Ola qeellannihu Olu uduunni injeennanna yannaasincho ikkino daafira calla dikkino;giddo bareende,meessi kakka’ooshshinna “qeleemmo” yitanno ammananna giddonni burqitino hasatto hasiissanno. Keeru addintanni hasi’ne afi’nanniho. Keeruno hattonni giddoyidi aamama xa’manno;daafursanno. Konne buuxate minaamanna minaanni giwanteenna araarsitara daafurtanno geerri baattanno waaga la’’a shiimunni naqaashete.
Manchi beetti soodo goxinowiinni ka’’anno woyte “Keere Hosiisie;hawarro minira higanno woyte keere hosiisoottoehu keere gashshie” yaanno. Keere hosiisinosi kalaqaanchirano “keere hosiisoottoehu galatami” yaatenni guweenya shiqishanno.
Keeru hawarronna soodo hasi’ne barra gimbanniha dikkino. Keeru illete lipheessi bikkinni hasiisanno. Bairono hattonni. Mitu keere hixamanyenna hexxe fulanno woyte,wolu keeru boo’raambenni dadda’lannohu no. Maammaashshuno “Cancu mooraanchoho elanno” yaanno; kaameelu dano iilliteenna giggilino woxe xinqi’ranno ibiliisi no. Mannu mimmito giwameenna ku’laato borreesse woxe hasi’rannohu no. Dikkote giddo saada baragisseenna canco kayse hatte dagonni mulqi’rannohuno hattonni. Keeru booraambe hanaffannohu togoonniiti.
IFDR xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed (dr) Amaalete mini 11ki uurrinshu songo aana ka’ino xa’mubbara dawaro qolanni “Keeru Olu Gedeeti;Bareende Hasi’ranno; Olunni ajinokki loosonna daafuro Hasi’ranno” yaatenni Itophiyaho keere abbate baantanni hee’noonni kakkalo xawisino. Ee,keere abbate assinanni hee’noonni sharro naandannite. Keere seekkine hixamanya eltote. Konninni gashshootu adhanni noo qaafo sufa hasiissanno.
Xaophoomu ministirichi “keereho ninke gatona yaatenni mittimma sharrammo” yaanni woxarattosi shiqishino. Keere lainohunni xaphoomu ministirichi kayisino hedonni keeru mucci yee daannoha ikkikkinni woyyimma noo deerrinni kalaqamannoreeti. Gobbankerano keeru ikkito woyyaabbanni daggino. Ikkirono mootimmatenna dagate gede mittimma halamme loosa hasiissanno.
Aliyye gobbate kifilera lame dirrara keeshshitino urde Wodiidi afrikira Piritooriyaho assinoonni hasaawinni kipho uurritino daafira Tigirayete dagano ikkito qaccuwate heedhanno daga afidhino keere huwata hasiissanno. Keeru waaga anfannihu qarru iillanno yannaraati;keeru nookki hashshi rahe disoodanno. Konne kayinni sa’u lame dirra giddo urdete sayissu bissa naqqasso.
Amaalete minira dawaro qoli yannara Abiy Ahimed xawisinonte gede kawaanni keeru diilallo foo’linanni hee’noommo yine deama hasiissannokkitaati. Korkaatuno kiphotenni tirfidhanno bissa goxxe digaltanno. Kawaanni keere buuxinsiro ka’aanni wolu daninni dagganno bissa no. diinu loosi canco kayisate. Mootimma kayinni cincite “gatona” yaatenni gobbate aana diriirsitanni noo keeru diilallo naaxxissannote.
Abiy ahime woxarattote gede asse “Xa hasiisannonkehu keereho ikkinniina,shoonna reyoo,mimmito giwa dikkitino” yaanno. Kunino mootimma mageeshshi geeshsha keere hixamanyitinoro buuxisannoho. Dagatenni ledo assinanni hasaawinni keereho noo hixamanya la’’ate dandiinanni. Keere abba bareende xa’mitanno;konnirano baca sharro assinanni hee’noonni doogo jawaachishshannote.
Keere abbitannoti mootimma callate yiniro soro ikkanno. Keeru wiliilchu wiliilchunkunni,maate maatetenni hanafanno. Mini keere ikka hoogiro oluu keere hooganno. Mini keeri olliichu keereeti. Olluu keeri woradu,woradunnihu zoonete,zoonennihu qoqqowo,qoqqowunnihu gobbate keere ikkanninna sufanni ha’ranno. Keere mittu bisinni calla agadhiniro so’rote. Mootimma ikkinore baala cincite ilama sufa hasiissanno yaatenni Itophiyu diigamannokki gede adhitanni nooti keeru qaafo suffinota ikkitanno gede duuchinke mootimmate qotenna keeru waatira uurra hasiissanno.
Keereho ninke “gatona” yaatenni halamme sharrammo. Keeru wolqatenni daannoha dikkinona. Keere abbate hasiisanno hasaawa,Amaalamme,ammanamate loossanna keeru doorsha ikkitinore baala co’o assine murci’ne mootimmate widoonni hananfoonni loossa baca ikkaseno Xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed huwachishinoti kaajjite suffannota ikkito.
Xaphoomunni kayinni Itophiyu daga sufino keeriranna latishshira alba higganno gede dandiissanno jawa qaafooti keeru aana adhinoonniti. Mootimma calla ikkitukkinni daga koni ikkanno gede baattino muxxe waagaati keeru. Kunne muxxe ikkino coye booreessate wo’naala,tenne keeru diilallo daaffara wo’naala kayinni co’ontanni hendara hasiissannokki hedo calla ikkitukkinni ciigga hasiissannote.
Keeru sumiimme adda ikka gobba jireenyu doogo aana ollokke qaaffanno gede,Mootimmano dagate daganniha duucha keerenna lopho wo’mu wodaninni loossanno gede;dagano keeru hajo subbinota ikkitanno gede mittimmatenni uurritanno gede kaayyo fa’nantino. Konni daafira “Keeru Olu Gedeeti;Bareende Hasi’ranno; Olunni ajinokki loosonna daafuro Hasi’ranno” yitanno yaatto guulcho assi’ne keereho gaada suwino Itophiya ilamate ragisate!
Bakkalcho Badheessa 21, 2015 M.D
