Giwirinnu handaari laalchunna laalchimma lophanni dayino. Qamadete laalchinna laalchimma aana leeltanni noo soorro tennera mitto lawishshaati. Qamade goyretenni calla ikkikkinni arri gorsinni latanno gede assatenni laalchimmasi aana tiro noosi soorro abba dandiinoonni. Goyrete yannara afi’nannihu qamadete laalchi bikkino lexxanni dayno.
Muli yanna geeshsha giwirinnu laalchinna laalchimma lexxitannano handaaraho noo dhukinna laalchu hasatto luphiinati ledo amadaminohunni hasi`nanni deerrinni laashshinanni hee`noonnikkita mootimmate widoonni ammanne laalchonna laalchimma lossate looso luphiima illacha uyne loonsanni hee`noonni. Konninni kainohunni laalchunna laalchimma lexxitanni daggino.
Baatto uyinoonniseha uyitanno;winxxoonniseha laashshitanno. Tirfissanno gede hasiissannore assa loosi’re galino manchi qeechaati.Mootimma sa“i laalchu dirinni bushshu maddaabbari hidhora 15 biiliyoone birra irko assitino. Konninnino giwirinnu loosi maddaabbaru anjenni taxxi assinikkinni harinse handaarunniha laalchonna laalchimmano sufisa dandiinoonni.
Mootimma tayxeno 2015/16 laalchu dirinni bushshu maddaabbari hidhora hosanno 21 biiliyoone birra irko assitinota giwirinnu ministirchi egensiisino. Konninnino 12.8 miliyoone kuntaala maddaabbara hidho gumulle 4.5 miliyoone kuntaala qoqqowubbate hodhisiinsoonni. Konni laalchu dirira arri gorsra, badheessahonna goyrete sa“i dirinni gatino maddaabbara lede 15 miliyoone kuntaala maddaabbari horote aana hosannota buunxoonni.
Gobbanna mootimma giwirinnuwinni agarranni laalchunna laalchimmate lexxonni, gobbate giddoha giwirinnu hasatto wonshatenni, giwirinnu handaari gobbayidi soorronni afisiisanni noo horonni, handaaru laalchunna laalchimmatenni baca xeertinye hodha noosihura baxxinohunni qamadete latishshi aana gumullanni hee`noonni hala`ladu loosi kaiminni la`nanni woyte mootimmate irko garahonna giwirinnu handaarira laalchunna laalchimmate lophora noosi murciraanchimma xaano buuxisinoho yaa dandiinanni.
Sidaami baatto shama shaqqado;kaansire qakkannokkiti irshu loosira hossara dandiitanno hala`lado lattino baatto, dhuku, waay jironna diilallote gadi ayiddeeti; kuni baalunku kullanna hee`ranno. Tini jirubba callichonsa kayinni abbitino coy dino. Tenne baala jironni horaameeyye ikkate kuri latishshu dhukubba qineesse massaga, tekinoloojetenni irkisanna injiitanno poolisubba loosu giddora eessa gadachaho. Mootimma yitinohuno konneentilla.
Mootimma giwirinnu laalchimma lophitannano laalchimma kayinni agarranni deerrinni ikkitinokkitanna roorenkanni illacha uyne loosa hasiissannota huwachishshanni keeshshitino. Huwachisha callano ikkikkinni handaaraho hasiissanno uduunnubba, tekinoloojubbate shiqisho, ogeeyyete iillishatenni qajeelshanna labbino hajubba aanano hala`ladunni millissino.
Baatto uyine adhinannite;winxoonniha mixxinannite. Awuuntisero garinni uytannote. Giwirinnu uynannisi woyte roorse aanno yinoonnihu gede giwirinnaho hasiissanno shiqisho assatenni giwirinnu hasi`nanni guma aanno gede assa daniinanni hee`noonni. Mootimma tayxeno giwirinnu handaarira assa noose irko kaajjishshe sufaseno laalchimmate sufora hasiissanno shiqishora uytino illacha buuxissinoho yaa dandiinanni.
Giwirinnu ekiteeshine owaantenna horo tuqishshira 517,493 losidhe galtinore horaameeyye assate hende 510,773 horaameeyye assinoonnita Amaalete mini riipoorte xawissino;kunino xibbuunni 98.7% gumulamino yaate. Sidaamu Qoqqowira arri gorsinni 1620 heekitaare baatto qamadetenni lattinota Qoqqowunnihu Irshunna Kalaqamu Jiro Biiro uyitinonke mashalaqqe xawissanno; 65 kumi ali kuntaala qamade laashshate mixi`noonnitano kulloonni.Qoqqowaho arri gorsi latishshinni mitte heektaarenni 40 kuntaala qamade laashate loonsanni hee`noonni. Kuni addintanni jawaachishannoho. Dooramino sirchinni latinsanni hee`noonni baatto shuqunnanni hee`noonni. Laalchu isilancho ikkanno gede baattote shiilo, shuquna, waa woy gorsa haayikkisate looso loonsanni hee`noonni ikkitono naaxxissannote. Qoqqowaho, qamade laashshinannihu halallite baatto aana ikkanna, gama alichaame baatto aanano qamade loonsanni hee`noonni.
Konni albaanni halallite baatto aana arri yannara baattote aana mittore winxannikki daafira mulla sa`anno;,xa kayinni arri yannara loosa hananfoonni. Kuni tekinolooje horonsi’ratenninna ogeeyyete irkonni gumulaminoho. Baatto loosidhe galtino daga arri yannara latisse laalcho afidhanno doogo kalaqantinohura, sagalatenni umo dandaate jawa horo no. Federaalete deerrinni shiqinshoonni giwirrinni uduunni;Dooramino sirchi, madaabarunna addi addita giwirinnu keemikaale qoqqowubba sonkoonniti anfoonnite; kuni kayinni eeli geeshsha dirranno gede qoqqowubbate biiro hixamanyite loosa hasiissanno.
Bakkalcho Badheessa 14, 2015 M.D
