Abbebech Maatewoos
Hawaasi quchumi gashshooti wedellu ispoortete beeqqaanonna horonsi’raano ikkitanno gede qacaletenna wedellaho babbaxxino ispoortete piroojekitubba qixxeessite loossanni afantannota egensiisi. Hawaasi quchumi ispoorte wo’mante gobba Ispoortera irkishshaho yitannoti quchumu gashshooti budunna ispoortete biddishshi sooreette dukko Dargiitu Caale; quchumu gashshooti gobbanniha ispoortete lophonna dagate mittimma kaajjishshanno loossa loosanni afamannotano Xawissino.
Gashshootu ispoortete handaarinni quchuma hanqanfoha calla ikkikkinni kalqoomu dagooma hanqaffanno ispoorte (Mass sport), shalleettete, lekkate kuwaasenna wolootta ispoortete millimillubba aana illacha ee loosanni afamannota quchumu gashshooti budunna ispoortete biddishshi sooreette dukko Dergitu Caale Itophiyu pireesete uurrinshara xawissino. Sooreettete xawishshi garinni; quchumu gashshooti baxxinohunnino ispoorte quchumu bude ikkitanno gede, qoqqowohonna gobbate horo abbitanno ilama kalaqate dandiissanno 24 diri, 10dirinni 14 diri geeshsha noo qaaqquullinna qacalete ispoorte piroojekitubba qixxeesse loosanni afamanno.
Gobbate ispoortenna mittimma kaajjishate loonsoonni loosinni 2014 M.D 34 godo`laano baalante gobbuwara afantanno kilabbara piriimeerliigetenni kayse eeli liige geeshsha godo`litanno gede assa dandiinoonniha ikkanna; tayxe 6 agani giddo 14 godo`laano qacce maddete gobboomu lekkate kuwaase liigubbara godo`litanno gede assa dandiinoonni. Kunino wedellu aana loosa quchumaho calla ikkikkinni gobbate ispoorte lophora luphiima qeechi noosiha ikkasi sooreette xawissino.
Quchumunniha ispoortete millimillo halashshatenna wedellu beeqqo lossate konni albaanni haanja basera yine hoxxinoonnirinna owaante uytannokki base bande wedellunna qacalu akatooma suwisatenna hattono ispoortete millimillora fano ikkitanno gede quchumunniti ispoortete amaale mini songo kaajjishshino. Basete fanama ispoortete dagoomira aanno owaantenna horonsiraanchimma gobbaanni wedellunna qaaqquullu bushawa hossannokki gede, akatooma afidhanno gede, maassantino surre heedhannonsa gedenna laashshaano qansoota assate kaa`litanno yiteno huwachishshino.
Quchumaho sette sinu quchumma noota kultinoti sooreette; kuri giddonni lame sinu quchumma ispoortete hoshsho base noonsakkihura aantete hee`rannonsa gede sumuummete aana iillinoonnita coyidhino. Konnirano baxxinohunni haanja basera bandoonni base wedellaho fano assate looso balaxo uyne loonsannita sumuummetenni illacha assinoonnitaati dukko Dergitu Caale buuxissinohu. Hawaasi quchuma ispoortete injaannoha assate loonsanni loossanni gobboomu seennunniti luphiima liige, labballu pirimeerliigenna wolootta ispoortete heewubba quchuma dagganni nootano sooreette ledde xawissino.
Hawaasi quchumi babbaxxitino ispoortete danubba hala`ladunni qixxeessatenni sa“e baxxinohunnino lekkate kuwaasenni Itophiya babbaxxitino gobbuwaranna kalqoomu heewubbara riqiwa dandiitinore haammata godo`laano kalaqa dandiinoonni. Itophiyu pirimiyerliige haaro gede 1990 hananfinku kawa lame hige chamiyoone ikka dandiitino boode kilabba giddonni Hawaasi quchumi mitto ikkasino qaanganniha ikkanna; hala`lado dagate irko noosihonna liigetenni seeda dirrara kaajjado heewisamaancho ikke sufa dandiinota kullanni.
Quchumu diru dirunni woroonni riqiwantannota lekkate kuwaase godo`laano kalaqate gumullanni seentiraal Hawaasa qacalete boowe heewo aana quchumu giddo afantannoti 37 kilabba beeqqaano ikkitatenni Itophiyu lekkate kuwaase aana qeechinsa luphiima ikkinota kullanni.
Bakkalcho Badheessa 14, 2015 M.D
