohunna horonsidhanna wodanchinannihu konne gargarooshshunna ga`labbote wolqansaati.
Itophiyu tenne widoonni jawa dhagge noose gobba ikkiturono; baxxinohunni sa`u sasenna shoole dirrara handaaraho gumulantanni noo rifoormete loossa kayinni lowontanni jawaachishshannotenna leellanno guma leellishshinoreeti.
Itophiyu dagoomu ga`labbote wolqa rifoormete loosi kaima assinohu qole gobbate mittimmanna bayirroonyenna dagate keerenna hobbaate addaxxinanni xinti aana kaajjisha dandaate. Konne assa dandiinannihu qole rifoormete loosi sase qara coyibba aana illacha assirooti.
Kuri giddonni mittu dagoomu ga`labbote wolqa Itophiyimmate laooshshe uddi’rinohanna Itophiyimmate wodaninni gatamaarroonniha ikke baalante dagara taalo uurritanno wolqa assa dandiinirooti. Layinkihu, gobbate mittimma agarsiisanno dhukinna dandoo kalaqate. Sayikkihu, wo`ma qodho heedhannosi gedenna yannaasincho tekinoloojenni irkisaminoha assa; hattono yannaasincho loosu hayyonna harinsho harunsate.
Itophiyimma dandootenni, dandoo qodhote dhukinna tekinoloojete ledo xaadisenna yannaasincho loosu hayyonna harinshonni massaganno dagoomu ga`labbote wolqa kalaqa yaa qole; giddoyidinni ka`anno qarrubba taashsha, gobbayidinni ollanni miicono gargadha dandiisanno gobboomu dhuka kalaqate yaate.
Korkaatuno Itophiyu mitto widoonni qooxeessu yaaddo noose;wole widoonni danasi soorranni kalaqamannohu kalqoomu akati gashshannose xiiwo no. Ikkinohurano tenne baala huwatte sharrama dandiitanno ga`labbote uurrinsha gatamaara yanna uyinannikki looso ikkinohura sa`u shole dirrara konnenni gumullanni keeshshinshoonni.
IFDR gargarooshshu olanto miseessu Itaamaazhoor Shuumichi Jeneraal Abebaw Taaddese yannate hajo lainohunni uyino qaalu xa’muwara huwachishinohuno konne halaaleeti. Jeneraalchu xawishshisinni coyi`rino garinni; rifoormete loosi illacha assinohu umi hajo dagate keere buuxisanna hananfoonniti gobboomu latishshi doogo keerunni massagantanno gede dandiisate.
Konnira qole dagate keerirano ikko latishshu hodho aana danqarantino jifo badatenni kayise looso giddoyidinni hanafa hasiissinonka. Kuni loosi qole sammi yine gumullanniha dikkino; roorenkanni bayiriidi seera kaima assatenni ikkinnina. Bayiriidi seeri garinni Federaalete mootimma gargarooshshu olanto lede ga`labbotenna polisete uurrinshubba tantanate yawo uyinoonnisi. Qoqqowubba qoqqowunnita uurrinshu polise tantanatenna qoqqowunniha keerenna ga`labbo agarsiisate yawo uyinoonninsa.
Itophiyu yannate hajo garinni kayinni qoqqowubba uurrinshu polisenni gobbaanni addi polise uurrissinota anfoonnite. Kuni mageeshshano bayiriidi seeri wodho gobbaanni ikkirono; tini qoqqowunniti addi wolquwa babbaxxitino yannara gobba qarru giddora e`u yannara gargarooshshu olantora qoteho ikkite sharrantino;
gobbate bayirroonyenna ayirrinye agarsiissino. Kuni qole tenne wolquwara kalaqinonsa dhukinna dandoo noota ammannannite. Kuni dhuki mullawa ba“annokki gedenna tini wolquwa dagoomu ga`labbote wolqa rifoormete biso ikkitanno gede assa hasiissinohura qoqqowu addi wolquwa wirro hige tantanate widira e`noonni.
Ikkollana tini gobboomu dhuka kalaqatenna Itophiyu bayirroonyeno ikko Itophyu dagaha keerenna ga`labbo addaxxisanno xinti aana kaajjishate harinsho egemmantinonsakkirinna mulla ka`e hembeelsate hasidhanno bissa, harinshote daafira gara ikkitinokki mashalaqqe fincatenni wodaninsa bunshe gumulate wo`naaltanni leeltanno. Kuni kayinni horontanni adhamooshshu noosikkiha ikkinohura daga hasattonsa huwattaranna assootensa agurtanno gede assa hasiissannonsa.
Korkaatuno rifoormennihu qaru kaimi gobbate mittimmanna bayirroonye agarsiisa, qansootu keerinna hobbaatu buuxameenna daga yaaddo nookkiha fulte e`anno gobba halaalsate. Kuni qole hende calla agurranniha ikkikkinni gumullanniho. Hiitte gufonnino badhe higannokki assooteeti.
Sirchunni irkidhino harinsho, ga`labbote tantano, amma`note laooshshi, moorunna woloottano hananfoonni gobbate mittimmara, keerenna konne mereersite millissanno wolquwano kisaaru gobbaanni qeellete ikkannonsakkihura seejjama hasiissannonsa.
Duuchanti daga, ga`labbote wolqanna polotiku mannootino konne huwatte rifoormetenni mitto kaajjado dagoomu ga`labbote wolqa kalaqate harinsho ollahisanna gumaamimmasirano qeechinsaha baraarsa heedhannonsa. Ga’labbote Bissa Tantano Kaajjado Gobbate Keeriranna Ga’labbora wowete!
Bakkalcho Dotteessa 5, 2015 M.D
